Lauantai 16.12.2017

”Hälyttävä” havainto suomalaisten koulutuksesta: ”Nyt herätys!”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.10.2017 16:14
|

Väestötilastojen asiantuntijan Pekka Myrskylän mukaan korkeasti koulutettujen suomalaisten osuus on vuosien 2005 ja 2015 välisenä aikana pudonnut 38 prosentista 36 prosenttiin. Hän kuvailee kehitystä lisäksi ”hälyttävästi laskevaksi”.

Myrskylän mukaan korkeasti koulutettujen osuus kaksinkertaistui 70-luvulta lähtien 18 prosentista 37 prosenttiin vuonna 2000.  Sen jälkeen kasvu pysähtyi ja kehitys kääntyi hienoiseen laskusuuntaan. Vuonna 2015 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on pudonnut 35,6 prosenttiin eli 2,2 prosenttiyksikköä 2000-luvun huipputasoa matalammaksi. 

–Merkittävintä lienee kuitenkin se, että koulutustason nousu pysähtyi vuosina 1970–1975 syntyneiden ikäryhmään, kun siihen asti nousu oli ollut hyvin vakaata ja korkeasti koulutettujen osuus oli kasvanut noin neljä prosenttiyksikköä ikäryhmästä seuraavaan. 70-luvun jälkipuoliskolla syntyneiden koulutustaso jäi eri ikävaiheissa samalle tasolle kuin vuosikymmenen alkupuoliskolla syntyneillä. Nyt ikäryhmään kuuluvat ovat täyttäneet jo 35 vuotta, eikä heidän koulutustasonsa enää parane kuin muutamalla prosenttiyksiköllä. He ovat opiskelleet pääosin 2000-luvulla, Myrskylä toteaa kirjoituksessaan Tilastokeskuksen Tieto & trendit -sivustolla.

Tärkein syy lienee Myrskylän mukaan suomalaisnuorten maastamuutto.  

–Suomalaisia muuttaa ulkomaille noin 10 000 hengen vuosivauhdilla, heistä yli puolet on 20–35-vuotiaita. Ulkomaille töihin menevistä suurimmalla osalla on oletettavasti korkea-asteen koulutus ja opiskelemaan lähtevistä huomattava osa jää hankittuine koulutuksineen sille tielle, hän kommentoi.

–Maastamuutto onkin ehkä tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso vajoaa muihin OECD maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 70-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näihin ikäluokkiin maasta muuttaminen alkoi eniten vaikuttaa. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei systemaattisesti kerätä. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle. Koulutuksen näkökulmasta muuttotase on negatiivinen: luovutamme hyvin koulutettuja ja saamme tilalle väkeä, jonka koulutuksesta ei saada tietoja, hän jatkaa.

Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala pitää tietoja huolestuttavina. 

–Nyt herätys! Aivovuoto ehkä suurin syy koulutustason heikentymiselle! Vakavan mietinnän paikka, hän kommentoi Twitterissä.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari Ohvo

Kyllä 1 500 € kuukausipalkka on aivan sopiva korkeakoulutetulle koska Virossa on vielä muutaman vuoden ihmisiä jotka tienaavat vähemmän. Juha Sipilän pitäisi sensijaan saada enemmän rahaa koska raha tykkää mennä rikkaisiin taskuihin.

Kari Kotiranta

Vaikuttavana tekijänä on myös poikien syrjäytyminen akateemisista opinnoista. Lukiolaisista on vain noin 38% poikia. Useimmiten biologisessa kehityksessä tyttöjä jäljessä olevat pojat päätyvät 'käden ammatteihin' - käytännössä monet työttömiksi. Jos lukioihin saataisiin tasapaino, niin päästäisiin suurempiin korkeakoulutettujen määriin. Ainakin maaseutujen lukioissa olisi tilaa pojillekin - jos vain opinto-ohjaus kiinnittäisi asiaan huomiota.

Jukka Lampinen

Korkeasti koulutettuja on siis edelleen liikaa, kymmentuhatta joutuu hakemaan töitä ulkomailta.
Samaan aikaan ammattityömiehistä on pulaa, sähköasentajista, putkiasentajista, hitsaajista.
Korkeasti koutettujen määrä pitäisi varmaan tiputtaa 30%:iin, yksinkertaisiin toimisto töihin ei kannata ylikouluttaa.
Mikään ei ole niin turhaa, kuin kirjaston korkeasti koulutettu kirjankantaja.
Kuka hoitaa vanhuksia ja siivoaa, kun koulutamme liikaa.

Pasi Salmi

Juuri näin. Kolmannekseen pitäisi pudottaa ja panostaa sen jälkeen koulutuksen laatuu niin, että nykyinen rahoitus säilyisi mutta vain oppioita olisi vähemmän.

