Keskiviikko 17.7.2019

”Guggenheim on häikäilemätön bisnes, joka esitetään taiteena” – Tunnettu suomalaisarkkitehti jyrähtää alan lehdessä

Luotu: 
25.11.2016 13:39
  • Kuva: Moreau Kusunoki Architect / Guggenheim Helsinki
    Kuva
    Guggenheim-suunnittelukilpailun voittanut ehdotus.
|

Maailmallakin tunnettu suomalaisarkkitehti Juhani Pallasmaa kritisoi voimallisesti Helsingin Guggenheim-hanketta The Architect’s Journal -lehdessä.

Pallasmaan mielestä projekti on ”häikäilemätöntä bisnestä, joka esitetään yleisölle taiteena”.

Pallasmaa sanoo, ettei voi tukea brändättyä ja franchisingilla toimivaa globaalia taidemuseota, joka kustannetaan suurelta osin veronmaksajien varoilla.

Pallasmaa tuntuu olevan sitä mieltä, että Guggenheim-projektissa on mennyt kaikki pieleen: museon suunnitelluista näyttelyistä ei tiedetä tarpeeksi ja poliittinen valmistelu on ollut hänen mielestään salailevaa.

Pallasmaan mielestä Guggenheim ei vahvistaisi paikallista taideperintöä vaan globalisaatiota ja taiteen kaupallistamista.

Samassa jutussa annetaan myös kritiikkiä Guggenheim-suunnittelukilpailun voittajaa kohtaan. Voittajaehdokas ei miellytä Pallasmaan silmää ja myös kansanedustaja Anders Adlercreutz ehdottaa uuden kilpailun järjestämistä, jos hanke menee läpi Helsingin valtuustossa.

Valtuusto käsittelee hanketta ensi viikolla.

Lisää aiheesta:

Soinin valtiosihteeri: ”Guggenheimin tilalle valtava Muumitalo”

Näkökulma: Tähänkö ilmoitukseen Guggenheim jo kaatui?

Guggenheim-äänestys: ”Valtava tunnevyöry yllätti”

Museoliitosta vahva kannanotto Guggenheimin puolesta

Vertaus Guggenheim-riskistä: ”Kuin 40 euron lotto tavalliselle kansalaiselle”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Mononen

Haiskahtaa hankkeelta, joka ei kokonaan kestä päivänvaloa, oltiinpa sen arkkitehtuurista mitä mieltä tahansa. Ketkä ovatkaan sen taloudellisia edunsaajia Suomessa, niin julkisesti kuin julkisuudelta piilossa?

Keinotekoisen turistinähtävyyden väitetty arvo vetovoimatekijänä matkailulle on heikko peruste heittää verovarojamme Kankkulan kaivoon, kun oikeitakin käyttötarkoituksia niille riittää.

Sylttytehtaalla ollaan poikkeuksellisen röyhkeitä tällä kertaa. Kunnallispoliitikkojen on syytä muistaa, että äänestäjät eivät takuulla unohda käyttäytymistänne tässä kysymyksessä.

Timo-Pekka Mustakallio

Tuskinpa kenelläkään voi olla mitään sitä vastaan, että meseenit tukevat taidetta eli antavat mahdollisuuden tuoda kansalaisten ja vierailijoiden elämään iloa tai elämyksiä, ja/tai tukevat uusia taiteilijasukupolvia. Näin tulee kuitenkin tapahtua meseenien omien varojen puitteissa, ja yhteiskunta voi myöhemmin - sen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi katsottuaan - tulla mukaan ylläpitämään hyvää toimintaa. Tämä on täysin ookoo, ja näin on toimittu antiikin ajoista lähtien: maailma olisi jäänyt paljoa paitsi, jos taiteen tukijoita ei olisi ollut.

Helsingin Guggenheim-taidebusiness on perinteisen toimintatavan perversio.

Juhani Pallasmaan, Jörn Donnerin ja monien muiden taidevaikuttajien luonnehdinnat hankkeesta ovat erinomaisen tarkkasilmäisiä. Yksityiskohtiin menemättä perusasetelma on väärä, ja kertoo pikemminkin hankkeen vetäjien heikosta itsetunnosta: Helsingin ei tarvitse eikä sen pidä koristella itseään ulkomaisilla lainahöyhenillä - eikä etenkään, kun se niin tehdessään joutuu karsimaan jo olemassa olevien instituutioiden rahoitusta. Nyt Guggenheim-galleriahankkeesta esitetyt laskelmat ovat puhdasta mielikuvituksen tuotetta esimerkiksi olemassa olevien instituutioiden kävijämääriin vertailtuna, eikä laskelmissa ole minkäänlaista varaumaa yllätyksille - joita tulee AINA. Esimerkiksi tuo Etelärannan tontti on rakennuspaikkana erittäin haastava, ja hankkeen optimistinen kengännyöribudjetti muuttuu makulatuuriksi jo ensimmäisen pienen vastoinkäymisen jälkeen. Vai oliko ehkä tarkoituskin ryöstää Helsingin kassa, ja taskut pullollaan "kickback"-rahaa poistua vähin äänin kaukaisille aurinkorannoille ennen kuin "vihan parakit" aiheuttavat raivokohtauksia helsinkiläisten veronmaksajien suunnalta? Mitään muuta selvää ansaintalogiikkaa on vaikea keksiä.

