Tiistai 24.10.2017

Suomen voitto? Neljä suomalaismeppiä vastusti Torvaldsin metsäkompromissia

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.9.2017 19:10
Päivitetty: 
13.9.2017 19:40
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Perussuomalainen Pirkko Ruohonen-Lerner (kuvassa) ja vihreiden Heidi Hautala olivat selkeimmin kompromissiesitystä vastaan europarlamentin äänestyksessä.
  • Kuva: Alma Media arkisto / Pekka Karhunen
    Kuva
    Myös Sirpa Pietikäinen äänesti osin muutosesitystä vastaan.

Neljä suomalaismeppiä neljästä eri puolueesta äänesti Euroopan parlamentissa Nils Torvaldsin (r.) valmistelemaa, Suomen hallituksen ja suomalaisen metsäteollisuuden tukemaa Lulucf-muutosesitystä vastaan.

Torvaldsin tarkistusesityksestä äänestettiin kolmessa osassa. Näistä äänestyskohdista Torvaldsin mukaan tärkein oli ensimmäinen, josta poistettiin maininta niin sanotusta intensiteetistä. Muutoksen myötä jäsenmaiden metsähakkuiden intensiteetti ei enää ole ainoa mittari, kun hakkuiden kestävyyttä tarkastellaan, Torvalds sanoi Uudelle Suomelle tänään.

Alkuperäisessä europarlamentin ympäristövaliokunnan esityksessä metsien käytön intensiteetti eli hakkuiden suhde metsien kasvuun ei olisi voinut nousta vertailuvuosista 2000–2012. Vertailuvuodet olivat Suomen metsäteollisuudelle epäedulliset, sillä tuolloin Suomen hakkuut olivat vähäisiä.

Tätä ensimmäistä Torvaldsin muutoskohtaa vastaan äänestivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Merja Kyllönen (vas.), Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Heidi Hautala (vihr.). Heistä Ruohonen-Lerner ja Hautala äänestivät myös toista äänestyskohtaa vastaan, kun taas Pietikäinen antoi toiseen kohtaan kyllä-äänen ja Kyllönen ei äänestänyt.

Toisen äänestyskohdan mukaan jäsenvaltio voi lisätä hakkuita noudattaen kestävän metsänhoidon käytäntöjä, mikäli hoidettu metsämaa on yhä hiilinielu ja mikäli pitkän aikavälin päästövähennysstrategiassa esitetään keinot ylläpitää tai lisätä kasvihuonekaasujen nieluja ja varantoja vuoteen 2050 mennessä niin, että niillä voidaan saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Suomen hallitus aikoo kasvattaa hakkuita lähivuosina, joten linjaus on sille mieleinen, mutta ympäristöjärjestöt vastustavat lisähakkuita kiivaasti.

Kompromissiesitystä vastustaneista vihreä meppi Heidi Hautala syytti äänestyksen jälkeen, että Suomen hallituksen ja monien suomalaismeppien ajama päätös mahdollistaa nyt päästöjen piilottamisen. Uusi Suomi kysyi Nils Torvaldsilta, jääkö äänestyksestä pahaa verta meppien välille.

– No mehän olemme aikuisia ihmisiä, eikä minun tapoihini kuulu personalisoida näitä. Sovimme ”päävastustajani”, englantilaisen mepin kanssa, että Brysselissä mennään juomaan lasilliset olutta. Ei näistä kannata ottaa henkilökohtaisesti pulttia, Torvalds sanoi. Lue lisää tästä jutusta.

Lue lisää: Heidi Hautala ja Silvia Modig tyrmäävät Suomen ”voiton EU:n metsä-äänestyksessä

Kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen selittää äänestyspäätöksiään blogissaan. Hän kertoo puoltaneensa Euroopan komission esitystä määritellä metsänhoidon vertailutaso vuosien 1990–2009 mukaan, eli äänestäneensä ympäristövaliokunnan esittämiä vertailuvuosia 2000–2012 vastaan. Pietikäisen mukaan komission vertailutapa olisi ollut Suomen ja ilmastolaskelmien yhtenäisyyden kannalta parempi. Toisaalta hän puolsi kompromissiesityksen lisäyksiä jäsenmaiden ylimääräisestä metsänkorjuusta ”vaikka ne nyt ovatkin hiukan ongelmallisia ottaen huomioon, että myös metsänhoidon intensiivisyyskriteeri poistui”.

– Sen sijaan en voinut hyväksyä ehdotusta, jonka mukaan jäsenmaille voitaisiin tehdä poikkeus sovittujen vertailuvuosien käyttöön tiedonpuutteeseen vedoten. Tämä sallisi jäsenmaille tarpeettoman mahdollisuuden vältellä täysimittaista kasvihuonepäästöjen laskemista, Pietikäinen kirjoittaa.