Voi kyllä todeta, että tähän päivään mennessä en ole koskaan joutunut ponnistelemaan töissäni, vaikka valtakunnallisiakin kehittämissuunnitelmia ympäristöasioissa olen tehnyt. Luulen niin, että luultavasti kukaan muukaan korkeasti koulutettu ei ole koskaan Suomessa sodan jälkeisinä vuosina joutunut käyttämään kaikkea ajattelun kapasiteettia töissään. Suurin osa toimistotöistä on ns. liukuhihnatöitä eikä merkittävästi eroa makkaranpakkaajan töistä.

Jaakko Aalto

Eiköhän se ole etupäässä niin, että niistä kymmenestätuhannesta melkoinen osa on mennyt hoitamaan suomalaisten firmojen ulkomaisia toimintoja ja siinä joukossa ei monta kirjankantajaa ole. Kun tähän yhdistetään vastaavana aikana tapahtunut viennin supistuminen, niin toivottavasti kuva alkaa kirkastua ja ymmärryskin vähän parantua.

Jukka Lampinen

Yrität pienillä sivuilmiöillä todistaa, että korkeasti koulutettujen määrä olisi sopiva.
Vaikka jokainen voi selkeästi havaita, että ainakin puoleen töistä riittäisi hyvin puolet pienempi koulutus määrä.
Se on suurin ongema myös työttömillä, pankkivirkailijoita ei millään saada siivoamaan tai vanhuksien takapuolta pyyhkimään.
Liika koulutus on myös johtanut siihen, että on syntynyt tarve tuoda aputyöntekijöita ulkomailta kun työ ei suomalaisille enää kelpaa.
Työväenluokkan heikko moraali, ei siis ole syynä työn vieroksuntaan vaan liika koulutus, joka tekee suomalaista liian ylpeitä työntekoon.
Tässä tulikin sitten kerrottua se syy miksi tätä harhaa ylläpidetään, Akateemiset ja rahaeliitti haluaa syyllistää rahvaan työväenluokan.
Työn vieroksunnan todellinen syy on liika koulutus ei työläisten moraali.

Jaakko Aalto
Vastaus kommenttiin #15

Koulutettujen määrän sopivuudesta en esittänyt mitään. Oioin ainoastaan virheellisiä väittämisiäsi maastamuuton syistä ja muuttajien koulutusrakenteesta.

Sinällään olisi tietysti kiintoisaa nähdä millä todistat väitettäsi liikakoulutuksesta. Ne ovat hyvin heikosti uskottavia, kun työttömyysasteet ovat käänteisessä suhteessa koulutustasoon verrattuna ja ylivoimaisesti heikoimmat työllisyysasteet ovat pelkän peruskoulun varassa olevilla. Tuossa kommentissa 15 esittämäsi asenteelliset ja perustelemattomat väitteesihän nimittäin eivät ole mitään todisteita.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
julkiseen sektoriin massiivileikkaukset

Jota on tehty jo-07 lähtien valtion ja kuntien viroissa oleville .
Yliopistoista,Kelasta,Mavista+ muusta henkilökunnasta.
Osa on siirtynyt ulkoistamisen myötä yksityisenpuolen leipiin.
Missä ne säästöt näkyy?
EU sovittu -07 Julkisenpuolen säästöt.
Oliko Kelasta irtisanotut "rikkaruohoja" kitkemässä sosiaaliturvaa vastaan? Vai miksi ne köyhien toimeentulotuet viipy Kelassa tammikuu-huhtikuun ajan?
Kansahan aina marisee että virastoissa on liikaa väkeä?
Maahanmuuttovirastossakin kai väen vähyyden takia on turvapaikkahakemuksien käsittelyajat pitkät. Julkinenpuoli ei toimi vajaamiehityksellä.
Hyvä esim. oli Jonot terv.palveluissa.

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #21

Julkista sektoria on leikelty aika rankasti työvoimaa vähentynyt kymmenin tuhansin, joskin jonkin verran uusia paikkoja on jouduttu avaamaan EU:n takia ja myös kilpailutusasioiden takia jotka nekin ovat EU:sta lähtöisin.

Muuta aiheesta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkinen_sektori

Valtion virkamiehet ovat vähentyneet vuoden 1985 oloista jolloin oli köyhällä maalla varaa pitää 131 648 virkamiestä, mutta nyt EU-aikana jolloin olemma kuulemma olleet rikkaita, maalla ei ole varaa kuin 2015 määrään joka on 66 586 virkamiestä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Virkamies

Tuollon 80-luvulla Suomi oli myös lähes velaton nykyiseen verrattuna.

Harri Tapani

"koulutustason nousu pysähtyi vuosina 1970–1975 syntyneiden ikäryhmään"

Olisiko tuolla 1973–1991 toimineella "Vapaan koulutuksen tukisäätiöllä" mitään osuutta asiaan...?