Jaakko Aalto

Ilta-Sanomat kertoi, että Jörn Donner latasi Hufvudstadsbladetissa suorat sanat museohankkeesta - Guggenheim on suuri puhallus. Kirjoitus sai yli 600 komppaavaa kommenttia ja niistä parhaat liki 6000 peukutusta. Kertonee kansalaisten mielipiteen hyvin selvästi. Valtuutetun täytyy olla umpisokea, jos ei ymmärrä tätä viestiä. Guggenheimin puolesta äänestäminen on varma tapa vaalitappion hankkimiseen.

Tero Lintanen

Yksityisen rahan osuus on saatu silmänkääntötempulla näyttämään suurelta G Helsinki -hankkeessa. G Helsingin Tukisäätiö maksaisi perustettavalle kiinteistöosakeyhtiölle vuokraa n. 1/4 kokonaisvuokrasta. 3/4 on 'asumistukea ja toimeentulotukea'. Osavuokraan 1/4 tulee rahat Hgiltä ja valtiolta. Museon talousarvio on alijäämäinen tukirahojenkin jälkeen. Kun Hki ostaisi jossakin vaiheessa Tukisäätiön osuuden kiinteistöoy:stä, Tukisäätiö nettoaisi niin, että se saisi takaisin alkuperäisen 15 M€:n sijoituksensa. Röyhkeimmässä tapauksessa katsottaisiin, että Tukisäätiön muka maksama vuokra nostaa sen omistusosuutta kiinteistöstä, koska se muka maksaa osavuokralla kiinteistöoy:n 35 M€:n lainan. Rahaa kilahtaisi Tukisäätiön kassaan niin paljon, että siitä riittäisi myös lisenssimaksuihin. Eli: yksityistä rahaa ei ole luvassa 66,4 M€ G Hki -hankkeen investointikuluihin. Todellinen määrä olisi 0-5 M€ riippuen siitä, kuinka hyvin puhallus onnistuisi. G-aktivistit sanovat, että valtio on tässä G-museo-hankkeessa suurin yksittäinen hyötyjä. Totta: kun 400.000 helsinkiläistä maksaa veroissaan tästä hankkeesta 15 M€/vuosi 20 vuoden ajan, 300 M€, niin valtio saa verotuloja. Verotuloista maksetaan tavalliseen tapaan tiet, satamat, lentokentät, opetustoimi, puolustusvoimat jne. Ihmiset rahoittavat omat palvelunsa. G-säätiöt käyttäisivät yhteiskunnan maksamaa museokiinteistöä omiin liiketoimiinsa ja saisivat juokseviin kuluihinsa toimeentulotukea Helsingin kaupungilta. Kaupunginvaltuuston sijaan G-hankesuunnitelma pitäisi käsitellä Sosiaali- ja terveysvirastossa. Sinne voi jättää toimeentulotukihakemuksen.

Tero Lintanen

Guggenheim-aktivistit ylistävät G-museoverkoston kansainvälisyyttä. G on kuulemma maaginen taikasana, joka avaa ovet kaikkialla. Todellisuudessa esimerkiksi Ateneumin kansainvälisyys on vanhempaa perua kuin Guggenheimin. G-verkostossa on kaksi kookasta museota/galleriaa ja yksi pieni kokoelma Venetsiassa. G Bilbao on miljoonalla kävijällään maailman taidemuseoiden kävijätilastossa sijalla 70. G New York on sijalla 50. Espanjan kävijätilastossa Bilbao on sijalla 5. Mille sijalle G Helsinki sijoittuisi? G:n kokoelmia on ehditty jo palvoa mediassa muutamalla keskinkertaisella esimerkillä. Parasta G:ssä on sen aktivistien performanssit Suomessa. Ne ovat ainutlaatuisia. Harvoin on meillä koettu tällaista hurmahenkeä. Veikkaan, että 95 % helsinkiläisistä kuitenkin toivoo, että tämä hurmahenki katoaa suihkukoneen pakokaasuihin. Kun pääjohtaja Armstrong lähtee Seutulasta. Lähtee minne lähtee, kunhan lähtee. Maailman arvostetuissa museoissa puistellaan varmasti päätä ja naurahdellaan kummeksuen, kun niissä seurataan tätä hullunkurista puhallusyritystä. Onneksi meillä on suuri joukko museoalan ammattilaisia ja vain pieni joukko museo-koijareita.

Jaakko Kojo

Toivottavasti valtuutetut huomaavat, että G ei sijoita omaa rahaa käytännössä ollenkaan hankkeeseen. Veronmaksajat joutuisivat lujille ja maksumiehiksi. Mikä muu hanke on kuin suuri puhallus, jolla kerätään rahat ja häivytään. Hanketta ei saa viedä lainkaan eteenpäin. Pilliin vislaus ja peli poikki.

Samy Arling

Taidetarjontaa on jo muutenkin liikaa, Guggenhaim ajaisi kaikki alan toimijat ahdinkoon Helsingissä.Kaikissa sivistysvaltioissa löytyy sataman läheisyydessä punaisten lyhtyjen alue, ehdotan tuota aluetta semmoiseksi ja lisäksi eduskuntatalon lisärakennus.Näin saadaan turisteja, tuloja ja varsinkin tuo jättitappiota tuottava eduskuntatalon lisärakennus järkevämpään käyttöön.Suomi on pärjännyt aiemminkin paremmin pienemmällä "johtoporukalla".Mallia voidaan punaistenlyhtyjen alueeseen ottaa helposti vaikka Saksasta ja Hollannista.