Maanantai 20.11.2017

700 €/kk tulee järkytyksenä monelle – ”Helsinkiläiset ovat todella kateellisia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.7.2015 13:12
Päivitetty: 
30.7.2015 15:15
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    "Ei kellään nuorella, jonka palkka on 1200–1500 euroa kuussa, ole varaa maksaa yksiöstä 700 euroa", sanoo Vuokralaiset ry:n Anne Viita.
|

Faktakulma

Vuokrataso nousee yhä

Vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,7 prosenttia ja muualla Suomessa 2,9 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,8 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

Pääkaupunkiseudun kurja vuokra-asuntotilanne ja korkea vuokrataso uhkaavat jo viivästyttää alueen nuorten aikuisten itsenäistymistä, arvioi vuokralaisten etuja valvovan Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Viita kertoo, että järjestön neuvontapuhelimeen on tänä ja edelliskesänä tullut paljon puheluita omilleen muutosta haaveilevilta nuorilta, jotka päättävätkin vuokratason sisäistettyään jäädä vanhempiensa luokse.

– Me saadaan nuorilta puheluita, joissa he ensin kysyvät, että mistä voi etsiä asuntoja. Hetken päästä he soittavat, että ei heidän täältä kotoa kannata muuttaa pois. Fiksut nuoret osaavat laskea, että jos aikoo tehdä muutakin kuin maksaa asuntoa, niin sitten täytyy asua vanhempien luona, Viita sanoo.

– Ei kellään nuorella, jonka palkka on 1200–1500 euroa kuussa, ole varaa maksaa yksiöstä 700 euroa. Kun katsoo jotain Oulua, missä yksiön vuokra on siinä 400 euron hujakoilla, niin silloin ehkä pystyy asumaan ilman asumistukea. Mutta eihän täällä [pääkaupunkiseudulla] pysty nuori itsenäistymään samassa ajassa kuin muilla paikkakunnilla. Se on aika valitettavaa.

Vaikka aihe on ollut tapetilla vuosikausia, hintataso – joka yhä nousee – voi tulla yllätyksenä myös esimerkiksi muualta muuttaville opiskelijoille.

– Kun nuoret ovat onnellisesti päässeet pääkaupunkiseudulle opiskelemaan, niin hetken päästä he kuulevat, millä hinnalla kaverit asuvat vaikkapa Lappeenrannassa yliopiston tai korkeakoulun kupeessa. He ovat ihan kauhuissaan kun oma vuokra on kaksinkertainen, Viita sanoo.

– Kyllä nää helsinkiläiset niistä asumisen hinnoista ovat todella kateellisia.

Vuokra-asuntojätti VVO:sta kerrottiin tänään Helsingin Sanomille, että yhtä pk-seudulla vapautuvaa asuntoa kohden on tällä hetkellä keskimäärin 30 aktiivista hakemusta. Hakijatulva koskee etenkin yksiöitä ja kaksioita. HS:n mukaan kantakaupungin korkeat hinnat ovat nyt ajaneet hakijoita lähiöihin, joissa yksiöiden vuokrataso onkin noussut kantakaupunkia vauhdikkaammin. Opiskelijoiden tulon myötä vuokramarkkina käy nyt alkusyksystä kiivaimmillaan.

Jos vuokra-asuntojen tarjontaa ei saada lisättyä ja hintatasoa laskettua, voi pääkaupunkiseutu ”italialaistua”, Viita varoittaa.

– Näen tässä viitteitä samaan suuntaan kuin Italiassa, missä etenkin poikamiehet muuttavat äidin luota pois [keskimäärin] 39-vuotiaina, koska asuntokanta on niin kallista. Tätä suuntausta on meillä tulossa, jossei siihen puututa nyt kun vielä pystytään, Viita toteaa.

Viita toivoo, että pääkaupunkiseudun kunnat alkavat viimein huomioida ja varmistaa vuokra-asuntojen rakentamisen maapolitiikassaan, tontteja luovuttaesssaan. Rakentajille hän kehittäisi kannustimia, jotta vuokra-asuntojen pystyttäminen huokuttaisi.

