Sunnuntai 16.6.2019

Ex-liikenneministeri Merja Kyllönen Anne Bernerille: ”Voin vakuuttaa, ettei tästä ajatuksesta synny kauppoja suomalaisten kanssa”

Luotu: 
20.1.2017 20:36
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Merja Kyllönen.
|

Europarlamentaarikko, entinen liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) korostaa Puheenvuoron blogissaan, ettei usko suomalaisten koskaan hyväksyvän satelliittipaikannusta liikenteessä. Hän ottaa myös muilta osin kantaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin torstaina julkistamaan esitykseen.

–Kaikki viittaa siihen, että käytännössä autoliikennettä halutaan ohjata satelliittipaikannukseen, vaikka kansalaiset eivät sitä selvästikään halua, se on tullut jo moneen kertaan selväksi ja demokratiassa kansaa tulee kuunnella avoimin korvin. Vaikka ensimmäisessä vaiheessa voisitkin valita aikaperusteisen kiinteän maksun, niin kilometrimaksu olisi kuitenkin luvassa viimeistään vaiheessa 2. Voin vakuuttaa, ettei tästä ajatuksesta synny kauppoja suomalaisten kanssa ja sitä tosiasiaa on hyvä kunnioittaa, Kyllönen toteaa.

Hän teetti liikenneministerinä ollessaan vuonna 2013 niin sanotulla Jorma Ollilan työryhmällä selvityksen kilometriverosta. Esitys sai tuolloin vastaansa täystyrmäyksen. Kyllönen huomauttaa, että nyt kaavailtu malli eroaa Ollilan työryhmän esittämästä.

–Toisin kuin vuoden 2013 Ollilan työryhmän raportissa ehdotettiin, tulevassa kilometrimaksussa ei olisi alueellista painotusta. Kilometrit maksaisivat siis yhtä paljon niin pohjoisessa kuin etelässä, tai riippumatta siitä olisitko pakotettu oman auton käyttöön joukkoliikenteen puuttuessa tai työn perusteella ja polttoaineveron alennuskin koskisi kaikkia, hän kommentoi.

–Tasapuolista päällisin puolin mutta käytännössä jo rahapussinsa sisällön ohjaamana, vanhoilla autoilla pitkiä välimatkoja ajavat maksavat lisää ja rahallisen hyödyn korjaa varakas uuden auton omistava tasamaksulla ajava, Kyllönen jatkaa.

Hän arvioi, että myös ympäristönäkökulma ”on hukattu” autoveron alennuksen yksityiskohdissa. 

–Sähkö- tai kaasuautojen menekkiä pitäisikin edistää, mutta tässä esityksessä isoimman säästön saa mahdollisimman ison, kalliin ja saastuttavan auton ostaja. Könttähinnalla kannattaisi myös ajaa mahdollisimman paljon. Eli minne liikenteen päästövähennystavoite tässä karkasi, vai onko se jyvitetty kokonaan logistiikkapuolen hoidettavaksi, jolla on kilpailukyvyn osalta jo nyt todella tiukkaa, hän kysyy.

Bernerin esitys jättää Kyllösen mukaan mukaan monta kysymystä auki. 

–Mitä tapahtuu joukkoliikenteen lippujen hinnoille ja rahoitukselle? Kuinka varmistetaan kansanvallan toteutuminen ja kansallisomaisuuden säilyttäminen kansallisissa käsissä, jos väyläomaisuus siirtyy osakeyhtiön hallinnoitavaksi? Mistä se yhtiöittämisen lisäarvo tulee, kun valtio saisi tällä hetkellä lainaa infrahankkeisiin nollakorolla, hän ihmettelee.

–Jotain tässä selvityksessä jää sanomatta. Kun kaikille luvataan hyvää, puuttuu kuvasta jotain. Valtion menot eivät kasva, asiakkaiden maksut eivät kasva, mutta tieverkkoon tehtävät investoinnit kasvavat ja liikennepalveluiden tuottajillekin riittää tuottoa. Mistä se raha ilmestyy? Väkisin nousee ajatuksiin hölmöläistarina joukkueesta kantamassa säkillä valoa pimeyteen.

