Torstai 18.10.2018

”Dramaattinen kuvio” Suomen työttömyysturvasta – ”Merkittävä vaikutus ihmisten käyttäytymiseen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.1.2017 09:10
|

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen kehuu blogissaan tällä viikolla julkaistuun Talouspolitiikan arviointineuvoston raporttiin kuuluvaa taustaselvitystä Suomen työttömyysturvasta.

Taustaselvitys käsittelee työttömyysturvan käyttäytymisvaikutuksia koskevaa tutkimustietoa.

– Tutkimusten perusteella on ilmeistä, että työttömyysturvalla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen, Pursiainen kirjoittaa.

– Erityisen dramaattinen on taustaselvityksen kuvio 17. Siitä näkyy, että todennäköisyys poistua työttömyyskorvaukselta hyppää merkittävästi juuri kun ansiosidonnainen työttömyysturva päättyy, Pursiainen jatkaa.

Näet selvityksen kuvion 17 oheisessa kuvassa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa varsinaisessa raportissaan, että työttömyysturvan enimmäiskesto on suhteellisen pitkä Suomessa. Neuvoston mukaan enimmäiskeston lyhentäminen todennäköisesti lyhentäisi työttömyysjaksoja ja siten nostaisi työllisyyttä.

Neuvoston mukaan sen laskelmat osoittavat, että työttömyysturvan keston lyhentämisen työllisyysvaikutus voi jopa ylittää Juha Sipilän (kesk.) hallituksen arviot.

Sipilän hallitus lyhensi ansiosidonnaista työttömyysturvaa 100 päivällä. Muutos astui voimaan tämän vuoden alussa.

Lue lisää:

Eduskunnalta sinetti: Työttömyysturva lyhenee 100 päivällä – katso rahalliset seuraukset eri palkkatasoilla

Ministeri Lindström: ”Sain työttömänä käteen 1400–1600 €/kk – olen itse hyvä esimerkki”

Ihmisiä siirtyy pois ansiosidonnaiselta – Li Andersson varoittaa yllättävästä seurauksesta

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Saisikö käyrän kuinka paljon yrityksiltä löytyi työpaikkoja tuon leikkauksen jälkeen?

Yrityksiltä,kunnista ja yleishyödyllisitä säätiöiltä niitä "piilotyöpaikkoja" kyllä löytyi.
Hallituksen perusturvan,perustulon,toimeentulotukien ehdoilla.
0 euroa/kk "palkalla"!

Ei kai yrityksillä työpaikat sillä lisäänny että istisanomisen jälkeen maksettavaa työttömyysturvaa leikataan ,työttömän ja työttömien perheiltä elannosta.
Lapsiperheiltäkin.

Tapio Angervuori

Ei pidä vetää vääriä johtopäätöksiä ko. ilmiöstä!

1) Tämä voi hyvinkin johtua työvoimatoimistoissa käytännössä olevasta jonotusperiaatteesta. Huonon työllisyystilanteen aikana työvoimaa kierrätetään siten, että jokainen joutuu "lusimaan" ansisidonnaisella niin kauan, kuin sitä on mahdollista saada. Vuoro vaihtuu, kun päivät menevät umpeen.
2) Tällöin tarjotaan usein myös jotakin "palkkatuetttua" työtä ehkä julkiselta sektoriltakin.

Kari Aaltonen

Varmasti tolle käyrälle löytyy monta selitystä, en välttämättä olisi sitä mieltä et työttömät lonnii ja odottelee päivien täyttymistä, kyllä ihmiset pää sääntöisesti töihin haluavat. Olisi hyvä tarjota heti työttömyyden alettua jatko tai muunto koulutusta joka helpottaisi uudelleen työlistymistä madollisimman nopeasti.

Marja-Liisa Kalkela

TEM -työllisyyskatsaus 24.1-17
Joulukuu-16
Eri "aktiivitoimissa" n.114 000
Työllistettyjen määrä lisääntyi kunnissa ja
yksityisellä sektorilla
Palkkatuilla ja valtiolle työllistettyjä sekä starttirahan saajia oli joulukuun
lopussa yhteensä 22 000 henkilöä, mikä on 3 000 enemmän kuin vuotta
aikaisemmin. 
-Työllistetyistä 2 % oli valtion,
- 26 % kuntien ja 
72 % yksityisen sektorin töissä. 

Ja työttömyys "väheni" ?

Matti Uusi-Kokko

Onko tähän mitään tutkimustulosta, että ihmiset pää_sääntöisesti haluaisivat töihin, kuin olla lomalla 70% palkalla? Sanoisin että aika monelle kelpaa se entinen 500 pv suhteellisen hyvällä tulotasolla tekemättä mitään.

Ilkka Korkalainen

Voin kokemuksesta sanoa että ansiosidonnainen työttömyysturva johtaa työn vieroksumiseen ja tarjotusta työstä kieltäytymiseen. Kieltäytymisen syyksi keksitään mitä erikoisempia syitä. Monikaan työnantaja ei ilmoita kirjallisesti työstä kieltäytynyttä työkkäriin vaan asia jää sillensä. Pelkkä puhelimella tehty ilmoitus kun ei riitä karenssin syyksi.

Marja-Liisa Kalkela

Kun yritys-liitto-valtio-työntekijä maksaa ansiosidonnaisen päivärahan
on valtion osuus työmarkkinatuen verran.
Kun ansiosidonnainen loppuu ,yllätys putoaa peruspäivärahalle+ toimeentulotuki,myös lapsille jos työttömän perheessä niitä on.