– Vaikka niin, että jos ensimmäisen talon rakentaa markkinahintaista vuokra-asuntoa, niin toisen talon maapohja voisi olla vaikkapa 30 prosenttia edullisempi: mitä enemmän rakennat meidän alueelle [vuokra-asuntoja], sitä edullisemmin saat maata, Viita hahmottelee.

Toisinaan pk-seudun vuokra-asuntopulan yhteydessä nostetaan esiin alueen tyhjät eli vailla vakituista käyttöä olevat asunnot, joita on tilastollisesti jopa lähes 30 000 pelkästään Helsingissä. Käytännössä iso osa näistä ei kuitenkaan ole täysin tyhjiä tai vailla käyttöä vaan joukossa on muun muassa piilokonttoreita, varakkaiden kakkosasuntoja ja lyhytaikaisesti vuokrattavia duunarikämppiä, kuten Helsingin Sanomat on kertonut.

Viita uskoo, että vaikka tyhjät asunnot ovatkin vain ”tilastototta”, voisi näiden asuntojen käyttöönotolla ”jotain pystyä tekemään”.

– Tyhjän asunnon verotus, jos asunto ei ole asumiskäytössä eikä vuokrattuna. Se voisi olla yksi keino [saada asuntoja vakituiseen käyttöön].

Faktakulma

Vuokrataso nousee yhä

Vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,7 prosenttia ja muualla Suomessa 2,9 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,8 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Airi Pulkkinen

Miksi siellä pääkaupunkiseudulla tarvitsee asua sellaiset työikäiset sosiaaliturvalla elävät, jotka eivät pysty maksamaan itse vuokraansa? Tulkaa ihmeessä tänne sisäsuomeen, täällä on luontoa ja tilaa. Annetaan asuntoja työssäoleville ja opiskelijoille, älkäämme olko itsekkäitä. Veronmaksajia todella tarvitaan tähän maahan, tämä vuosi jo neljäs taantumavuosi eikä parempaa näkyvissä, paitsi Kreikan tie.

Irma Asikainen

Vinkkaa mulle kiva asunto sisäsuomesta, melkein mistä päin vaan, niin muutan heti oitis. Olen tähän asit maksanut jokaisen vuokrrani ajallaan, vaikka se välillä kipeetä tekeekin ja muutenkin asian ovat kunnossa, mutta ihan turhaa maksaa atyhjästä, jos halvemmalakin voisi asua ja hyödyntää vielä armaan luonnon antimiakin ihan eri tavalla.

Jukka Sarjanen

Minkäs teet, kun työpaikat valuu alaspäin (pääkaupunkiseutu). Vaikea siinä on alkaa vastavirtaan uimaan!

Tilanne täällä oli huono jo silloin kun itse olin nuori ja on muuttunut vielä surkeammaksi nyt kun seuraan jälkikasvuni itsenäistymisyritystä...

Käsittämätöntä, että tätä ikuisuusongelmaa ei haluta laittaa kuntoon. Tietenkin on useita tahoja, joita nykyinen tilanne vaurastuttaa...

Ensin pitäisi saada ne tuhannet tyhjillään seisovat asunnot käyttöö. Pitäisi laatia laki, joka velvoittaa vuokraamaan yli vuoden tyhjillään ollut asunto. Suomessa vain on niin vahva yksityisen omaisuuden suoja, että se taitaisi vaatia perustuslain muutoksen...

Raimo Laine

Todella tyhjiä asuntoja ei varmasti ole paljon. Sellaisen verotus on vaikeaa, koska tyhjä asunto voidaan helposti muuttaa asutuksi vaikka haamuasukkaalla, jona voi toimia esim. sukulainen, joka ei maksa vuokraa, jolloin verottajakaan ei pääse käsiksi.
Parasta olisi suunnata muuttoliikettä kaupunkeihin, joissa edullisia vuokra-asuntoja on saatavilla. Helsingissä työttömyys kasvaa eikä se pysty enää hyötymään tulijoilla.

