Tiistai 20.11.2018

Työttömyysturvasta 250 päivää pois? Kohuesityksellä sivuvaikutus

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.1.2015 11:57
Päivitetty: 
23.1.2015 13:21
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Asiantuntijaryhmä uudistaisi työttömyysvakuutusjärjestelmää siten, että elinkeinon harjoittaminen tai yrityksen omistaminen ansiotyön ohessa ei enää heikentäisi palkansaajan työttömyysturvaa eikä työttömyyskassaan kuuluminen olisi kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle.
|

Faktakulma

Viisikon ehdotuksessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto rajattaisiin 250 päivään. Finanssivalvonnan vuosiraportin mukaan 300–500 päivää ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaneita oli yhteensä noin 19,3 prosenttia kaikista ansiopäivärahan saajista vuonna 2012.

Talouspoliittisina asiantuntijoina ja keskustelijoina tunnettujen suomalaisten ryhmä esittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan uudistusta, jonka tavoitteena olisi palkansaajien tasapuolinen kohtelu mutta joka tarkoittaisi merkittävää leikkausta ansiosidonnaisen enimmäiskestoon.

”Ansioturvareformin” takana ovat Sitra ja viisi kirjoittajaa eli Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo,  Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustajat Osmo Soininvaara (vihr.) ja Elina Lepomäki (kok.) sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Reformi lyhentäisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston nykyisestä 400500 päivästä 250 päivään eli noin vuoteen, koska julkistalouden menot pyritään säilyttämään ennallaan. Sen sijaan ensimmäisen sadan työttömyyspäivän osalta työttömyysturva kohentuisi.

Esityksen ytimessä on ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasapuolistaminen. Kirjoittajaviisikon mukaan nykyisin ongelma on se, että ansiosidonnaisen saamisen ehto on työttömyyskassaan kuuluminen. Tämä jakaa ihmiset kahteen joukkoon, joista heikompaa työttömyysturvaa saavat ”epäsäännöllisissä työsuhteissa tai työsuhteen rinnalla esimerkiksi yksinyrittäjinä” työskentelevät henkilöt, kirjoittaa Elina Lepomäki Puheenvuoron blogissaan.

Nykyisin kaikki työssäkäyvät palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain noin yhdeksän kymmenestä palkansaajasta saa vakuutusmaksulleen vastinetta ansiosidonnaisen muodossa työttömäksi jäätyään. Valtiovarainministeriön virkamiehet huomauttivat äskettäin, että ansiosidonnainen työttömyysturvavakuutus vakuuttaa vain työttömyyskassojen jäsenet, jotka täyttävät työssäoloehdon ja jotka eivät ole palkkasuhteen rinnalla yrittäjiä. Palkansaajista noin 85 prosenttia kuuluu työttömyyskassaan.

Reformin myötä elinkeinon harjoittaminen tai yrityksen omistaminen ansiotyön ohessa ei heikentäisi palkansaajan työttömyysturvaa eikä työttömyyskassaan kuuluminen olisi kriteeri ansiosidonnaisen saamiselle.

”Moni pyörittää – tai haluaisi pyörittää – pientä yritystä työssäkäynnin lomassa tai käynnistää yritystoimintaa työttömäksi jäätyään --- Riski työttömyysturvan menettämisestä ei tähän kannusta”

Lepomäki selittää blogissaan, että esityksen toteutuessa kaikki palkansaajan asemassa tehty työ kerryttäisi työssäoloehtoa siinä suhteessa kuin palkasta suoritetaan lakisääteistä työttömyysvakuutusmaksua. Tämä edesauttaisi toimeliaisuutta, hän uskoo.

– Epätyypilliset työsuhteet ovat olleet monta vuotta merkittävässä kasvussa: viime vuonna yli puolet solmituista uusista työsuhteista olivat määräaikaisia. Moni pyörittää – tai haluaisi pyörittää – pientä yritystä työssäkäynnin lomassa tai käynnistää yritystoimintaa työttömäksi jäätyään, Lepomäki perustelee uudistusesitystä blogissaan.

– Yrittäjän ja palkansaajan ero on nykyisessä palveluvoittoisessa taloudessa häilyvä. Riski työttömyysturvan menettämisestä ei usein kannusta työllistymään tai henkilökohtaiseen riskinottoon yrittämällä.