Kyllösen mukaan Suomessa tarvitaan jonkinlainen muutos autoverotukseen, jotta autokanta tulevien kymmenen vuoden aikana saataisiin hallitusti edes hiukankaan uudistumaan ja vastaamaan päästövähennysten tavoitteita. Hän sanoo, että ”käyttäjä maksaa” -periaatteesta käydään EU-tasolla paljon keskustelua ja tämä on syytä Suomessakin huomioida. 

–Polttoaineen hinnalla voidaan ohjata, kyllä, mutta siinä vaiheessa, kun polttoainepaletti laajenee tai muuttuu kokonaan, haastaa tulevaisuus myös nykyisen liikenteen verotuksen. Nykyiset sähkö- ja kaasuautojen käyttöönottotavoitteet ovat korkealla, mutta en ole havainnut kotimaassani uskalletun edes keskustella niiden vaikutuksista polttoaineverotukseen. Näiltä osin siis ei kannata ampua viestintuojaa, vaan lähteä pohtimaan mitä sitten tehdään, kun maailma ympärillämme väistämättä muuttuu. 

Kyllönen puuttuu myös liikenneverkkoyhtiöön, jonka perustamista on perusteltu suurella väylien korjausvelalla. Hän muistuttaa, että vuonna 2014 aloittanut parlamentaarinen työryhmä on pohtinut liikenneverkoston korjausvelan purkua.

–Käsittääkseni ryhmä on saanut aikaan jopa jonkun tason poliittisen sitoumuksen siihen, että korjausvelka pidemmällä aikavälillä purettaisiin. Mihin se sitoumus nyt sitten ehti jo unohtua? Itse asiassa korjausvelan korjaamiseksi tarvitaan kahdelta seuraavalta hallitukselta niin radikaali päätös, että mitään kahden miljardin euron investointiohjelmia ei taas tehdä, vaan valtio satsaa kahdeksan vuoden ajan kokonaisvaltaisesti panoksensa olemassa olevan väyläverkoston korjaamiseen ja kunnossapitoon, Kyllönen toteaa.

Lue lisää:

Haukut uudelle liikenne-ehdotukselle: “Huonoin ajatus ikinä”

VATT varoittaa Bernerin selvityksestä: Liioittelee alennuksia ja päästövähennyksiä

Trafi vahvistaa: Yksi luku kääntää Live-laskurin tuloksen päälaelleen – Bernerin esimerkki 200 € miinukselle

Bernerin esitys: Näin autoilijan tiemaksu määräytyy – katso omasi heti laskurista

 
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Kuuluko vasurien ääni Kokoomuksen hallituksessa? Kun oli kok,rkp,krst,vihr. 4 porvarit ajamassa asiaa? Vain 2 vas,sdp vasemmistoa.
Muistaakseni Kyllönen kertoi jo tulloin ketkä siitä tulee hyötymään.
Se "vasuri-fobia"kun on monella ja voi tulla "näppylöitä" jos edes kuuntelee mitä mieltä ne on asioista.
Kannattas kuunnella ja panna puntariin ja katsoa kumpien ehdotukset olisi itselle hyödyllisempiä.

Marja-Liisa Kalkela

Sattuu nyt vain olemaan niin että kukaan ministeri ei tee mitään lakeja.
Suomen maajoukkueen verran taustalla pyörii: Ministeriön virkamiehet,asiantuntija lausunnot,eri tahojen työryhmät,EU.päätökset niistä.Ne tekee ministerin aloitukset.

Ei eduskunnassa istuminen tee kansanedustajasta joka ministeriön asioita käsittelevää asiantuntijaa.
esim.Risikko on ollut Sos ja terv.ministeri,sisäministeri,liikenneministeri.
Kyllä siihen tarvitaan taustajoukot ja eri ministeriöiden asiantuntija virkamiehet.