Monica Almenoksa

Taas yksi hyvä syy lähteä lätkimään Helsingistä. Maksoin siellä asuessani lähiökaksiosta (wanha talo, "itte tein ja säästin-rempattu kämppä", huono taloyhtiö) 830 € (sis.vesi)+sähkö+netti. Nyt avomiehen kanssa Tampereella loistavalla sijainnilla ASO-yhtiöstä vuokralla 12 vuotta vanha kolmio, jossa netti ja vesi sisältyvät hintaan ja kaikki pinnat priimaa. Vuokraa kokonaiset 820 € kuussa...asunnon saimme muutamassa päivässä, täällä on valinnanvaraa vuokra- ja ASO-kämpistä. Sen kun katsoo mitä haluaa, täyttää hakemuksen ja odottaa ne pari päivää kunnes tulee vastaus. Meillä asunnon vuokraaminen oli muutaman päivän prosessi alusta loppuun, saimme mitä halusimme ja voimme koska tahansa ostaa ASO-osuuden kotiimme. Jos emme halua vaihtaa isompaan. Sekin on ihan validi vaihtoehto, koska hinnat eivät ole tolkuttomia eikä ole pakko ottaa sitä mitä ehkä/sattumalta/onnenpotkulla/suhteilla sattuu saamaan, oli laatu mitä tahansa, kuten Helsingissä.

Kannattaa miettiä, onko pakko asua juuri pk-seudulla? Vai onko vain hienoa sanoa asuvansa Helsingissä ja samalla parkua kun kaikki on niin kovin kallista, eikä mihinkään ole varaa. Täällä puhtaan luonnon ympäröimänä on paljon halvempaa asua, menoa riittää ja ihmiset ovat mukavia toisilleen. Tervetuloa vaan luomaan työpaikkoja!

Matias Härkönen

Osa käy töissä ja maksaa vuokraa, osa saa asunnon ja ylläpidon ilmaiseksi. Pitäisikö uusia tulijoita siis sijoittaa muuallekin kuin Helsinkiin? Tämä helpottaisi painetta vuokramarkkinoilla ja edullisia asuntoja on paljon saatavilla ympäri suomen.

Gaius Säteri

Joskus pakko on ainoa, mikä tehoaa. Esimerkiksi vuokra-asunnon tuloksi voidaan tulkita saman kaupunginosan keskimääräinen vuokra vastaavasta asunnosta, ellei asunnon omistaja pysty esittämään toisenlaista vuokrasopimusta. Jos viranomaiset lähtevät olettamuksesta, että yli 3 kk tyhjänä olleessa omistusasunnossa on piilovuokralainen, niin ehkä todellinenkin vuokraustoiminta lisääntyisi.

Toisaalta vuokralaisen melko ylimitoitettu asumisturva ja käytännössä vapautus aiheuttamiensa vahinkojen korvaamisesta on vaikuttanut halukkuuteen vuokrata asuntoa ainakana lyhyeksi ajaksi ja yleensäkään opiskelijoille.

Pieni säädösten rukkaaminen useammaltakin osin voisi korjata tilanteen.

Terttu Marin

"– Ei kellään nuorella, jonka palkka on 1200–1500 euroa kuussa, ole varaa maksaa yksiöstä 700 euroa."

Mites nyt alkaa raksuttaa, että tuo on mahdoton yhtälö? Ja miksi kuitenkin aikuisen on pärjättävä samassa tilanteessa?

Jussi Keinonen

Kuten yllä todetaan, asumistuki nostaa vuokratasoa päätyessään kokonaisuudessaan vuokranantajille. Markkina vääristyy.

Luin jostain, että Suomessa asumistukiin käytetään 1,5 mrd euroa verorahoja vuodessa! Voisiko joku asiaan perehtynyt vahvistaa tiedon?

Erkki Martikainen

"Fiksut nuoret osaavat laskea, että jos aikoo tehdä muutakin kuin maksaa asuntoa, niin sitten täytyy asua vanhempien luona, Viita sanoo."

