Maanantai 11.12.2017

Tulevaisuuden tutkija: ”Tulossa 30 vuoden kultakausi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.7.2016 16:54
  • Kuva: Linda Pelkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    Tulevaisuuden tutkija Ilkka Halava osallistui Akavan järjestämään paneelikeskusteluun Suomi Areena -tapahtumassa.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava kertoo Porin Suomi Areena -tapahtumassa, mihin ihmisten pitäisi varautua työelämässä seuraavien 30 vuoden aikana. Hänen mukaansa ihmiset käyttävät tulevaisuudessa enemmän aikaa asioihin, jotka ovat sosiaalisempia, vuorovaikutteisempia ja palvelupohjaisempia.

–Me ollaan menossa kohti sellaista aikaa, jossa digitalisaatio, robotisaatio ja automatisaatio vievät työpaikkoja, eikä se ole mikään kriisi. Työ uudistuu rakenteellisesti. Uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin lähtee ja jos katsotaan pidemmällä aikajänteellä, mutta lyhyemmällä aikajänteellä saattaa näyttää siltä, että työ vähenee, Halava kertoo Uudelle Suomelle.

–Ihmiskunta tulee seuraavan 30 vuoden ajan käyttämään huomattavasti vähemmän aikaa tuotannolliseen työhön. Tehtaan automatisoituvat ja robotisoituvat, hän kertoo.

Halava korostaa, että tulevaisuudessa ei enää valmistuta yhteen tiettyy ammattiin, jossa ollaan koko työura, vaan tehtävät muuttuvat useammin uran aikana.

–Ei kannata miettiä yhtä alaa. Meiltä kysyttiin lapsena, mitä meistä tulee isona. Meidän pitäisi opetella kysymään seuraavalta sukupolvelta, mikä susta tulee seuraavaksi, hän sanoo.

Hän neuvoo ihmisiä miettimään, missä ovat lahjakkaita, mikä kiinnostaa ja mitä ympäröivä maailma kaipaa.

–Suomalaisille pitäisi sanoa, että ei meidän pitäisi kouluttautua palkkatyöhön, että ikään kuin joku muu tavallaan hoitaa sitä hommaa. Meidän pitäisi kasvaa täyden vastuun työotteeseen. Ei välttämättä tarvitse kuitenkaan puhua yrittäjyydestä, mutta täydestä vastuusta, Halava kertoo.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi toisessa Suomi Areenan paneelikeskustelussa aamulla, että palkan maksamiseen voi tulevaisuudessa tulla muutos.

–Luulen, että se mitä me verotetaan tulevaisuudessa on enemmänkin työn tulosta, arvon määristystä ja mistä syntyy sitä työn tulosta. Se on edelleenkin hyvin paljon ihmisen valintojen takana olevaa tekemistä. Se ehkä tarkoittaa sitä, että siirrytään enemmän pois siitä ajankäytöstä tai ajan määreestä ja siirrytään toisen tyyppiseen ajatteluun, Berner sanoi.

–Digitalisaatio muuttaa työtä, se muuttaa meidän arkea, sujuvoittaa paljon, helpottaa paljon, mutta tuo samalla myös enemmän vaatimuksia meille siitä, että teemme toisista lähtökohdista asioita. Se vaatii sopeutumista, uutta ajattelua, hän lisäsi.

Halavankin mielestä olisi mielekästä verottaa vain lopputulosta.

–Jos meiltä puuttuu suunta, ja aina kun joku on toimelias, sitä verotetaan, siinä on rakenteellisesti jotain tosi ongelmallista. Jos verotetaan työntekoa voimakkaasti, mutta ei robotisaatiota voimakkaasti, on selvää, että silloin painopiste siirtyy nopeasti robotisaatiotuotantoon, Halava sanoo.

Hän ehdottaa, että uusia yrityksiä verotettaisiin vain voitosta.

–Ehkä nyt pitäisi vanhoja konventioita kovakouraisesti käsitellä. Yritystenkin verotuksessa voitaisiin elää sellaisessa maisemassa, että Viron malliin, jossa verotettaisiin viisi vuotta yritystä vain voitosta. Se olisi aika radikaali muutos, mutta osoittaisi, että verotetaan lopputuloksia kuin sitä prosessia, että se ehkä onnistuu, siinä on iso ero.

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

–Kaikki mikä liittyy tietoturva-alaan. Siellä on huutava pula osaajista. Uudet ruuantuotantojärjestelmät, sisäviljely, Halava vastaa.

Halavan mukaan ihmiskunnalle on tulossa ”30 vuoden kultakausi”.

–Nyt kun digitalisaatio, robotisaatio ja automatisaatio selkeästi muuttaa tuotantojärjestelmiä, ihmiset käyttävät huomattavasti vähemmän aikaa tällaisiin triviaaleihin yksinkertaisiin asioihin, Halava kertoo.

–Vapautuva aika tarkoittaa, että voimme luoda uusia asioita, kehittää demokratian toteutumiselle uusia välineitä. Elämästä tulee rikasta ja runsasta monipuolisin tavoin. Nyt itketään Suomessa sen perään, että saataisiinko tänne tehtaita – miksi ihmeessä? hän pohtii.

Halava korostaa, että Suomen kansa ei ole kouluttautunut sitä varten, että ”mennään tehtaaseen tekemään jotain äärimmäisen yksinkertaista”.

