Tiistai 16.7.2019

”Rohkeutta ja riskinottohalua” – Näistä syistä Suomen maahanmuuttajista tulee yrittäjiä

Luotu: 
23.9.2015 14:27
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    –Kyllä se vaatii rohkeutta ja tietynlaista riskinottohalua ja kykyä ottaa oma elämä omiin käsiinsä. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka perinteisesti liitetään yrittäjyyteen, tutkija Satu Aaltonen kommentoi.
|

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Oinonen ja Turun kauppakorkeakoulun tutkija Satu Aaltonen näkevät maahanmuuttajissa paljon potentiaalia.

Oinonen arvioi, että Suomessa ”ei ehkä ole täysin ymmärretty, millainen voimavara maahanmuuttajat voivat olla”.

–Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi hyödyntää enemmän innovaatiotaloudessa. Pitäisi enemmän hyödyntää yhteyksiä ja potentiaalia, mikä maahanmuuttajilla on, Oinonen sanoo Uudelle Suomelle.

Suomeen arvioidaan tulevan tänä vuonna jopa 30 000 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna heitä oli alle 4000. Suurin osa Suomeen hiljattain tulleista turvapaikanhakijoista on irakilaisia. Valtiotieteilijä, Helsingin Aikuisopiston apulaisrehtori ja Suomen Pakolaisavun hallituksen jäsen Jyrki Sipilä kirjoitti tänään Puheenvuoro-blogissaan, että ”raavaat irakilaiset miehet” ovat Suomelle lottovoitto – kunhan heidät saadaan työllistettyä.

Tiina Oinosen mielestä maahanmuuttajien kokemuksista, kontakteista ja kansainvälisyydestä voisi olla hyötyä vientiyrityksissä.

–Maahanmuuttajat voivat luoda yhteyksiä kotimaihinsa.

Myös Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita pitäisi Oinosen mielestä hyödyntää enemmän.

–Enemmän pitäisi miettiä, miten odotukset ja täällä olevien osaamiset kohtaavat.

Oinonen ja Aaltonen olivat yhdessä tekemässä keväällä julkaistua työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusta Maahanmuuttajayrittäjien palvelutarpeet ja yrittäjyyden edistäminen.

Tutkimuksessa todettiin, että yrittäjyys on jatkossa yhä tärkeämpi työllistymisväylä myös maahanmuuttajille ja ”maahanmuuttajien yrittäjyys tuo markkinoille uusia resursseja, ideoita ja taloudellista toimeliaisuutta”.

Aaltosen mukaan moni maahanmuuttaja ryhtyy yrittäjäksi, kun työllistyminen on vaikeaa.

–Mahdollisuuksien maailma on hieman erilainen kun ei ole niitä suomalaisia tutkintoja tai suomalaista suhdeverkostoa, jonka kautta työpaikka syntyisi. Tai työnantaja ei yhtä hanakasti kaikilla aloilla ota töihin maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisia. Mahdollisuudet palkkatyömarkkinoilla ovat heikommat, mikä työntää yrittäjyyteen päin, Aaltonen sanoo Uudelle Suomelle.

Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Charles C. Adams kuvasi maahanmuuttajia suurena voimavarana perjantaina julkaistussa Talouselämä-lehdessä.

–Maahanmuuttajat ovat ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään elämässään suuria muutoksia. Heitä yhdistää rohkeus, neuvokkuus ja aloitteellisuus. Tällaiset ihmiset ovat suuri voimavara, Adams sanoi.

Aaltonen ja Oinonen ovat Adamsin kanssa samoilla linjoilla.

–Kun jättää perheensä kotiin tai lähtee esimerkiksi puolisoksi toiseen maahan tai lähtee pakolaiseksi, joutuu jättämään melkein kaiken. Kyllä se vaatii rohkeutta ja tietynlaista riskinottohalua ja kykyä ottaa oma elämä omiin käsiinsä. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka perinteisesti liitetään yrittäjyyteen, Aaltonen kommentoi.

Hänen mukaansa eri kansalaisuuksien välillä on suuriakin eroja siinä, kuinka suuri osa on yrittäjiä.

–Esimerkiksi Turkin kansalaisuuden omaavasta suomalaisesta työvoimasta 27 prosenttia toimii yrittäjinä, mikä on todella korkea luku verrattuna esimerkiksi kaikkiin Suomen kansalaisiin, joiden keskuudessa se on 10 prosenttia, Aaltonen kertoo.

–Tietyissä maissa, joissa on enemmän pienyrittäjyyttä, yrittäjyys on luonnollisemmalta tuntuva väylä työllistää itse itseään. Suomessa on totuttu, että ensisijaisesti etsitään palkkatyötä, hän lisää.

Helsingin yliopiston tutkija Tuula Joronen kertoo vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjassaan Maahanmuuttajien yrittäjyys, että Suomessa eri maista tulleet yrittäjät olivat hakeutuneet eri toimialoille.