Isku ammattiliittojen valtaa vastaan

Ryhmä nostaisi samalla valtion eli verojen ja työttömyysvakuutusmaksujen osuuden ansioturvan rahoituksesta nykyisestä 95 prosentista 100 prosenttiin. Nykyisin noin viisi prosenttia ansioturvamenoista katetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla, mikä ei kuitenkaan Lepomäen mukaan riitä selittämään sitä, että kassan jäsenyys on ehto ansiosidonnaisen saamiselle.

Valtion maksuosuuden nostaminen siirtäisi etuuden hallinnoinnin työttömyyskassoilta suoraan julkisen vallan alle, minkä ryhmä listaa yhdeksi tavoitteistaan Sitran verkkosivuilla.

Ryhmän mukaan työttömyyskassat ovat kytköksissä ammattiliittoihin, joiden ”laajasta työttömyydestä huolimatta korkeaksi kohoavat palkkavaateet lisäävät rakenteellista työttömyyttä”. Kirjoittajien mukaan työttömyyskassoilla ja niiden taustalla olevilla ammattiliitoilla ”ei ole täysimääräisiä kannustimia pienentää vakuutustapahtuman todennäköisyyttä – eli työttömyyttä  kun se itse kattaa kustannuksista vain murto-osan”.

Faktakulma

Viisikon ehdotuksessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto rajattaisiin 250 päivään. Finanssivalvonnan vuosiraportin mukaan 300–500 päivää ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaneita oli yhteensä noin 19,3 prosenttia kaikista ansiopäivärahan saajista vuonna 2012.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mika Mustonen

Erinomainen ehdotus, kannatan lämpimästi !

Arvaan kyllä, että tämä ammutaan vasemmiston / ay-liikkeen taholta alas alle aikayksikön. Siellä pelätään (täysin aiheellisesti) jäsenkatoa, jos tuollainen järjenkäyttö oikeasti toteutuisi.

Kauko Kangas

Mitä pahaa työttömät ovat tehneet kun he ovat joutuneet Osmon Soininvaaran kaltaisen henkilön silmätikuksi. Naistenkyykyttäjänä tunnetuksi tullut Juhana Vartiainen ei ole tehnyt yhtään kannustavaa esitystä.
Ihmisarvon halveksunta ja inhimillisyyden puute näyttää saaneen ko. herroista oikeat tuhonairueet. Ei ihmisiä, edes työtöntä, tule kyykyttää eikä kiusata.

Mika Peltokorpi

Nämä asiantuntijat eivät ole tainneet laskea työttömyyspäivärahan määrää alemmilla tulotasoilla? Tai sitä, että korotusosaa maksetaan työttömyyden alussa lähes kaikille työntekijöille. Jos matalapalkkainen työtön on työllisyyttä edistävän toimenpiteen alla ja korotetulla päivärahalla (kuten työttömät useinmiten ovat 90/150/200 pv), saa hän käteen enemmän kuin töissä, koska hän saa sen 9 €/pv (193,5 €/kk) verottoman päivärahan.

Esimerkki: 2000 €/kk = 25 000 €/v -> verot 3824 €/v, maksut 1512 €/v -> 1 573 €/kk netto
(veroprosentti 15,5% ja lisäveroprosentti 33,5%, työttömyyseläke- ja työttömyysvakuutusmaksu 6,05%)

Kaksi lasta:
Ei korotusosaa: 1416,42 €/kk =16 997 €/v -> verot 3671 €/v -> 1110 €/kk (+197 €/kk)
Korotusosa: 1573,59 €/kk = 18 883 €/v -> verot 4279 €/v -> 1217 €/kk (+197 €/kk)

Esimerkki 2:
Esimerkki: 1 600 €/kk = 20 000 €/v -> verot 2263 €/, maksut 1210 €/v -> 1117 €/kk netto
(veroprosentti 11,5% ja lisäveroprosentti 28,5%, työttömyyseläke- ja työttömyysvakuutusmaksu 6,05%)

Kaksi lasta:
Ei korotusosaa: 1244,21 €/kk = 14 930 €/v -> verot 3099 €/v -> 985 €/kk (+197 €/kk)
Korotusosa: 1351,49 €/kk = 16 217 €/v -> verot 3430 €/v -> 1067 €/kk (+197 €/kk)

http://www.vero.fi/verolaskuri
http://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahalaskuri/

