Lauantai 20.7.2019

Sisäilmaongelmat: Tämän takia ”halpa pikafiksaus” houkuttaa Helsinkiä – valtuutettu paljastaa

Luotu: 
1.8.2017 13:06
  • Kuva: Tiina Somerpuro
    Kuva
    Kaupunginvaltuutettu Kaisa Hernberg (vihr.) moittii Helsingin taloushallinnon käytänteitä huonoiksi sisäilmaongelmien korjaamisessa.
Huonot taloushallinnon käytännöt estävät koulujen sisäilmaongelmiin tarttumisen järkevällä tavalla, paljastaa kaupunginvaltuutettu, vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Kaisa Hernberg.
 
Hernberg katsoo Puheenvuoron blogissaan, että sisäilmaremontteihin kätketty kustannuspommi vaivaa ”suunnilleen kaikkia Suomen kuntia”, eikä ongelma ole yksinkertainen. Vikaa löytyy Hernbergin mukaan niin huonosti hoidetuista urakoinneista, suunnitteluvirheistä, rakennustavoista ynnä -materiaaleista kuin huoltokäytännöistäkin.
 
Tikunnokkaan Helsingin kaupunginvaltuutettu nostaa kuitenkin esiin budjetointiin ja talouden hallintaan liittyvät käytännöt. Ensimmäiseksi hän nostaa esiin Helsinginkin käyttöönottaman investointikaton. Se säätää euromääräisen enimmäisrajan kaupungin vuosittain tekemille investoinneille. Hernbergin mukaan se kuitenkin ohjaa tekemään ”laastarilappukorjauksia”, vaikka pitkällä aikavälillä jopa purkaminen ja uudelleenrakentaminen voisi olla edullisempi vaihtoehto. 
 
–Investointikatossa on hyviäkin puolia – se auttaa varmistamaan, ettei kaupungin rahaa virtaa suhteettoman paljon yksittäisiin hankkeisiin. Sisäilmapommin purkamisessa kuitenkin tarvitaan pitkäjännitteisempää budjetointimallia, Hernberg kirjoittaa.
 
Toinen omaan jalkaan ampuva käytäntö on Hernbergin mukaan kustannusperusteinen hinnoittelu. Kun Helsingin koulut ovat kustannusteknisesti vuokralla kaupunkiympäristötoimialan hallinnoimissa kiinteistöissä, nostavat niihin tehdyt kalliit remontit myös kustannusperustaisia vuokria.
 
–Näin on päädytty tilanteeseen, jossa kiinteistövastaavalla on houkutus tehdä mahdollisimman pikainen ja halpa fiksaus, ja koulun rehtorilla on houkutus suostua siihen, Hernberg toteaa.
 
Myös Osmo Soininvaara (vihr.) kritisoi äskettäin kustannusperustaista hinnoittelua ”ääliömäiseksi”. Soininvaara huomautti, että talonvaltaajien asuttama Villingin saaren mökki oli ollut tyhjillään kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun kaupunki nosti kustannusperustaisesti mökin vuokran 900 euroon kuukaudessa. Vuokralla tuolloin olleille partiolaisille se oli liikaa.
 
–Kustannusperusteinen hinnoittelu puolestaan on osoittautunut lähinnä hyväksi keinoksi varmistaa, ettei kalliilla rahalla rakennetuille tai remontoiduille kohteille löydy käyttäjiä, Hernberg lyttää.
 
–Esimerkiksi keskustan alle louhittu huoltotunneli on vajaakäytöllä, koska keskustan liikkeet eivät halua maksaa korkeita liittymiskustannuksia. Ja niinpä keskustan jalkakäytävät ja pyörätiet ovat täynnä jakeluautoja.
 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Lampinen

En pidä ongelmana edes pika fiksausta, vaan sitä että syitä ei tunnusteta.
Kukaan ei ole vieläkään myöntänyt, että perussyy on vanhan likaisen ilman kierrätys.
Vanhaa ilmaa kierrätetään, koska kylmän talvi-ilman lämmittäminen on pirun kallista.