–Kun alamme oikeasti se ymmärtämään, se tämä aika on kultakausi, se on aika, jolloin ihmiskunta pystyy tekemään jännittävämpiä asioita kuin koskaan aikaisemmin. Pystytään pitämään huolta ja auttamaan meitä kaikkia paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Pystytään inspiroitumaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Halava sanoo.

–Me emme ole vielä havahtuneet niihin, koska tämän vanhan maailman kuolinkouristukset ovat niin jännittäviä, että olemme keskittyneet niihin, hän lisää.

Pelliyritys Colossal Orderin pelisuunnittelija Karoliina Korppoo oli Halavan kanssa samassa Akavan järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa pohdittiin nuorten työuria. Korppoo ja Halava olivat molemmat sitä mieltä, että työntekijöille pitäisi antaa paljon vapautta.

–Meillä firmassa tehdään niin, että kaikilla on paljon vapautta, mutta paljon vastuuta myös. Nimenomaan luodaan hyvä työympäristö. Tämä on se, mitä voimme tarjota työntekijöille, jolloin ne parhaat työntekijät tulevat meille, ja pysyvät meillä.

–Jotkut kuvittelee, että se tulee piiskaamalla niistä työntekijöistä se hyvä tuote ulos. Sehän on ihan tyhmää. Kunhan pidetään huolta, että kaikki saavat elää omaa elämäänsä, ei ole pelkästään töitä, voidaan ottaa elämäntilanteet huomioon.

Halavan mukaan nuoret ikäluokat haluavat tehdä ”kovia juttuja ja paljon rohkeammin kuin aikaisemmat sukupolvet”, mutta eivät halua sopeutua vanhempien luomaan työjärjestelmään.

–Luojan kiitos eivät halua sopeutua, koska se on aika huono. Ajatus siitä, että meillä on työaikaa ja vapaa-aikaa, jolloin ollaan ei-töissä – kyllähän se elämän ajatukena on aika onneton, Halava sanoo.

–Kallein tapa tehdä työtä tulevaisuudessa on, että työntekijällä on joku pomo, joka olkapään yli kyttää, että tekeekö se nyt sitä mitä sen pitäisi. Jos aletaan ymmärtää, että autonomia, itseohjautuvuus on aivan keskiössä kaikessa – sen mukainen kehittäminen vie Suomea sinne minne pitäisikin, hän toteaa.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Auer

Höpö puheita. Viimeisen 15 vuoden aikana ja pitkälle tulevaisuuteen turvallisuusala (vartiointi, valvonta ja hälytys) on ollut ainoa nopeasti kasvava tuotannon ala Suomessa. Miten ihmisten sosiaalinen ja vuorovaikutteinen kulta-aika tästä kehityksestä voisi kukkia?

Mikko Kangasoja

Digitalisaatio, robotit ja automaatio ovat vieneet jo vuosikymmeniä työpaikkoja. Niin ikään ihmiset vaihtavat keskimäärin viidesti työpaikkaa urallaan. Joka kymmenes vaihtaa vuosittain uraa, yleensä paikkaansa hakevat nuoret. Syitä voivat olla myös sairastuminen, kyllästyminen tai alan romahdus. Emme siis ole menossa kohti tuollaista aikaa vaan olemme jo siinä. Alan vaihtaminen helposti vuosien projekti, sillä joka puolella pätevyysvaatimukset ovat kasvaneet. Ennen sai duunari työtä helposti sieltä ja täältä, enää ei.

Työn ja vapaa-ajan selvään erotteluun on syynsä: työt on käytännöllistä järjestää tarkan aikataulun mukaan ja toisaalta toisten ei tarvitse viedä töitään kotiin. Yrittäjät ja monet asiantuntijat saavat tai joutuvat toimimaan toisin. Maatalousyhteiskunnassa toimittiin samoin. Toinen tykkää, toinen ei.

Hannu-Pekka Lappalainen

Kommunikaation nullifikaatio: digitalisaation, automatisaation ja robotisaation publikaatio.

Rekoverisaation lsaadakseen "lyhemmällä ja pidemmällä aikajänteellä" on syytä tällaisessa situatisaatiossa iteroitua kopulatiosaation produsoimaan satisfaktisaatioon.

Hannu Rautomäki

Jaa että oikein 30 vuoden kultakausi...
Pysyvä suurtyöttömyys on jo nyt luonut Suomeen selkeän luokkayhteiskunnan, ja luokkaerot vain syvenevät.
Luokkaeroja kuvastaa muun muassa kahden kerroksen terveydenhuolto, jossa varakaampi väki saa yksityistä terveydenhuoltoa nopeasti ja sekin yhteiskunnan varoista tuettuna, ja vähemmän varakkaalle väelle iänikuista jonottamista terveyskeskuksissa.

Tapani Moilanen

Kiva olisi nähdä miten nämä ennustukset toteutuvat.En näe mitään hienoa siinä että työntekijät eivät saa erottaa työtä ja vapaa-aikaa keskenään.Mitä hienoa siinä olisi kun sekstaa vaimon kaa niin läppäri on asennettu kätevästi vaimon leveän ahterin päälle ja nu&&iessa voi kätevästi hoidella töasioita.