Vieläkös on olemassa alivuokralaisasuntoja. Muistan kun itse "itsenäistyin" Helsingissä niin sain alivuokralaisasunnon ihan Eirasta sieltä "kotikadulta". Meitä oli 15 neliön kämpässä 3 nuorta miestä joista kaksi opiskeli ja minä en. Toiset oli kotoisin Helsingistä ja minä en. Ei meistä kukaan vielä vuosiin edes uneksinut omasta yksiöstä , vasta kun saatiin rahaa pankkiin uskallettiin mennä kysymään pankinjohtajalta siihen lisää että päästiin asunnon syrjään kiinni, kymmenen vuoden päästä meistä viimeinenkin hankki oman asunnon. No, nyt ollaan jo kaikki eläkkeellä niin että mitäpä tuosta.
"Ei kellään nuorella, jonka palkka on 1200–1500 euroa kuussa, ole varaa maksaa yksiöstä 700 euroa. "
Jep, ja jos vertaa vaikka neljän huoneen ja keittiön vuokrahintaa siihen 1200€:n niin vielä harvemmalla se yhtälö pelaa.

Pitäisi osata laittaa suu säkkiä myöten.

Sebastian Andersson

Ehdottaisin asian korjaamista yksinkertaisesti ja ihmislähtöisesti: vuokra sääntely takaisin ja kasvukeskuksiin valtion tuella kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen moninkertaistamista.

Edellä mainitsemani toimet saisivat alennettua valtion ja kuntien toimeentulo-ja asumistukimenojen nousua kuten myös työttömyysmenojen nousua johtuen rakentamisen aiheuttamasta työvoiman tarpeesta(joka tietenkin vielä lisää kulutusta kun ihmiset ostavat enemmän palkallaan joka elvyttää lisää) sekä pidemmällä tähtäimellä työllisyys lisääntyisi kun pienimmilläkin tes palkoilla saisi vuokran jälkeen käteenkin ylimääräistä jolloin palkkojen nousupaineet helpottuisivat.

Seuraava hallitus voisi sitten miettiä poistetaanko vuokrasääntely vai lievennetäänkö sitä.

Tapani Moilanen

Kun ostaa rivitaloyksiön Puolangalta 7000€:lla niin sillä saa puolen vuoden vuokrarahat Helsingissä yksiöön.Tämmöisen asunnon yhtiövastike on noin 80€ jonka saa pulloja kerilemällä.Metsistä saa marjoja,sieniä ja järvistä kalaa.

Peter Pyykkönen

Vuosien sitkeä asumistukipolitiikka ja subjektiivinen oikeus asua missä haluaa toisten piikkiin alkaa tuottaa tulosta. Niin, ja unohtamatta pajusen mamu-visio 2025 saada 120 000 mamua helsinkiin lisää(joista tilastollisesti yli puolet ova työttömänä ja lopuista suurin osa matalapalkkaisia tukia tarvitsevia) tietäisi n. 50 000 asuntoa lisää, eli 5000 asunota/vuodessa. Tälläiseen tuotantomääriin ei helsingissä olla monena vuotena päästy. Siis tämä määrä yksistään kaupunginjohtajan mamuvision toteuttamiseen.

ei minulla muuta.

http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2011/05/06/asumistuki-nostaa-vuokria...

Kai Häppölä

Tässä on joutunut pakostakin tutustumaan tarjontaan Helsingissä alkavan putkirempan takia. Näkökulma kenties on toinen kun nuorten, jotka haluavat itsenäistyä ja muuttaa erilleen vanhemmistaan.
Ensinnäkin näyttää siltä, että vuokra-asuntoja kyllä näyttää olevan tarjolla runsaastikin, kun vaatimustasosta varsinkin sijainnin suhteen on valmis tinkimään. Hämmästyttävää on, että vuokralle antajan silmin sijainnilla ei ole suurta merkitystä . Pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuokrataso ei olennaisesti eroa. Kaikki ovat kalliita. Eroa ei näytä syntyvän vapaarahoitteisten tai sosiaalisesti tuettujen asuntojen välillä. Suurin osa vuokranantajista tarjoaa vuokralle huoneistojaan vähintään vuoden sopimuksilla. Kaikkiin sosiaalituen piirissä jaettaviin asuntoihin on varallisuuskynnys. Jos omistat asuntosi, vaikka velkaa vielä onkin, et selviä hyväksyttyjen hakijoiden joukkoon. No, harvemmin olisit valmis vuoden vuokrasopimukseen, jos todellinen tarpeesi on 3-4 kk:tta. Vapaarahoitteisissa varallisuus ei ole ongelma, mutta kylläkin min. vuokra-ajan vaatimus.