Torvaldsin ja esittelijä Norbert Linsin neuvotteleman kompromissin ensimmäinen kohta hyväksyttiin parlamentissa äänin 365-310 ja toinen kohta äänin 345-330. Parlamentin linjaus ei ole lopullinen päätös, sillä asiasta neuvottelee vielä EU:n ministerineuvostosto.

Torvaldsin esityksen puolesta äänestivät suomalaismepeistä hän itse sekä kahdeksan muuta meppiä eli Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Hannu Takkula (kesk.), Paavo Väyrynen, Jussi Halla-aho (ps.), Petri Sarvamaa (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Liisa Jaakonsaari (sd.) sekä Miapetra Kumpula-Natri (sd.).

Alla vastaan äänestäneiden meppien Twitter-kannanottoja äänestyksen jälkeen.

LUE MYÖS:

Suomalaismeppi riemastui: Suomen kanta voitti EU-äänestyksessä – ”Muutosesitys HYVÄKSYTTY!

Nyt puhuu Suomen EU-voiton arkkitehti: ”Ei tarkoita sitä että villisti hakataan mitä metsiä tahansa”

 

 

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Loikkanen

Huomattavaa on myös se että esitystä ja suomalaisia metsäteollisuutta edustavia pörssiyhtiöitä vastaan äänestänyt oli yhden toisen pörssiyhtiön hallituksen jäsen. Vanha sanonta "ei korppi korpin silmää noki" ei näytäkkään pitävän paikkaansa.

Pasi Annala

Onhan se "hienoa" että että muutama suomalaismeppi on noin kiihkeästi Suomalaisia vastaan edustaahan maamme 0,007% maapallosta ja tokihan meidän pitää maapallo pelastaa. Kiihkoaate menee järjen edelle, taloutemme luhistuu noiden aatteiden toteutuksessa. Mutta aatehan ei pelasta maailmaa vaan tuhoaa.

Lauri Kiiski

Hautala ja Pietikäinen eivät kuitenkaan tällä kertaa " pissineet " hiilinielua kuppiin, kuten kävi glyofosaatti farssissa. Ihmisen pississtä löytyy satoja teollisia kemikaaleja, mutta glyofosaatti on niistä pahin tämän kaksikon mielestä, vaikka parilla ei ole mitään todisteita väitteilleen. WHO luokitti glyofosaatin mahdollisesti syöpävaaralliseksi, mutta niin luokitti myös kahvin piittaamatta pitoisuuksista pätkääkään. Todellisuudessa suolakin on myrkyllisempää, kuin glyofosaatti.

Tapio Mäkeläinen

Kaameaa ajatella että näitä vihreitä äänestää niin moni.
Massamurhaaja Leninin hyytävä kommenntti hyväntahtoisists idiooteista elää ja voi hyvin.
Nyt järki kerrankinkin voitti.
Se glyfosaatti farssi tosiaan osoitti miten pihalla voi jotkut olla, ministerin palkalla.
Olin ainetta valmistaneen yrityksen hommissa 80- luvulla. Sitä voi vaikka juoda joskaan ei ole tarkoituksenmukaista.
Mä toistan itseäni mutta Suomi on ainoa maa joka kokonaan elä ja voi hyvin 60. Leveysasteen yläpuolella.
Täällä voi olla - 50 c pakkasta ja on ollutkin. Pikkasen voisivat nämä puunhalaajat miettiä mikä sen mahdollistaa. Teknologia ja kansan luonne.
Sittten ollaan hyväksymässä speksejä joita ajaa auringossa köllöttävät pa- luuserit.

Marja-Liisa Kalkela

Takkula kirjoitti että Torvalds onnistui kompromississa. Mikä oli hinta kompromiss(lehmäkaupasta) Suomelle?
"Ilmaisia" kompromissja ei EU eikä täälläkään hallituksessa ole.
Luvattiinko ottaa enemmän pakolaisia?
Italialle,/Kreikalle vippejä?
Maksaa muiden maiden jäsenmaksuja kuten -05?

Matti Loikkanen

En millään ymmärrä näitä vastaan haranneita suomalaisa meppejä.

Suomessa on niin paljon metsäalan tietoutta, että hakkuut osataan tehdä oikein. Sopivasti harvennettuna metsät kasvavat paremmin, nielevät paremmin ympäristösaasteita ja tuottavat paremmin puuta - ja ovat tietysti kauniimpia katsella.
Mikä tässä "yhtälössä" on väärin?