Yllä olevissa esimerkeissä ei ole otettu huomioon minkäänlaisia verovähennyksiä (esim. asuntolainan korot) tai erilaisten maksujen pienentymistä tulojen tai muuttuneen työllisyysstatuksen vuoksi. Päivähoitomaksun putoaminen on erittäin merkittävä tekijä kaksilapsisessa perheessä, jossa on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta (voi olla helposti 200 €/kk ja puolipäivähoitoon siirtyessä jopa yli 300 €/kk). Lisäksi palkansaajat maksavat työttömyys- ja sairaspäivärahaa 6,05% palkastaan, mikä selittää työttömän korkeampaa ennakkoveroprosenttia yllä olevissa tapauksissa. Lisäksi työtön saa ansaita 300 €/kk ilman, että se vaikuttaa hänen etuuteensa. Palkansaajalla on oletettu vuodessa olevan 12,5 kuukautta (yleisin käytäntö) ja työttömällä 12.

Kustannusneutralius tarkottaisi siis käytännössä sitä, että työvoimapoliittisessa toimenpiteessä oleva pienipalkkainen työtön saisi nettona selkeästi enemmän, kuin töissä ollessaan. Tai sitten tässä on vain tarkoitus leikata valtion työttömyyskuluja merkittävästi.

Elisa Räsänen

Kauhistuttaa ajatus, että sitten kun on ollut työttömänä 250 päivää ja joka päivä hakenut työtä lähettänytmonta sataa hameusta. Mutta kun työtä ei saa ja työtä ei ole niin sitten on vaan ilman toimeentuloa, kumpa joku antaisi työtä, Please,please mitä tehdä

Risto Maula

Tämäpä hauska uutinen. Irtisanomiset lisääntyvät, työttömys lisääntyy, työttömyysajat pitenevät ja kun työtä ei saa, niin 250 päivän työttömyysajan jälkeen työtön siirretään köyhyydestä kurjuuteen ja toivottomuuteen. Samalla Sitra, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, kansanedustajat Osmo Soininvaara (vihr.) ja Elina Lepomäki (kok.) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen tahtovat mitätöidä vaikutusvallan, mitä työtä tekevillä ja työttömillä on saattanut olla ammattiliittojensa kautta toimeentulonsa edellytyksiin.
Kertonee siitä, että "talouspoliittisina asiantuntijoina ja keskustelijoina tunnettujen suomalaisten" ryhmän on mahdotonta asettua niiden muutenkin vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten asemaan, joita heidän "työttömyysturvan uudistuksensa" kohtelee pahimmin.
Hyvin, hyvin surullista!

kalle mansikkamaa

Koska ylijohtaja, pääjohtaja, professori ja kaksi kansanedustajaa vähentävät muiden tuloja tasa-arvon lisäämiseksi, tahdon tehdä samoin (että sana toteutuisi: tee toisille se mitä itsellesikin haluat tehtävän).
Ehdotankin, että kaikille valtion eri instanssien johtajien ja päälliköiden, yliopistojen professorien sekä ministerien ja kansanedustajien palkkoja ja palkkioita puolitetaan. Se se vasta lisäisikin tasa-arvoa.

Petri Suomi

Jonkun nuoren ja kokemattoman työllistymiseen ei jonkun mainitsemasi henkilön palkan-alennuksilla ole mitään merkitystä. Neukkulassa lypsäjä sai samaa palkkaa kuin yliopiston proffa. Kaikilla oli töitä ja kuinkas sitten kävikään. Maassa on mahtavat pellot eikä kukaan viitsinyt niitä kunnolla viljellä. Oppineet horisi palkkansa eteen niille työläisille sen mitä Kremlistä käskettiin ja kaikki oli pian insinöörejä ja ekonomeja vaikka lypsivät lehmiä käsin.
Nyt se näkyy ja sen tiedän siksi, että olen asunut Neuvostoliitossa yli 10 vuotta. Venäjällä 2 ja mikään muu ei muuttunut, kuin se, että ne insinööri lypsäjät kolhooseista on nyt eläkkeiässä ja elävät perheen turvin. Samoin se prodessori ja oppinut ajaa taksia yli 70v. kun rahat eivät riitä.

