Perjantai 21.9.2018

Näkökulma: Ihan tunnelissa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.4.2016 09:44
  • Kuva: Liikennevirasto
    Kuva
|

Arktisen alueen mahdollisuuksista puhuessaan Paavo Lipponen nosti menneellä viikolla keskusteluun Suomenlahden alittavan tunnelin rakentamisen Helsingin ja Tallinnan välille. Perinteiseen tapaan asiaan voi suhtautua asenteella perustuen joko uhkiin tai mahdollisuuksiin. Valitsen jälkimmäisen.

Suora maayhteys Suomesta Keski-Eurooppaan olisi merkittävä lisäarvo viennistä elävän maan mahdollisuuksiin. Ajatelkaapa: AKT:n ahtaajat eivät voisi pysäyttää koko maan vientiä, vaan mukaan tarvittaisiin myös VR:n veturimiehet. Myös huoltovarmuusmielessä meri- ja ilmakuljetuksille olisi vaihtoehto.

Arviolta toistakymmentä miljardia euroa maksava tunneli on todettu kannattavaksi vain raideliikenteelle. Mutta pelkästään sillä voisi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi työmarkkinoihin.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla tuskaillaan korkeita asuntojen hintoja, joihin alimmilla palkoilla ei ole kunnolla varaa. Jos Virosta Suomeen voisi päivittäin pendelöidä puolessa tunnissa, näkymä muuttuisi. Tällä hetkellä Suomessa työskentelee jopa 60 000 Virossa vakituisesti asuvaa, jotka käyvät kotimaassaan vain viikonloppuisin. Myös kasvavaan matkailubisnekseen tunneli avaisi uusia mahdollisuuksia.

Tunneli Suomesta Viroon kannattaisi rakentaa ja sitä tulisi ryhtyä systemaattisesti kehittämään yhdessä EU:n kanssa. Vaikka tunneli ei valmistuisikaan vielä kymmeneen vuoteen, vähintäänkin sen vaikuttavuusarviota tulisi välittömästi ryhtyä laatimaan, jotta tunneli olisi käytettävissä viimeistään 2030 mennessä.

Vauhtia myös Helsingin keskustatunnelihankkeelle

Toinen kaikenlaista aktiivisuutta kiihdyttävä hanke olisi keskustatunnelin rakentaminen Helsingin Länsi- ja Itäväylän välille. Myös sen vaikuttavuusarvio tulisi pikaisesti laatia perustuen koko eteläisen Suomen ja mahdollisesti Viron tunnelin aikaansaamaan väestömäärän, turismin ja liikkumistarpeen kasvuun.

Ihmiset tulevat jatkossakin hankkimaan omia autoja, tulevina vuosina erityisesti sähköllä kulkevia. Kun sähköautot lisäksi rakennetaan ja kierrätetään ympäristö huomioiden, ideologiset intohimot ihmisten myös omilla autoilla tapahtuvien liikkumistarpeiden hankaloittamiseksi vähenevät.

Keskustatunneli parantaisi merkittävästi Helsingin keskustan kevyen liikenteen toimivuutta ja viihtyisyyttä, kun itä-länsi –suuntainen liikenne alittaisi kaupungin tunnelissa, eikä harhailisi asuinkaduilla. Voi vain kuvitella, millaisia ruuhkia on tiedossa sen jälkeen, kun keskustan rakennusneliöitä systemaattisesti tiivistetään, kun Jätkäsaari, Hernesaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenselkä on rakennettu täyteen asuntoja, ja lisäksi laivarahtiliikenne Länsisatamasta ja Vuosaaresta savuaa maanpinnalla kevyen liikenteen keskellä.

Noin 3,5 kilometrin mittaisen keskustatunnelin hinnaksi on arvioitu 500-700 miljoonaa euroa, mihin olisi mahdollista saada mukaan ulkomaisia sijoittajia, vaikkapa norjalaisia, jotka uskovat merkittävään matkailun kasvuun rakentamalla Helsinkiin hotelleja.

Pääkaupunkiseutua ja koko Suomea tulisi rakentaa tarjoamalla tuleville sukupolville uusia, innostavia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien mukaan maan pintaväylät tulisi rauhoittaa kevyelle liikenteelle ja siirtää ääni-, päästö, pysäköinti- jne. haittoja aiheuttava motorisoitu liikenne maan alle.

Niin hieno hanke, kuin Mobility as a Service (MaaS) – liikkuminen palveluna onkin, siihen tulee sisällyttää myös liikkuminen itsepalveluna eli omalla autolla. Innostavaa, kestävään kasvuun perustuvaa tulevaisuutta edustavat yhtä lailla Helsingin keskustatunneli kuin tunneli Viroon. Kummastakin tulisi tehdä uudet systeemiset vaikuttavuusarviot perustuen esimerkiksi sadan vuoden tulevaisuusskenaarioon. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto, Sitra, on tähän sopivin taho.

Lue myös nämä

Helsinki–Tallinna-tunnelihanke huomattiin jo maailmalla

Helsingin alla kulkee jo nyt suljettu tunneli: ”Minun on vaikea ymmärtää”

Tilaa tästä Autotodayn ilmainen uutiskirje.

 

Jaa artikkeli: