Maanantai 11.12.2017

Jan Vapaavuori tiivisti kaupunkien huolen: ”Vain yksi vaihe – maakuntahallinto voi paisua”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.10.2017 10:52
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
|

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) katsoo, että koko maakuntauudistuksessa on valuvirhe. Eilen Helsingissä koolla olleet Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat keskustelivat maakuntauudistuksesta ja siihen liittyvästä kasvupalvelu-uudistuksesta.

Kaupungeissa on Vapaavuoren mukaan pelkoa siitä, että näiden uudistuksen jälkeen lisää tehtäviä siirretään kunnilta ja kaupungeilta maakunnille. Yhtenä tällaisena tehtävänä on pidetty kaavoitusta.

–Tämä kasvupalvelu-uudistus oli se, mistä eniten keskusteltiin mutta tuotiin esille myös muita ulottuvuuksia kaavoituksesta alkaen ja päättyen siihen, että tämähän on vain yhden uudistuksen yksi vaihe, joka saattaa tulevaisuudessa johtaa maakuntahallinnon paisumiseen ja uusiin ja taas uusiin tehtäviin, Vapaavuori sanoo muun muassa Iltalehden välittämässä tiedotustilaisuudessa.

–Tämmöistä riskiä moni piti myös varteenotettavana ja erittäin huolestuttavana.

–Yleisellä tasolla voi sanoa, että valtaosa osallistujia oli kriittisiä ja iso osa erittäin kriittisiä, Vapaavuori kertoo kaupunkien kannoista maakuntauudistukseen.

Vapaavuori sanoo, että kokouksen osallistujat olivat valmiita hyväksymään maakuntien perustamisen sote-uudistusta varten, vaikka kaikki eivät pitäneetkään sitä optimaalisena. Mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi mitään muita tehtäviä ei pitäisi maakunnille siirtää.

–Oma lähtökohtani on se, että uudistuksessa on perustavaa laatua oleva valuvirhe. Globaali talous on menossa suuntaan, jossa on kyse enemmän ja enemmän kaupunkien ja kaupunkiseutujen välisestä kilpailusta valtioiden tai maakuntien välisen kilpailun sijasta. Silloin pitäisi tehdä sen tyyppisiä hallintoreformeja, jotka vahvistavat kaupunkien mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa.

LUE LISÄÄ:

Sote-uudistuksen rinnalla toinen mullistus – Nyt 21 kaupunkia haluaa estää

Juha Sipilän uudistukselle merkittävä vastavoima – Suomen suurimmat kaupungit

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Asia on juuri niin. Keskusta -puolue yrittää viimeiseen hengenvetoon säilyttää asemansa yhtenä suurimmista. Eikä siinä pelissä ole päällimmäisenä Suomen ja kansalaisten etu. Ruotsissa kaupungistuminen oli yksi tekijä vastaavan puolueen kannatuksen hiipumiseen, kannatus oli viime vaaleissa 5-6%:n välillä.
Meillä Suomessa tullee käymään samoin.

Mikko Toivonen

Mitään kompromissiä maakuntahallintoon ei pitäisi ehdottaa vaan se on täysin hyödyttömänä, pikemminkin maan kokonaisedun kannalta haitallisena torpattava kokonaan.

Sama luonnollisesti koskee nyt suunniteltua terveydenhuollon vapaa valintaa minkä strategiana on heikentää jo olemassa olevaa julkista perusterveydenhuoltoa ja siirtää veronmaksajien rahat tuosta toimesta pörssi rahastajille jotka nauttivat välistäveto politiikan hedelmistä vastuutta

Matti Hemmi

On käsittämätöntä, miten ylimielisen kokoomuksen iänkaikkinen poliittinen ylikävely onnistuu joka kerta, varsinkin keskustan suhteen ja varsinkin Sipilän osalla.
Aina kun kepu hoitaa homman teknisesti, taitavasti ja vähin äänin, hyppää kokoomuslaiset framille henkseleitään paukutellen ja luulevat itse hoitaneensa koko homman.
Näin se meni Kataisenkin aikoina. Kokoomus mokasi koko sateenkaarensa leveydeltä kun piti hoitaa omia töitään ja olivat ylpeitä aina muiden tehtyä varsinaiset työt.

Sipilä ja kepulaiset ovat liian kiltteja kohteliaita joka suuntaan ja kansaan uppoaa aina kokoomuksen taitava ylvästely omasta osaamattomuudestaan.

