Sunnuntai 17.12.2017

Yli 100 kansanedustajaa allekirjoitti jo aloitteen: Kaupoille pakko luovuttaa hävikkiruoka hyväntekeväisyyteen?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.5.2016 15:04
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Lakialoite velvoittaisi muun muassa kaupat ja kunnalliset toimijat luovuttamaan myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakeluun.
|

Faktakulma

Kotitalouksien arvioidaan olevan elintarviketjun suurin tuhlari. Motivan Saa syödä -sivuston mukaan kotitalouksissa syntyy noin 35 % ruokahävikistä Suomessa. Kauppojen osuus ruokahävikistä on 18 %, teollisuuden 27 % ja ravitsemuspalveluiden 20 %.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) kertoo jo yli sadan kansanedustajan pistäneen nimensä ruokahävikin vähentämiseen tähtäävään lakialoitteeseen.

Sarkkinen ja viisi muuta kansanedustajaa eri puolueista esittävät aloitteessaan, että myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet on luovutettava voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten.

– Tämä elintarvikelain lisäys koskisi kunnallisia toimipisteitä, kauppoja, leipomoita ja vastaavia tuotteita myyviä yrityksiä. Ne voivat halutessaan myös itse huolehtia jakelusta, Sarkkinen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

– Esimerkiksi Ranskassa tällainen laki jo on, mutta Suomessa ollaan tähän saakka oltu kauppojen vapaaehtoisen toiminnan varassa.

Sarkkinen kertoo, että elintarvikeketjun suurin yksittäinen hävikin aiheuttaja ovat kotitaloudet itse. Paljon hävikkiä syntyy hänen mukaansa kuitenkin myös teollisuudessa, kaupassa ja ravintoloissa. Tähän hävikkiin on helpompi puuttua kuin yksilöiden eli kotitalouksien aiheuttamaan.

– Lakialoite auttaisi ruokajakeluvelvoitteen muodossa vähentämään kaupan ruokahävikkiä. Lisäksi meidän jokaisen tulee tarkkailla omaa jääkaappiamme, niin että emme turhaan jätä sinne ruokaa pilaantumaan, Sarkkinen kirjoittaa.

Yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset tarkoittavat sitä, että aloite ”saanee asiallisen käsittelyn täysistunnossa ja valiokunnissa”. Sarkkisen lisäksi aloitteen käynnistäjiä ovat kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.), Tiina Elovaara (ps.), Emma Kari (vihr.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.).

Faktakulma

Kotitalouksien arvioidaan olevan elintarviketjun suurin tuhlari. Motivan Saa syödä -sivuston mukaan kotitalouksissa syntyy noin 35 % ruokahävikistä Suomessa. Kauppojen osuus ruokahävikistä on 18 %, teollisuuden 27 % ja ravitsemuspalveluiden 20 %.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Erkki Martikainen

Noissa kuvan mukaisissa tuotteissahan on vielä myyntiaikaa jäljellä eihän niitä muutoin alennuksella voisi myydä. Mitähän tällä tohinalla sitten mahdetaan tarkoittaa, niitäkö joissa myyntiaika on loppunut. Ei kai myyntikelpoista tavaraa voida velvoittaa luovuttamaan hyväntekeväisyyteen ja myyntikelvoton on taas syötäväksi kelpaamatonta. ??
"Sarkkinen ja viisi muuta kansanedustajaa eri puolueista esittävät aloitteessaan, että myynnistä poistetut syömäkelpoiset elintarvikkeet on luovutettava voittoa tavoittelemattomille tahoille ruokajakelua varten."
Kukas sen syömäkelpoisuuden toteaa ettei sitten myrkytetä ihmisiä happamalla maidolla, ja homeisella leivällä kun uusavuttomat ihmiset eivät itse näistä mitään ymmärrä vaan syävat kaiken mitä tarjotaan , jos on valmiiksi lastiikkipussissa.