–Pohjoismaista, läntisistä EU-maista, Venäjältä ja Baltiasta tulleiden yrityksistä suuri osa toimi tukku- ja vähittäiskaupassa ja liike-elämän palvelualoilla vuonna 2006. Pohjois-Afrikasta, Turkista, Lähi-idästä ja muualta Aasiasta tulleet puolestaan keskittyivät ravintolatoimintaan.

Kuljetusyrityksistä monet olivat venäläisten omistamia, ja rakennusalalla virolaiset olivat suuri yrittäjäryhmä. Ulkomaan kauppaa harjoittavien yritysten vastuuhenkilöistä venäläiset olivat merkittävä kansallisuusryhmä. Afrikkalaisilla oli yritystoimintaa kaupan alalla.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuomo Niemelä

Kerrankin hyvä ja aidosti positiivinen artikkeli aiheesta. Kiitokset Pelkonen.

Joskus on tullut mieleen, että maahanmuuttajia tänne haluavat ajattelevat ihmisiä vain ekonomistien numeroina ja talouspolitiikan työkaluina. Huoltosuhteen korjaavana massana ja lapsensynnyttäjinä. Silloin todellista halua hyödyntää tätä nimenomaista yritteliäisyyttä ei välttämättä ole.

Jaakko Aalto

Nämä positiiviset artikkelit olisivat uskottavampi, ellei niitä leimaisi niin voimakas älyllinen epärehellisyys. Nyt kirjoittaja yrittää rinnastaa tänne opiskelemaan ja töihin tulleet, yleensä aasialaiset maananmuuttajat, jotka perustavat yrityksiä ja työllistysät turvapaikkamekanismin kautta tulleisiin siirtolaisiin jotka tulevat pääosin Lähi-Idästä ja Somaliasta. He taas eivät perusta yrirtyksiä eivätkä työllisty.

Tuomo Niemelä

Ei tämä mistään pahimmasta päästä ollut. Mikä määrä tänne tuleekin ja mistä, yritykset ovat ratkaisevassa asemassa heidän työllistymisessään. Vai meinasitko tehdä kaikista verorahoitteisia kotouttamisasiantuntijoita Husseinin tyyliin?

Kimmo Liimatainen

"Kyllä se vaatii rohkeutta ja tietynlaista riskinottohalua ja kykyä ottaa oma elämä omiin käsiinsä. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka perinteisesti liitetään yrittäjyyteen, Aaltonen kommentoi."

Samaan aikaan toisaalla: Suomessa ihmetellään sitä, miksi suomalainen yritysmaailma on niin miehinen ja vaaditaan naiskiintiöitä yritysten hallituksiin.

NEWSFLASH: hyvin monien lajien koiraat ovat taipuvaisempia ottamaan riskejä. Naaraan on hyvin pitkään ollut hyödyllistä välttää riskejä esimerkiksi parinvalinnassa. Riskinottokyvystä vaikuttaa kuitenkin olevan hyötyä yritysmaailmassa.

Näin toimivat myös ihmiskoiraat, ottavat riskejä. Näkyykö tämä esimerkiksi liikenteessä? Näkyykö yritysmaailmassa? Lisäksi, kun stressitasoa nostetaan, miehet (ihmislajin koiraat) ovat entistä taipuvaisempia ottamaan riskejä ja naiset (ihmislajin naaraat) entistä taipuvaisempia välttämään riskejä.

Kovin paljoa ei tarvitse Googlata, että löytää viitteitä, esim:

"Men are more inclined to take risks than women. This finding has been replicated in a variety of studies over the years with researchers pointing to economic and evolutionary reasons.

A recent study by Mara Mather and Nichole R. Lighthall found that gender differences are amplified even further under stress. Male risk-taking tends to increase under stress, while female risk taking tends to decrease under stress. One reason is there are gender differences in brain activity involved in computing risk and preparing for action. This seems to be an important finding given the stressful nature of our work lives today. Are men potentially too reckless and women too cautious in these scenarios? What are the implications? One implication might be that, under stress, men and women working together would make smarter risk-taking decisions than either gender alone. This is a topic ripe for further exploration."

https://hbr.org/2013/02/do-women-take-as-many-risks-as/

Miksiköhän yritysmaailmassa on niin paljon koiraita?

Reino Jalas

> Puheenvuoro-blogissaan, että ”raavaat irakilaiset miehet” ovat
> Suomelle lottovoitto – kunhan heidät saadaan työllistettyä.

Myös omissa työkkärin kortistoissamme olevat noin 150.000 "raavasta suomalaista miestä" ovat Suomelle lottovoitto! Toki kunhan vaan saadaan heidät työllistettyä ensin.

En ole edes lehtori enkä muukaan kouluttaja. Silti pystyin pieraisemaan tällaisen samanlaisen, vertailukelpoisen järjen leimauksen kuin täysi apulaisrehtorikin.

---
Suomella siis menee nyt tosi hyvin. Täydet 2 superlottovoittoa tulossa kansakunnallemme!!

Toni Hiltunen

Paitsi että suomalainen työtön mies ei ole lottovoitto, vaan yhteiskunnan tukia lypsävä loinen. Noin niin kuin äänekkäimpien huutajien mielestä. Jotenkin irakilainen mies, joka ei välttämättä osaa lukea, osaa kieltä ja kouluttamattomana nähdään suurena lottopottina. Jokin ei näissä puheissa aina täsmää. Vai meinaako ne, että työtä on kohta sadoille tuhansille miehille?