JK.Kuten työn teki VM Hetemäki/Salmi "Urpilaisen " vakuuksiin ,Kreikan lainoihin.
(tuskin ministeri tiesi ulkomaalaisten pankkien pykälät,sopimuksien ehdot valtioiden välisissä lainoissa.
niihinkin tarvittiin vielä EK/Nordea/OP pääekonoomien laskelmat.

Atso Eerikäinen

Eihän satelliittipaikannuksessa ja mustassalaatikossa ole mitään pahaa. Sillä voi pelastaa ihmishenkiä, kun pelastuslaitos saapuu onnettomuuspaikalle nopeammin. Autovarkaat saadaan kiinni nopeasti. Jos autovakuutusmaksut kerätään ajetuista kilometreistä, autoilija hyötyy. Nythän joutuu maksamaan täyttä vakuutusmaksua, vaikkei ajaisi kilometriäkään vuodessa.

Sitä paitsi, kuka vielä luulee olevansa ingognito missään. Sateliitit "näkevät" joka sentin maasta ja taajamien valvontakamerat samoin.

Atso Eerikäinen

Vain moottoritiet maksullisiksi, maksu kilometriltä 15 senttiä. Maksuilla valtioenemmistöinen yhtiö pitää tiet kunnossa ja rakentaa lisää.
Kaikki muut tiet ilmaisia käyttää. Niiden ylläpitoon polttoaineveron tuotto.
Poltoaineveroa mieluummin kevennettävä ja sidottava reaaliseen maailmanmarkkinahintaan, joten hinta vaihtelee päivittäin. Litra saisi maksaa keskimäärin vain euron.
Junalippujen ja linjautolippujen hinnat kilometriperusteiseksi (15 senttiä km)

Näin matka Helsingistä Turkuun moottoritiellä (100km) maksaisi 15 euroa ynnä polttoaine (10 euroa), yhteensä 25 euroa, junalla ja linja-autolla 15 euroa. Siis kannattaisi käyttää julkista liikennettä, paitsi, jos autossa on vähintään kaksi matkustajaa. Kantatiellä matka maksaisi 10 euroa (polttoaine), mutta kestäisi kauemmin. Siis nopeudesta joutuu maksamaan, eikä pelkästään käytöstä.

Jukka Kervinen

Atso, oletko ajatellut työmatkalaisia, jotka päivittäin joutuvat sahaamaan moottoriteillä pitkänkin matkan takaa huonojen julkisten yhteyksien takia tai, jos ei niitä juuri lainkaan. Vieläpä useampi ihminen samasta perheestä erilaisten työaikojenkin takia. Olisi melkoisen kallista lystiä....vai oletko kenties jo eläkeläinen?

Atso Eerikäinen

Joo, eläkeläinen olen ja asun Tokiossa. Täällä korvataan matkakustannukset kotoa työpaikalle halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Monelle se on oma auto.

Jos tien käyttö tulee maksulliseksi Suomessa, työmatkakustannukset on korvattava ilman omavastuuta kokonaan.

Veikko Hintsanen

Keijo, Minuakin on juuri tuo sama asia pohdituttanut jo yli kymmenen vuoden ajan.

Miksi Liikenneministeriön suurin voimavara laitetaan ja käytetään yksipuolisten poliittisten asioiden suunnitteluun, niiden yksipuolisuuden ylläpitämisiin, hallinnon muuttamisiin ja kehittämisiin niin että pelkästään poliittisia tavoitteita voidaan saavuttaa ?

Sen sijaan, että liikenneministeriön voimavarat suunnattaisiin siihen faktisen tiedon tuottamisiin niihin muutoksiin , millä saataisiin Suomeen tehokkain mahdollinen liikennejärjestelmä kaikkia mahdollisia ja tehokkaimpia, kullekin reiteille tavaroille liikkumis ja liikuttamisvälineitä käyttäen.

Ja sen saatuaan sitten poliitikot eduskunnan valiokunnan jne… ja heidän sitten tuottaisivat muun keskustelun.