Syntyy tilanne, että miksi yrittää mitään, kun saman liksan saa opiskelematta mitään.
Minulla 4 eri alan tutkintoa ja olen vapaaehtoisesti >60v. jättänyt työt. Lähden taas maanataina töihin. Kun ei ole ketään saatavissa nopeasti. Minut saa. En ole työtön. Lopetin vain koohkaamisen.
Minä lähden vaikka siivoomaan, jos joku älyää pyytää. Samaten ajan taksia ja rahtia. Ikä tulee esteeksi, mutta ajan kuitenkin. Jos huvittaa ja samoille aloille ei ole nuoria hakijoita lainkaan, kun ne on lyhytkestoisia. Rankaisemisesta eri työntajan hommissa hyppimisestä on päästävä, jolloin kannttaa ottaa viikon duunikin vastaan ja lyhyempikin. Siitä se perkele alkaa raatminen. Niin alkoi minullakin. Olin talon taatusti ainoo akateeminen tiskari/yleismies bordellissa. Työ sekin oli ja parempi kuin ei mitään. Asunto ja ruoka talon puolesta. Kriminaali pomo oli kuitenkin tosi mukava ja antoi lomaa, kun kävin hakemassa uutta työpaikkaa ja opiskelin.

Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Siihen jää helposti ikuiseedeksi, eikä se ole Stubbin syy, vaan aivan oma.

Petri Suomi

Minusta ei työttömyyspäivärahan pituuteen tarvita koskea lainkaan, jos otettaisiin TE-keskus tikunnokkaan. Minullakin veljenpoika makaa kotona ja touhuaa jo aivan muita juttuja kuin hakee töitä, vaikka on DI ja työkokemusta jo lähes 10v. Kielitaito erinomainen, mutta huomaan selkeesti, että sitä kukaan potki perseeseen kuin minä. Nyt hän juoksee aina karkuun, kun näkee minut, eikä vastaa edes kännykkään soittaessani.
Kerran olis ollut duunimestakin, mutta hän on jo tottunut siihen autojen rassaamiseen ja arvaan, että kohta lähtee vaimo kälppimään. Ennen niin jämpti jätkä on kuin millään ei ole mitään väliä, kun sai aluksi 10-20 kertaa pakit hakemistaan töistä.

Minun idea on, että aktiiviseen työnhakuun tollaset olisi saatava heti työttömyyden alussa ja varsinkin ne, joiden oma syy ei ole töiden loppuminen. Ne pitäisi ainakin pakottaa näyttämään toteen, että töitä on yritetty hakea. Siinäkin voitaisi tukea jo muutaman kuukauden kuluttua, jos ei natsaaa. Työnantajalle pikku porkkana palkata ja niitä porkkanoitahan on monta erilaista. Ne voisi sitten loppua, kun tilanne vakiintuu.
Työnhaussa autetaan, silllä ei se nyt niin "tosta vaan" ole sille, joka jää ekaa kertaa työttömäksi ja asuntokin on lähteä alta. Siinä alkaa mennä ajatukset ristiin ja jonkunverran rahaa saadessa miettii vain miten saisi pidettyä asunnon ja perheen kasassa.

Tanskassa työttömäksi joutuvalle ei annetta tilaisuutta jäädä sohvalle itkemään kurjuuttaan.
Kuvaan astuu jokaiselle tuutori, joka auttaa hakemaan töitä ja siihen on sitouduttava tai rahavirta pieneenee. Avustajan avulla toimiessa saa miltei samaa korvausta kuin oli palkka, mutta siihen sitten liittyy ehto, että töihin on lähdettävä muuallekin kuin missä asuu ja lopulta viimeisenä ehtona ammattisuoja poistuu, mutta oikeutettuna aikana ei korvaus pienene. Mitään veneenrakennuskursseja ei turhaan pistetä pystyyn , vaan opiskelemaankin saa lähteä, jos se tukee tulevaa uraa.
Näin estetään passivoituminen, mikä syntyy todella nopeasti monelle henkilölle.

Erkki Kelloniemi

Lepomäen, Vartiaisen ym idea on päivän selvä, ay-liikkeen murentaminen ja sitä kautta työntekijöiden aseman kimppuun käymiselle olisivat kaikki ovet sepposen selällään. Luultavasti uusliberalistien märissä unissa jokainen uusi sosiaaliturvaton köyhä laukaisee jonkin asteisen kicksin.

Tapio Angervuori

Nuo ekonomistithan ovat melkoisia rusina-aivoja!