Minulle on tilanteesta syntynyt mielikuva, siitä, että markkinat kysyntä/tarjonta tilapäiselle muutaman kuukauden vuokrasuhteelle on olematon. Silti tarve saattaa olla huutava verrattuna nuoreen, joka haluaa irtautua vanhemmista, mutta joka joutuu huomioimaan tulotasonsa ja tarjolla olevan asuntotuen riitämättömyyden.

Näyttää siltä, että poliittinen ohjaus ei tunnista ongelmaa, jonka se on itse luonut. Kasvava asuntotuki vaikuttaa suoraan hintatasoon, valitettavasti sitä nostaen. Toimiiko asumistuki itse asiassa enemmän vuokranantajan hyväksi kuin asunnon tarvitsijan? Voisiko laskeva asumistuki vaikuttaa aktiivisesti vuokratason alenemiseen?
Milloin esim. eläkeyhtiöt heräävät siihen, että vuokra-asuntojen tarvitsijoiden joukossa on kaltaisiamme syystä tai toisesta tilapäisen asunnon tarvitsijoita. Voin todeta, että ainakaan eläkeyhtiöt eivät ole alihankintaan siirrettyjen vuokranantajayritysten osalta tällaiseen tarpeeseen heränneet.

Olli Saarinen

Kyse on aidon poliittisen tahdon tai kyvyn puutteesta. Nokia yhdisti maailman muutamassa vuodessa sadoilla miljoonilla kännyköillä. Helsinki ei pysty järjestämään muutamaa tuhatta opiskelija-asuntoa, vaikka opiskelijat ovat kansakunnan, ja Nokian, tulevaisuus.

Kunhan opiskelijoiden muutaman vuoden pituinen eritysiasumisen tarve saadaan ratkaistuksi, helpottuu paine avoimilla vuokramarkkinoilla siten, että siellä ei sitten tarvitakaan erityistemppuja, mistä vakiintuneet tontinsaajat (VVO, Sato, Asot ym.) tietenkin suivaantuvat.

Taito Mikkonen

Yksin asuminen on kallista eli epäekonoomista ja epäekologista. Kallista on asuminen, missä itse ei tehdä mitään vaan kaikki maksetaan rahalla. Maalla, jossa ei tarvitse maksaa vedestä, lämmityksen hoitaa itse tekemillään polttopuilla, tekee itse lumi- ja muut pihatyöt ja pitää talonsa kunnossa yksin asuminen on halvempaa mutta hankalampaa ja työläämpää kuin porukassa. Passiivinen aurinkotalo olisi edullisin.

Päivi Marketta Malila

Kuplan annetaan jatkua..miksi. koska herrojen pussiin menee voitot.
Kuka omistaa asunnot ?
Miksi ei tule rajoja hintoihin ?
Vuokrasäännöstely ?

Joskus vielä maksoi vuokran ja ajeli taksilla vkl:n .. nyt ei riitä edes ruokaan sama raha kun vuokra imasee 1/3 osaa ... ennen meni 1/5 osaa.. mikä on mennyt väärin ja miksi.
Ahneus ? Kalliit asunnot hesan alueella vuokrattu henkilöille kellä ei aikomustakaan tehdä työtä tms. Tilalle olisi tulossa työintoista asukasta. Mikä mättää ja miksi ? Maallakin riittää asuntoja keillä ei ole työ/opiskelumatkoja . Päättäjät..herätkää.