TEM-tammikuu-17
Avoimia työpaikkoja n.39 000
Työnhakijoita n.638 000
Työttömiä n.328 000
Aktiivitoimissa (tuilla) 114 000

Kuka noista kieltäytyisi työehtosopimuksen mukaisesta palkasta minkä EK/SAK on yhdessä sopinut.

Työttömyysturva,elantoon
Lapsilisä=turvataan lapsen elanto.
Luopumistuki= Turvataan toimeentulo,vanhuuseläkeikään asti (56v/59v-65V)
100% verovaroista.

= euron palkka,työssä ollessa itse maksamista veroista,työttömyysturvaansa?
Siis sosiaaliturvasta piilotukea yrityksille ?
Mitä veronmaksajat ja valtio tuosta hyötyy?

Mikko Nummelin

Jos joku haluaa yrittäjäksi, niin siinä tapauksessa yritystoimintaa ei voi aloittaa ansiosidonnaisen vielä kestäessä, koska tulee toimeentulovaikeuksia ansiosidonnaisen katketessa. Tällöin hyvästä ansiosidonnaisesta kannattaa laittaa rahaa sivuun ja ansiosidonnaisen aikarajan täyttyessä laittaa yritys pystyyn. Toki pitää muistaa, että työvoimatoimiston yhteydenottoihin pitää vastata ja hakea tarjottuja palkkatöitä, ettei syyllistyisi työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn. Veikkaan myös, että tuo piikki, joka siis indikoi noin joka kuudennen työttömän työnhakijan tarkoituksella pyrkivän täyteen ansiosidonnaiseen kauteen onnistuneesti, koostuu lähes pelkästään korkeakoulutetuista henkilöistä. Jonkin verran lienee myös niitä, jotka taktikoivat ansiosidonnaisen kautensa loppuun asti, mutta vastoin suunnitelmiaan epäonnistuvat eivätkä löydä juuri silloin uutta työtä tai saa yritystoimintaa käyntiin.

Jukka Lampinen

Kaikki tietää että näissä kannanotoissa ei ole mitään järkeä, miksi niitä kumminkin jatkuvalla syötöllä julkaistaan.
Poliitiikot ei enää kehtaa, eikä kukaan merkittävä yritys johtaja, taso laskee koko ajan.
Nyt asialla on alimman tason tekijät, Whalroosin tämän ajatusten kuninkaan alhaiset palvelijat.
Tämä on vain lapsellista typerää provosointia.

Arttu Tanner

Kuvaajasta näkyy, että sillä viikolla kun tuet loppuvat, työllistyy n. kolmen edellisen viikon edestä porukkaa. Tämä on ymmärrettävää (esim. porukka tekee sopparit alkamaan juuri tukien loppuun ja työllistymistoimet iskevät tosissaan), mutta ei millään tavalla niin dramaattista kuin annetaan ymmärtää.

Mikä on tärkeämpää, kuvaajasta näkyy, että työllistyminen jatkuu käytännössä samanlaisena tukien loppumisen aiheuttaneen piikin jälkeen. Jos siis tuota piikkiä siirrettäisiin vasemmalle (ts. lyhennetään tukiaikaa) tulee samanlainen piikki vaan eri kohtaan.

Eli joko Libera ei osaa tulkita tilastoja tai sitten he tekevät tahallaan tarkoitushakuisia tilastoja.

Teemu Terava

Tarvitaan kaksi käsitettä, minimipalkka ja työsuhteen päättymishetken laskennallinen kuukausipalkka. Minimipalkka on kaikille kansalaisille sama. Laskennallinen kuukausipalkka on henkilökohtainen.
Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on X% laskennallisesta alkupalkasta. Peruspäiväraha on X% minimipalkasta.
Laskennallinen alkupalkka laskee minimipalkaksi jollain aikavälillä, joka on kaikille työttömille sama (esim 300vrk tms). Tällöin myös ansiosidonnainen laskee peruspäivärahaksi.
Jos työtön ottaa työtä, jonka palkka on alle hänen sen hetkisen päivärahansa, maksaa työkkäri erotuksen. Erotus pienenee ansiosidonnaisen laskiessa.
Työttömän kannattaa aina ottaa työtä, vaikka palkka olisi alle työttömyyskorvauksen. Myös pätkä- ja osa-aikatöitä pitää voida ottaa vapaasti.
Osa-aikatyön palkan vaikutus lasketaan suhteessa sen hetkiseen työttömyyskorvaukseen, niin että kokonaisansio vastaa korvausta.
Jos palkka on isompi kuin korvaus, ei korvausta tietenkään makseta.
Miten pitkä työsuhde nollaa tilanteen, on poliittinen päätös, samoin kuin se aika, jona ansiosidonnainen laskee peruspäivärahaksi.

Päivi Tyni

En nyt jaksa lukea koko raporttia, mutta olisi kiva tietää, mikä on tuon Y-akselin yksikkö. Jos se on prosentti, huomatkaa, että muutos hieman yli 0,05:stä hieman yli 0,15:een on vain 0,1. Olis mielenkiintoista nähdä kuvio siten, että akselin yläpääkin olisi näkyvissä.

Kimmo Kui

Vale, emävale, tilasto.
Tämä käyrä kuvaa muutoksen suhteellista nopeutta. Ensimmäisellä viikolla kortistossa poistuneiden lukumäärä on suurempi kuin lopun piikin aikana poistuneiden määrä. Piikki on henkilömäärinä varsin mitätön.