Nyt rannikkokaupungit, kuorma autojärjestöt metsäteollisuus ja sen mukana itämeri varustamot ja meriklusteri ovat vakuuttaneet ministeriön ns : Suomi on Saari – logistiikan ylivertaisuudesta.( Ruotsi on jo valinnut toisen tien ja valinnut : Nearest port is best port " liikennemallin kehittämislähtökohdakseen.)

Suomi on Saari strategian varjolla on nyt sitten viety valtakunnassa logistiset kustannukset vuosikymmenen aikana kaksikertaisiksi verrattuna kilpailijamainihin.
(viite: eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti 6/2013 sivu 19)

Tämän saman linjan mukaisen yksipuolisen puutteellisen tiedon tuottamisiin ja suunnitelmien esittäjiksi ovat ministeriö ja virastot valjastetut ja samalla saatu mukaan 100% linjan taakse kaikki liikenneministerit kokoomuksesta keskustan kautta vasemmistoliittoon samoin kuin eduskunnan liikennevaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoksen kautta tehdyt eduskunnan päätökset .

Samalla tavoin virkamiesten tuottaman puutteellisten tietojen kautta ovat olleet vietävissä parlamentaariset työryhmät.

Nytkin poliittisesti valittujen -ei esim. liikenteen tai logistiikan asiantuntijat- työryhmien esitykset, joita käytännössä tekevät em poliittisesti tiedot ja tiedonkäytön rajoitetulla politiikalla virkamiehet; näin saadut tulokset ,liikennepoliittisen selonteon rajoituksilla, esitellään sitten vakavalla naamalla -puolueettomiksi tai parlamentaarisesti valmistelluiksi raporteiksi….. näitä esimerkkejä ovat mm liikenneinfran korjausvelka raportti ja sen tueksi tilatut lukuisat raportit otettakoon tässä esiin vain http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/249.-holm-p.-hi... . em suunta jossa tutkimukset suoritetaan ilman kokonaisuuden vertailuja ja kaikki liikennemuotoja hyväksikäyttäen;

edellämainittu suunta valittiin valtion linjaksi vuoden 2007 KTM raportissa 16/2007 sivun 24 mukaisesti.

Sille tehtiin oma hallinnollinen malli vuoden 2009-2011 aikana, jolloin lopetettiin merenkulku ja rautatiehallitukset asiantuntija virastoina ja vahvistettiin samalla pelkkää maantieliikenteen suunnittelua alue ely hallintamallin avulla.

Edelleen vuonna 2012 hyväksyttiin juuri ministeri Kyllösen aikana puutteellisin tiedoin hallituksessa ja eduskunnassa virheellinen liikennepolitiikka mikä valmisteltiin edelleen samoin puutteellisin tiedoin, josta mm. oikeuskansleri toteaa ” OKV/4/50/2011 sivulla 7 toteaa ensin että :

”…. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan valtiovarainhallinto on pitänyt liikennehallinnon ehdotuksia perustuslain vastaisina …..

Ja sitten saman raportin sivulla 11/12 oikeuskanslerin arviointi osuudessa:

”epäasianmukaisesta valmistelusta on ollut, että hallitus on tehnyt vaalikauden liikennettä koskevat politiikkapäätöksensä keväällä 2012 epäselvien tietojen perusteella. ”

Eli oikeuskanslerin selkeä tulkinta on että liikennepoliittinen selonteko on tehty puutteellisin tiedoin. Siihen on helppo uskoa. viite:

http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

Seurauksena oli ,ei liikennepoliittisen selonteon tarkastaminen ja siihen EU liikennestrategian vaatimusten mukaiset laskennat vertailut ja lisäämiset tai muutokset vaan, että kyseinen liikenneviraston pääjohtaja sai ensin lomautuksen ja hänet korvattiin suoraan liikennepolitiikassa valitun puutteellisen linjan lobbareitten lobbarilla .