Erik Forss

Kysynnän ja tarjonnan laki toimii tietenkin myös asuntoihin. Jos ei ole varaa yksiöön, niin sitten ei muuta yksiöön. On niitä muitakin asumisvaihtoehtoja jos haluaa asua itsenäisesti.
Ja jos saa jo 1200 euroa kuussa niin kyllähän se riittää vuokraankin, oli se sitten jopa 700 euroa kuussa. Siitähän jää vielä 500 euroa ylikin. Opiskelijalla ei kyllä kunnolla voi olla varaa yksiöön Helsingistä, ellei sitten ota kunnolla opintolainaa. Mutta miten tämän "ongelman" voi sitten ratkaista? Siten, että vaihdetaan pääkaupunkia. Siirretään yliopisto jonnekin pois Helsingistä ja kaikki muutkin merkittävät instituutiot. Tämä on tietenkin liian hankalaa. Toinen vaihtoehto on tietenkin se, että siirrytään kommunismiin. Sekin on liian hankalaa.
Jos puolestaan rakennetaan lisää taloja, sekin olisi varmasti hyvä vaihtoehto, mutta taloja kun ei pysty rakentamaan niin paljon, että yksiöistä tulisi jotenkin "halpoja". Niin kauan kun ihmiset haluavat asua Helsingissä, niin kauan ne tulevat olemaan siellä kalliimpia. Onhan se luonnollista, että siitä mikä on haluttua pyydetään myös korkeata hintaa. Ja jos ne nuoret eivät tosiasiassa pysty muuttamaan yksiöön, niin sittenhän ne jäävät tyhjilleen ja ongelma ratkeaa. Asuntojen hinnat putoavat taas ja tilanne korjaantuu, mutta nyt sitten ihmiset pystyvät muuttamaan yksiöön ja maksavat asunnosta kalliimpaa hintaa kuin muualla Suomessa. Muualla Suomessa ei haluta asua, sen vuoksi, koska siellä ei ole niin paljon työpaikkoja.

Airi Pulkkinen

Meillä on unelma -helsinkiläisiltä tuli vahva tahdonilmaus, ellei jopa vaatimus lisäpakolaisten sijoittamiseksi Helsinkiin. Hallituksen tuleekin viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin, jolla nykyinen vääränlainen politiikka, jossa pakolaiset sijoitetaan ympäri Suomea, muutetaan niin, että heidät sijoitetaan Helsinkiin tai pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten sijoittaminen pieniin maakuntapitäjiin, joissa ei ole mitään, lähestyy jo ihmisarvoisen kohtelun rikkomusta. Miten lämpimiin elinolosuhteisiin tottuneet selviytyvät kylmästä, pimeästä ja pitkästä talvesta "Luojan selän takana", on aiheellinen kysymys. Parempi tänne tottuneiden asuttaa muu Suomi, eikö niin.

Kimmo Koskela

Tämä on vanha ongelma, eikä kunnat ja Hgin Kaupunki toimi riittävän ripeästi. Tonttipulaa ei todellakaan ole. Vihreät ovat Helsingissä olleet ensin jarrumiehinä milloin minkäkin ympäristöhaitan takia kaavoitukselle. Laajasaloon rakennettavan Kruunuvuoren kaupunginosankin kohdalla ensin Vihreiden ryhmät vastustivat, mutta kun Sinnemäki sai apulaiskaupunginjohtajan paikan, niin ei enää ollutkaan esteitä rakentaa. Myös suhmurointi rakennusliikkeiden taholta kaavoitusasioissa on jarruttanut kaavoitusta. Kohta pääkaupunkiseudun asuntopula saattaa lieventyä kun uudistuotannon hintojen on pakko tulla alaspäin ja myymätöntä asuntoa riittää varmaan vuokralle asti.

Yksi heijastuma aikaisemmilta vuosilta, ennen taantumaa, kalliiseen pääkaupunkiseutuun oli se, kun varakkaiden maajussien ja metsänomistajien lapsille ostettiin Helsingistä opiskeluasunnot ihan mihin hintaan hyvänsä. Tämä nosti varsinkin kantakaupungin hintoja. Tiedän myös pari maajussia, joilla on yli 10 sijoitusasuntoa ympäri Helsinkiä, joten eipä ainakaan kaikilla maatalousyrittäjillä mene niin kovin huonosti.

Airi ehdotti sossun varoilla elävien muuttoa maaseudulle. Miksi esim. paljasjalkaisen Helsinkiläisen pitäisi muuttaa kotiseudultaan korpeen kun sinne eivät edes pakolaiset suostu muuttamaan???

Sampsa Raitanen

Helpoin keino laskea asumisen hintaa olisi tiputtaa asumistuen maksimimäärää. Arvelisin Helsingin vuokra-asunnoista useamman kymmenen prosentin olevan Kelan ja Sossun maksamia. Jos ei löydy asukkaita maksamaan 700e vuokraa, niin hinnat pikkuhiljaa tippuvat sitä myöten kun tuki-asukkaat alkavat muuttamaan halvempiin kyliin.