Vantaallakin uusittiin erään uimahallin ilmastointi järjestelmä, juuri näistä valituksista johtuen.
Mutta ne helvetin tollot teki taas saman virheen, uusissa koneissa kierrätetään myös vanhaa ilmaa.
Lämpöpatterit on mitoitettu niin pieniksi, että talvella ulkoilmaa ei voida puhaltaa sisään kuin 50% tarvittavasta ilmasta, koneiden patterit jäätyisivät muuten.

Vanhoissa kouluissa ei tarvita kuin kevyt saneeraus, asennetaan tuloilmakoneet,
poistoimureita on usein jo riittävästi.
Kevyt saneeraus tarkoittaa että koneet puhaltaa käytäville ja luokkiin lisätään vain tuloilma aukot.

Jukka Lampinen

Lämmön talteen otto ei vaikuta puhtaan ilman määriin, vanhan ilman käyttäminen ei ole lämmön talteen ottoa.
Siinä on kyse siitä, että energiaa säästetään rajoittamalla kylmän ulkoilman määrää.
Elikkä suoraan sanottuna, säästetään vähentämällä hapen määrää keskimäärin 30-50%.
Pidän aivan mielipuolisena sitä, että ihmiset suostuu hapen määrän leikkauksiin, eikä ne siihen suostuisikaan mutta niitä huijataan.

Ihmisiä johdatellaan tarkoituksella harhaan, puhumalla kosteus ongelmasta, joka ei ole rutikuivassa talvi Suomessa minkäänasteinen ongelma.
Ei sanakaan enää kosteus ongelmista, siirtykää itse asiaan "likaisen ilman kierrätykseen".

Tai, liian alipaineiseen ilmastointiin, joka näkyy esimerkiksi siinä että tavaratalojen ovista pitää toinen sulkea kun vetää niin paljon henkilökunta kuolee pystyyn.
Idiootit insinöörit on unohtaneet yhden oleellisen seikan "ihmiset", ne suunnittelee ilmastoinnin talon rakenteita varten ei ihmisille.
Mikä tarkoittaa, että jokainen joka mäkättää kosteudesta tukee insinöörien hulluutta.

Jorma Moll
Vastaus kommenttiin #3

#3
>Ihmisiä johdatellaan tarkoituksella harhaan, puhumalla kosteus ongelmasta, joka ei ole rutikuivassa talvi Suomessa minkäänasteinen ongelma.

ooo

Hyvä. Eivät rakennusfirmat yms pidä tuollaisesta puheesta. Ne haluavat purkaa ja rakentaa, purkaa ja rakentaa.....

Jukka Lampinen

Näitä keskusteluita leimaa hiljaisuus, ilmastointiala ja kiinteistön omistajat on hiljaa.
Onko tämä tarkoituksella valittu taktiikka, kun ei reagoida ollenkaan niin keskustelu kuivuu kokoon.

Kuivuudella onkin merkittävä osuus tässä asiassa, kaikille ihmisille on selvää kuivan ilman suuri vaikutus ihoon, hilseilyyn ja allergia oireisiin.
Täysin selvää on vaikutus myös kurkuun ja hengitysteihin yleensä, kuiva ilma panee kummasti yskimään ja allergia oireet pahenee.
Mutta näitäkään aivan selviä faktoja, ei jostain syystä esiinny koskaan kun puhutaan ilmastoinnin ongelmista.
Puhutaan vain jostain mielikuvitus home itiöistä, mutta ei koskaan liian kuivasta ilmasta.

Rauno Ruusunen

Etelässä rakennus perustetaan ja rakennetaan runko,välipohjat,katto.Sitten se jätetään kuivumaan kaikessa rauhassa.Suomessa märkä petoni koteloidaan muoveilla ja rakentaja saa nopeasti rahansa.Ei ihme homehtuminen,varsinkin,kun talvet on nykyään kosteampia.Myös tolkuttomat enerkian säästöt on osasyynä.Yöt ja viikonloput lämmöt minimissään.