Lumira Lumus

Pakotetaan ja säädetään laki tämän syrjintäryhmän luomiseksi. Lailla vahvistettua syrjintää. Miksi nämä leipäjonoissa olivat eivät ole oikeutettuja perustuslain mukaiseen
oikeuteen perusturvasta ja ostamaan ravintonsa kaupasta.
Vapaaehtoinen leipäjonoon meno, ja kaikki muu vastaava vapaaehtoinen työnäyte. yms johtaa pakkolakeihin ja näiden surkeuksien jatkumoon ja syrjinnän virallistamiseen.
Asiat jää korjaamatta oikealla tavalla, se on ollut jo pitkän aikaa nähtävissä. Ne asiat pitäisi ruoanjalostusteollisuudessa ja myyntiä harjoittavien kauppaketjujen osalta korjata.
Miten käy kaupoille ja tuotannolle.

Jari Ikonen

Joka tätäkin aloitetta valittaa voisi ihan itse kokeilla kun ei ole yksinkertaisesti ole rahaa ruokaan. Kattokaa peiliin tällaiset ihmiset ja menkää juttelemaan lähimmän ruokajonon ihmisille. Kas kummaa eivätpä olekaan kännissä tai huumepöllyssä. Saahan sitä saivarrella viimeisen myyntipäivän kanssa mutta tämänkin ongelman voi poistaa että antaa "jäteruuat" tarvitseville kaupan mentyä kiinni esim. klo 23:00...Jäishän siinä vielä laillista syömisaikaa tunti. On se kummaksi mennyt kun ei hädänalaisiakaan saa auttaa. Onko sitten parempi että ihmiset kärsivät nälkää...

Erkki Martikainen

Mutta kun ruuan kanssa ei saa leikkiä, pitää olla passit ja kumihanskat että voi leipää jakaa ja niinpoispäin.
Asian hoitaminen pitäisikin aloittaa sieltä byrokrarian helpottamisesta. Järjellä tässä tulisikin toimia eikä pakolla ja velvoitteilla. Jos minun kommentistani närkästyit niin se luu ei siinä sitten mennyt ihan perille. Oli huonosti muotoiltu,sortsit.
Ilman muuta se kunnollinen ruoka pitäisi antaa sitä tarvitsevalle mutta sen terveellisyydestä ei saa laittaa kauppiasta vastuuseen ,sitä tarkoitin. Eihän se maito pilallista ole vielä useankaan päivän vanhana mutta jos siitä tulee mahanpuruja niin pitäisi ymmärtää ettei siitä ole vastuussa vanhan maidon luovuttaja tai leivän.
Ruokajonoista en uskalla sanoa mitään.

Lumira Lumus

Ruoan hankkiminen muutetaan jätteenkäsittelyksi koititalouksille ja suuri osa on teollisuustuotetta, mitä järkeä siinä enää on.
Enemmän suoraa tilaamyyntiä ja puhdasta ruokaa olisi parempi, säästyttäisiin näiltä saasteilta. Terveys ja luonto säästyisivät.

Lumira Lumus

Ne eivät välttämättä ole syömäkelpoisia ja kuinka moni joutuu viemään ne roskikseen.
Kysymys on hinnasta ja laadusta, määristä kaupassa. Ongelma on siinä, että teollisuus tuottaa paljon enemmän, mitä käytetään ja ostetaan. Moni ei enää voi syödä viljatuotteita, leipiä, pullia, teollisesti kästeltyjä maitotuotteita, maitojalosteita, soijatuotteita, monia epäterveellisä kasviöljyjä, margariineja yms.
Ei auta, jos niitä ei voi syödä, ne menvät joka tapauksessa jätteeksi.

Lumira Lumus

Ei se hävikki tällä tavalla vähene, se siirtyy toiseen paikkaan ja tulee kalliimmaksi kuin pelkkä jätteen käsittely. Hävikki tulee vääränlaisten tuotteiden liikatuotannosta. Kaikki ruoka ei sovi kaikille ihmiselle.
Kotitaloudet nykyään ostavat tarpeensa mukaan ja en usko, että on näin toimittaessa kotitalouksiin jää roskiin vietävää. Hävikkiä syntyy tämän teollisuuden ja kaupan välillä ja nyt jäte halutaan lailla määrätä kotitalouksien kustanettavaksi, halutaanko nyt kodit muuttaa näiden jätteiden varastoksi ja niiden maksajiksi. Ei se ole mitään ilmaista ruokaa kotitalouksiin.

Lumira Lumus

Uskomatonta ja järkyttävää, että pakkolaki jakaa tavaraa ilmaiseksi. Mitä ja ketä tämän jälkeen pakotetaan pakkolailla jakamaan ilmaiseksi. Eduskunnan ja hallituksen tehtävä on ratkaista ongelma ja hävikkiongelman ratkaisu on jotakin muuta, ei näin ratkea, vaan tulee muita ongelmia lisää.
Toivon, että lakia ei hyväksytä.

Mikko Salonen

Monet ovat kaikki niin surullisen hyväntahtoisia hyväksymään asian sen enempää ajattelematta seurauskysymyksiä, jolloin "ilmainen" voi koitua lopulta melko kalliiksi! Lisäksi toimittajan harhaanjohtavan kuvan vuoksi kyse tuskin on -30% tavaroista, vaan oikeasti vanhaksi menneestä ruoasta, josta kauppias ei voi ottaa vastuuta, menkää vaikka klo 21 jälk. katsomaan, paljonko löytyy hyllystä vielä noita -30% tavaroita!?? Ja kuinka moni jakaa / tulee hakemaan klo 23 j´älk. ruokaa, joka pitäisi vielä heti valmistaa?? Moni vähävarainen kulkee julkisilla, jotka eivät yöllä kulje... Jalo ajatus, vaikea toteutus. Kommentoi, jos osaat asettua avuntarvitsijan asemaan ja sinulla on toteuttamiskelpoinen idea, omat "mielipiteet" ei kiinnosta ketään.

Jari Korpela

Tässä on kaupoille myös peiliin katsomisen paikka. Jos ruokaa menee niin paljon hävikkiin että lahjoittamalla ne pois asiakkaat katoavat niin jotain vikaa on elintarvikkeiden osto ja hankintatoimessa. Kauppojen täytyisi opetella ostamaan sen verran ruokaa, ettei sitä mene hävikkiin. Tämä parantaisi myös kaupan tulosta.

On myös harhaluulo ajatella että jos hävikkiruoka annettaisiin ilmaiseksi pois, kaikki menisivät vain hakemaan hävikkiruokaa eikä kukaan kävisi enää kaupassa. Nämä ruuat menevät jakeluun järjestöjen kautta. Siellä on pitkät ruokajonot, etkä voi päättää mitä sieltä saat ja jos menet myöhään saat vain jauhoja ja leipää. Kenelläkään normaalilla työssäkäyvällä ei ole käytännössä järkeä mennä hakemaan sitä hävikkiruokaa.

Tero Ahlqvist

Monissa pikkukaupoissa on aivan liikaa valikoimaa. Liikaa tuontiruokaa, liikaa trendiruokaa. Kaikki erikoinen - ja usein se kallein tuonti-hypetys-niche - jää hyllyyn.

Seisovat pöydät ovat ravintoloissa yksi hävikin lähde. Mätetään lautaselle enemmän kuin jaksetaan syödä "koko rahalla" ja puolet jää lautaselle.

Ei joka pikkukylässä voi tarjota "eurooppalaista ruokakulttuuria", jos vain yksi mökkiläinen kysyy kylmäpuristettua cordobalaista oliiviöljyä. Runsas valikoima lisää hävikkiä, vaatii lisää hyllytilaa eli suuremman kaupan, lisää monella tavalla logistisia kustannuksia ja näkyy lopulta ruoan hinnassakin.

Me kuluttajat itse omine vaatimuksinemme ja omine ostotottumuksinemme olemme osa ongelmaa.

Kai Hentilä

Neuvostoliitossa ja sen tytäyhtiöissähän asia oli mallikelpoisesti hoidettu. Yhtä laatua leipää tänään, yhtä maitoa huomenna ja karvahattuja ylihuomenna. Ei tullu hävikkiä. Taitaa enää Pohjois-Korea toimia samalla lailla.