Nyt kaiken huippuna kyseinen ex pääjohtaja koordinoi nyt LVM:N ja liikenneministeriön valitseman Suomi on saari logistiikkaa vaalivan politiikan mukaisesti maamme TEN_T määrärahoja joilla pitäisi tukea EU:ssa sovitun kehittämislinjan mukaisen politiikan, jossa siirretään niin ilmastoa kuin maanteitä ratkaisevasti kuluttavaa ja toimijoille (teollisuus ja kauppa) kallista ja logistisesti kilpailukyvytöntä kuorma auto liikennettä maanteiltä raiteille ja vesille. Juuri TEN_T tukia käyttäen. TEN_T tukia EU on korvamerkinnyt kokonaismäärästä (28 miljardia) juuri vesiliikenteen kehittämisiin 10% .

Meillä on jäänyt kokonaan niin valtion hallinnon järjestämisissä , valtion tilaamissa tutkimuksissa, parlamentaarisissa raporteissa , valtion liikenne strategioiden teossa , budjeteissa kuin TEN_T kehittämisissä pois työkaluvaihtoehdoista kokonaisuudessaan raskaan liikenteen osuudelta maantieliikenne volyymien siirto vesille.

Ja meillä on käyttämättömiä sisä ja rannikkovesiä noin 12500 km käyttöönottamatta tavara liikenteelle.

Tällä politiikalla saadut tulokset puhuvat puolestaan.

EU kuorma auto määrät/1000 henkeä vv 2005/2012
Saksa 34/34
Ruotsi 53/60
Suomi 73/100

World Bank LPI 2012/2016

Saksa 4 / 1
Ruotsi 13/3
Suomi 3/15

lisää aiheesta tämän lehden sivuilla, mikäli kiinnostaa:

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229757-bernerin-tiedotus...

http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228900-anne-berner-maaseudun-n...

http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228900-anne-berner-maaseudun-n...

http://jiskagrhn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228900-anne-berner-maaseudun-n...

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228879-ruotsin-taloudella-menee...

http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229055-lipsutaanko-perustu...

http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229178-liikennekaaressa-tarkka...

http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229178-liikennekaaressa-tarkka...

http://jennitamminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229297-peto-paasi-irti-be...

Jan-Gösta Grönholm

Tämä on laajuudessaan niin mittava uudistus että sen ymmärtäminen kaikilta osin edellyttää hyvin laaja asiantuntemus ja sen arvostelussa harrastetaan suunnitelman rikkikirjoittamista poimimalla erilaisia yksittäisiä kohtia vaikka kokonaisuuden vaikutus ei ole edes vielä näköpiirissä.

Veikko Hintsanen

Jan-Gösta:

Omien havaintojeni mukaan Liikennehallinnossamme ja politiikassa varsinainen kokonaisuuden pilkkominen ja piilottelu alkoi siitä, kun liikenneväylät ja niiden hallinnoiminen saman katon alle Suomessa keskitettiin(2010) ja jatkuu yhä.

Vuoden 2011 jälkeen aloitettiin valtion toimesta tutkia tilaamaan ja tekemään selvityksiä analysointeja ja kehittää liikennettä ilman kokonaisuutta pelkästään lento maantie ja raideliikenteen ja meriliikenteen osalta "Suomi on saari" strategialla ja sitä vahvistavilla lähtötiedoilla ilman EU:ssa sovittua tavoitetta tai kokonaisuutta.

EU:ssa liikennemoodi jako, suunnitelmat ja tukimenetelmät sovitun yhteisen kehittämiseen oli sovittu toisenlaiseksi, mitä toiminta Suomessa puutteellisin tiedoin perustellun ja eduskunnassa hyväksytyn liikennepoliittisen selonteon mukainen suoritettu oli.

Tavoitteet EU:ssa : http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en

ja Sille tehty liikennemoodijako

http://ec.europa.eu/transport/modes_en
+++

EU:n mukaisen liikenteen kehittämisen tuloksena meillä on nyt tilanne päällä jossa mm : http://villekopra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229943-kymmenen-huomiota-liik...