Vakuutukset ovat tarkoitettu tasaamaan epäonnea yhteiskunnassa. Vakuutusyhtiöt eivät ole säästökassoja, joista jokaisen pitää saada saada rahat takaisin! Jos olet maksanut TV:stäsi 150 euroa vakuutusmaksua, se ei oikeuta sinua kaatamaan "vahingossa" TV:täsi saadaksesi uuden vakuutuksesta. Tekisit vakuutuspetoksen!

Jos halutaan tasa-arvoa yhteiskuntaan, turhat irtisanomiset pitää estää. Turha työssä kävijöiden on valittaa yhä suurentuvaa työtaakkaa ja vähenevää vapaa-aikaa, kun yrityksistä sanotaan irti porukkaa samanaikaisesti. Tehkää asialle jotakin muuta, kuin yritätte vähentää työttömyysturvaa! Älkää nostako omia palkkojanne esimerkiksi.

Jos euroalue halutaan negatiivisesta kierteestä pois, eli maanosaan halutaan talouskasvua, ei rahaa voida ottaa kansalta pois riippumatta siitä, tekevätkö ihmiset työtä tai eivät!

Juurihan EPK on päättänyt ostaa 1000 miljardilla euromaisen valtioiden velkakirjoja. Rahat eivät muka vieläkään riitä. Kaikista demokraattisin tapa painaa lisää rahaa, on antaa rahat kansalle. Tuo 1,5 miljardilla voitaisiin käyttää kurjuuden lisääntymisen ehkäisemiseksi Suomessa. Siis valtio voi nyt ilman pelkoa ottaa 1,5 miljardia lisää velkaa.

Rahat satavarmasti virtaavat sieltä alhaalta ylöspäin koronkorkoperiaatteella ihan työnteon kautta pankkien yrityksien taseisiin positiiviseksi tulokseksi.

Pasi Käyhkö

Jospa nyt ensin otettaisiin tasapuolinen käsittely kuntien yhdistyessä. Viiden (5) vuoden irtisanomissuoja pitää poistaa välittömästi ja irtisanomisaika korkeintaan 6 kuukautta myös kaikille kuntien palveluksessa oleville.

Ari-Vesa Parviainen

Työttömyyskassa, liitoista riippumaton, on kyllä olemassa, oma valinta. Kuulemma liiton jäsenet kustantavat, tuon oikeutuksen lisäksi, paljon turhaa paperinpyöritystä jäsenmaksu- nimellä. Turhaa!

Työssäolovelvoitteen täyttävä potkittu, on kuitenkin etuoikeutetussa asemassa vuosikymmeniä yrittäjänä toimineeseen verrattuna. Väärin!

Kaikki toimeentulonsa menettäneet ovat kohtalotovereita. Kohtelun pitäisi demokratiassa olla myös yhtäläinen. Eikö?

Veli Ranta

Selvä provokaatio yritys kaataa ay-liitot, loimaan liitto kutsuu jos tuohon aletaan.
Voisivat kävellä vaikka heikoille jäille nuo päättäjät siitä olisi niistä eniten hyötyä saamattomia vailla käytännön elämää olevia turhakkeita.

Juho Paloheimo

Kokonaan uuteen työttömyysturvajärjestelmään siirtyminen kestää luultavasti kauan. Pätkätyöläisillä ja työttömillä on juuri nyt hätä toimeentulostaan. Joitain parannuksia on saavissa lyhyelläkin aikavälillä laillisuusvalvonnalla.
Työttömyyskassalain 1 § 3 momentti: Työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin laissa tarkoitettua toimintaa. Se ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.
Näin siis ammattiliittojen jäsenhankkijat eivät saa hankkia jäseniä mihinkään työttömyyskassaan. Liitot eivät saa perittää omaa jäsenmaksuaan työttömyyskassan henkilökunnalla ansiosidonnaisista päivärahoista. Yhteiskunnan myöntämät varat on tarkoitettu palkansaajien työttömyyden turvaksi, ei liittojen toiminnan tukemiseen. Liiton ja työttömyyskassan hallinnot voi työttömyyskassojen valvonta vaatia eriytettäviksi. Muutoin tilanne on lain vastainen. Eikun nopeasti laillisuusvalvontaa tekemään, sitä työtä mistä valvonnalle palkkaakin maksetaan. Kysymys on yhteisten varojen oikeasta käytöstä oikeaan tarkoitukseen. Yhteiskunta ja kassojen jäsenet odottavat kokonaista ansiosidonnaista päivärahaa ja laillista kohtelua.