Jarmo Lius

Tämä teksti ei ole maahanmuuton ylistys vaan kritiikki suomalaista yhteiskuntaa vastaan. Suomen koululaitos laitostaa lapset ja nuoret varhain passiivisiksi tiedon ja viihteen kuluttajiksi. Yrittäjiksi yllättäen tuntuu nousevan koulupudokkaat, eli he, joita koululaitos ei ole kyennyt laitostaa.

Ehkä riskinottokyvyttömyyttä alleviivaavat monet koulunpenkiltä valmistuneet koulunpenkille opettajiksi päässeet kiltit tytöt. Miten sataprosenttisesti riskinottoon kykenemätön ihminen ilman vahvaa opettajankoulutuslaitoksen antamaa yrittäjän taitoja voikaan muuta saada aikaan? Montako tuhottua sukupolvea vielä koulutetaan?

Samuli Matilainen

Naisten julkinen hyvinvointisektori saa lisää selkiä ja käsiä joiden varaan voidaan rakentaa Suurta Unelmaa.

Suomalaisten miesten suunnalta on kuulunut hiljaista valitusta ja jotkut onnettomat päätti kai päivänsäkin. Naurettavia vetyksiä, onneksi ulkomailta saa vielä miehiä tekemään tuottavimmat, likaisimmat, vaarallisimmat tai raskaisimmat työt ja heiltä löytyy vielä aloitteellisuuttakin kun sitä ei ole yli 20 vuoden indoktrinaatiolla pilattu. Ehkä näiden tulijoiden toivoa voisi pitää hieman kauemmin yllä jotta heistä saatava tuotto maksimoituisi.

Maahanmuuton hyöty miehille on siinä että maahannmuuttajien ideologioiden avulla on mahdollista tuhota tämä testosteronin puutteesta johtuva helvetti. Tuhoamalla julkisen sektorin, "hyvinvointivaltion" ja akkavallan voidaan vaihtaa turvallisuus ylimpänä arvona yhteisöllisyyteen ja yritteliäisyyteen.

“Those who give up liberty for security deserve neither.”
Hinta on kova kun vapautta aletaan hankkimaan luopumalla turvallisuudesta, mutta ilmeisesti tätä haluaa myös se häviävä osapuoli eli naiset.

Jukka Mattsson

Tässä uutisessa oli asiaa. Ongelma on että emme osaa ohjata näitä ihmisiä aloille joissa tarvitsemme kipeästi uusia osaajia, ja ei ole ollenkaan varmaa että vaikka ohjaisimme he pysyisivät aloilla joihin heitä tarvitsemme.
Kun muutama kuukausi sitten verailin ruotsalaisessa valimossa oli valimotyöntekijät ulkomaalaistaustaisia, mutta jatkojalostus puhtaasti ruotsalaisia. Miksei meillä? Miksi emme käytä meidän koskeasti koulutettuja työvoimareservissä olevia työttömiä Suomalaista työvoimaa oikein?

Janne Järvenoja

Suomalaisen työllisyyden ongelma on merkittävissä määrin kohtaanto - niin osaamisen osalta kuin alueellisesti. Halukkuutta ja mahdollisuuksia muuttaa toiselle paikkakunnalle ja myydä arvonsa ainakin osin tai kokonaan menettänyt arvonsa ja muuttaa pois sieltä missä on sosiaaliset suhteet, lasten koulut.
Burger King ja Restel hakevat vuoropäälliköitä Uudellemaalle, yksi firma purkutyöntekijöitä. En usko että monikaan muuttaa perheensä kanssa toiselta puolen Suomea noiden hommien perään perheineen, pakolaiselle tuollainen homma voi olla hyvä alku josta lähteä liikkeelle.
Pohjanmaalla näkee kulttuurisen eron, ja sen mikä vaikutus sillä on kun siirtyy suomenkieliseltä alueelta ruotsinkieliselle. Ei kielen tarvitse vaihtua kylteissä kun eron huomaa; joka puskassa on jonkinlainen paja, korjaamo tai muu yritys. On tuota toki muuallakin kuten esimerkiksi Nivalassa, joka on yksinkertaisesti vaikuttava tuolta osin, mutta silmiinpistävää ovat aluee ja niiden laajuus, joista yrittämisen ja tekemisen kulttuurin puute näkyy kauas.
Kyllä tuossa yllämainitussa on aika vinha perä. Yhdelle Burger King on iso askel eteenpäin, johon halutaan tarttua, toiselle ei. Riskinottohalussa, asenteessa ja neuvokkuudessa on niin isot erot - jos pitäisi laittaa lantti likoon, en laittaisi sitä sille luokkakaverille, joka käytti yläasteen pelleilyyn ja tupakkaringin kovien kundien hovissa roikkumiseen vaan pakolaiseen, jolla on polttava halu pärjätä ja hankkia itselle ja perheelleen säällinen tulevaisuus.