Juha Lapveteläinen

Tietysti maakunnallinen hallinto eri puolille Suomea voidaan perustaa poliittisen eduskunnan päätöksin, perustuslainvastaista siitä puolestaan tekee se jos kunnallinen itsemääräysoikeus kumotaan perustuslakivaliokunnan päätöksillä poliittisin perustein. Sellaista eduskunta ei ilmeisesti kuitenkaan vielä voi tehdä ja toteuttaa, vai voiko? Olisi syytä keskittyä eri maakunta- alueiden taloudelliseen rakenteeseen, sellaisia tulevat olemaan kaikki uusiin innovaatioihin johtavat yritys- ja energiaratkaisut, todellisuudessa kyse ei ole siitä että valtion ja maakunnan välillä olisi minkäänlaista kilpailua. Eihän sellaista ole olemassakaan valtionosuuksien vuoksi, eri virastoissa ja laitoksissa työskentelevät valtion palkkalistoilla olevat työntekijät, ja tämän lisäksi eri puolilla kuntia vielä julkisen sektorin valtionosuustyöntekijät. Uskooko eduskunta yksimielisesti, että oikeilla yritys- sekä energiaratkaisuilla tulevaisuuden maakunnat voisivat ehkä selvitä ilman valtionosuuksiakin, vai onko eduskunnan poliittinen valta- asema tärkein asia Suomessa? Ovatko maakunnat olemassa eduskuntaa varten? Maakunnissa asuvat vapaat kansalaiset, ja kunnallista itsemääräämisoikeutta käyttävät yhdistyneet kunnat olisivat tulevaisuudessa ehkä Ahvenanmaan tapaan, aivan v a l t a v a yhteiskunnallinen ongelma jopa eduskunnan poliittiselle valtarakenteelle perustuslain vastaisen VR:n yksityistämishankkeen lisäksi? Niin eduskunnan kuin maakunnan toimien tulee perustua perustuslain noudattamiseen, ei kilpailulle maakuntien ja valtion välillä, vaan tulevaisuuden yhteistyölle ja rakentavalle pohjalle.

Hans Kotkavuori

Järjettömyyden huipentuma (= kepun ikiaikainen tarve sementoida valtansa maaseudulla) on nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa kasvattaa hallinnollista byrokratiaa luomalla uusi organisaatiotaso.

Jos palvelujen parantaminen ja kustannusten optimointi tavoitteena edelleen jotain merkitsevät on 5,5 asukkaan Suomelle ainoa tarkoituksenmukainen maakuntamalli, noin 12 - 18 itsehallinollisen maakunnan malli, jolla korvataan kunnallinen itsehallinto.

Kun nykyiset kunnat lakkautetaan siirretään kuntien verotusoikeus samalla maakunnille. Samoin kaikki kuntien nykyiset orgaanit, tehtävät, vallat ja vastuut siirtyvät pääsääntöisesti niille.

Kalevi Salonen

Nimenomaan ei näin, koska silloin lähidemokratia olisi kokonaan mennyttä.

Vapaavuori on oikeassa maakuntien tarpeellisuuden suhteen, mutta muuten täysin väärällä tiellä yrittäessään ratsastaa poliittisesti maaseudun ja kaupunkien perusteettomalla vastakkainasettelulla.

Markus Vuorivirta

Ei ole kovin kummonen aika kun Suomesta poistettiin läänit ja niihin liittyvät hallintokerrokset. Nyt sitten perustetaan läänejä uusiksi tämän maakuntahimmelin muodossa? Ei oikein ymmärrä. Varsinkaan, että mitä tässä mukamas säästetään? Kuulostaa todella kalliilta himmeliltä.

Seija Salmela

Pormestari Vapaavuori pitää kiinni valta-asemastaan ja väittää osaavansa hoitaa maan asiat paremmin kuin maan hallitus. Hän kutsui koolle 21 kaupungin edustajat, jotka ovat hänen mukaansa asiasta samaa mieltä. Olisi tietysti hyvä kuulla heiltä itseltään, onko todella niin. Entä ovatko noiden kaupunkien valtuustot samaa mieltä?

Vapaavuoren väittämän mukaan kaupungit pystyvät hoitamaan elinkeinopolitiikkansa itsenäisesti ilman valtion puuttumista asiaan. Tähänastiset tulokset kertovat muuta. Kun tarkastellaan kokoukseen osallistuneiden kaupunkien työllisyyttä, kaupunkien työttömyysluvut olivat korkeampia kuin ympäröivien maakuntien.

Helsingin työttömyysprosentti oli heinäkuussa 2016 14%, kun se oli koko maassa 14,4 %. Onko se Vapaavuoren ansiota, että työttömyysprosentti oli elokuussa 2017 Uudellamaalla 9,9 % ja Helsingissä 11,2 %, Espoossa 9,3 %, Vantaalla 10,2 % ? Pitäisikö hallituksen edistää maaseudun asukkaiden muuttoa pahimmille työttömyysalueille, kaupunkeihin?

Vapaavuori ei käsittääkseni ole tehnyt mitään merkittäviä aloitteita Helsingin elinkeinopolitiikan suhteen. Vaikka koko maan voimavaroilla tuetaan Helsinkiä mm. keskittämällä sinne valtionhallinto, työttömyys on edelleen huikean korkea. Työllisyys ei luultavasti kovin paljon kohene esim. Malmin lentoaseman lakkauttamisella tai moottoriteiden muuttamisella asuntokaduiksi. Kirpputoreille tosin on varattu Helsingissä uusia tiloja mm. häätämällä lentokoneet Malmin huoltohallista Lahteen, missä työttömyysprosentti oli elokuussa 2017 15,2 % (Häme 11,7 %). Kirpputoreja tai tapahtumia ei Malmilla ole näkynyt. Farssia, pormestari Vaapaavuori!