"Vapaan koulutuksen tukisäätiön keskeisimpiä tavoitteita olivat uusien kouluneuvostojen lakkauttaminen, yhteiskuntatiedon opetuksen vähentäminen ja peruskoulutuksen huomion siirtäminen kansalaiskasvatuksesta elinkeinoelämälle hyödyllisten aineiden eli niin sanottujen tieto- ja taitoaineiden opetukseen. Kouludemokratia oli säätiön mielestä yksiselitteisesti haitallista....Tulosvastuu-ajattelumallia haluttiin soveltaa myös peruskoulussa."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaan_koulutuksen_tukis%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6

Mikko Toivonen

Selväähän se on, että koulutus on virhepainotteinen akateemisuuden arvostamiseksi, eikä suorittavan portaan eli sen mikä tuottaa ja myy tuotteemme ja palvelumme.

Meiltä on kadonnut niin maan perusteellisesti rakennusmestarit, projekti ja tuotantoinsinöörit, hyvin myynti-ja vientikoulutetut merkonomit, ekonomit.
Kaikki muutettiin aikoinaan AMK systeemeihin jne. jotta saataisiin parempia titteleitä mutta huonommin työnantajille sopivia taitoja.

Vientimyyjämme joiden ei kaikkien tarvitse tulla kaupalliselta pohjakoulutukselta pitäisi oppisopimuskoulutta tunnettujen vientimaiden ja kykyjen yhtiöissä Englannissa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Epsanjassa ja USA'ssa. No Kanada ja Australiakin kouluttavat maailman osaajia sekä kaupallisessa että teknisessä tarpeessa.
Meidän pitäisi kyetä irtoamaan tunkkaisesta Skandinavia kuplastamme ja oikeasti ohittaa se ja kansainvälistyä kunnolla

Marja-Liisa Kalkela

Hyvä havainto:
Professori moittii suomalaista yritysjohtoa: "Kyvyttömyys myydä tuotteita on häm­mäs­tyt­tä­vä”
Professori Pertti Haaparannan mukaan suomalaiset yritykset eivät osaa markkinoida tuotteitaan.
TALOUS 7.3.2013 /Kaleva
Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta katsoo Suomen rakenteellisen kilpailukykyongelman johtuvan yritysjohdon heikosta liiketoimintaosaamisesta.

Tuomas Sikander

Oma palkkakehitys on kuitenkin jostain syystä osattu hoitaa, ja vaalia vimmaista väitettä siitä että näistä kokoomuslaisista DDR-tukijusseista ja omaan taskuun kähmivistä suomalaisista kiintiöhurreista ulkomailla jopa tapellaan.
._.

Oiva Luosujarvi

Pisa kokeissa on tullut esille, että Suomen koululaisten osaaminen on reilusti huonontunut kokeissa.
Samaan aikaan on tullut julki, että melkein kaikki kouluissa olevat pakolaislapset / ex-pakolaislapset ovat osallistuneet tutkimuksiin ja suuri osa kantasuomalaisista opiskelijoista ei osallistunut tutkimuksiin, kun haluttiin samalla tutkia Suomen kansalaisuuden saaneiden oppiarvoja.

Kysymys ei ole siis kouluissa kantasuomalaisten lapsista, joilla edelleen menee koulussa hyvin verrattuna muiden valtioiden oppilaisiin, vaikka huumeet ja alkoholi ovatkin jatkuvasti voimakkaammin lasten käytössä aivan vihervasemmiston toiveiden mukaan kannabista sauhutellen ja huumaavia lääkkeitä napostellen oluen kanssa ei pitäisi kuulua lasten / nuorten valikoimiin.
Vapaa kasvatus, vapaa huume-politiikka, tuottaa paljon ihmisiä, joiden arvo yhteiskunnalle on tulevaisuudessa vain negatiivinen arvo. Niistä voi tulla vain homoja, muslimeja ja narkkareita, jolloin Suomen yhteiskunta rapistuu voimakkaasti ja se näkyy kaikkien kaupunkien kaduilla jo nyt.

Jukka Lampinen

En näe mitään järkeä siinä, että ylikouluttamalla, luomme tarpeen tuoda työläisiä ulkomailta.
Kun suurin osa kansasta on maistereita, on aivan selvää että tulee vaje työläisistä.
Se tukee vihreiden ja vasemmiston maahanmuutto agendaa ja Kokoomuksen halpatyövoiman tuonti ohjelmaa.
Mutta kansantaloudellisesti se on mieletöntä, kertoo taas sen että puolueiden ohjelmilla, ei ole mitään tekemistä järkevän talouden hoidon kanssa.

Jukka Laitinen

Näinkö on? ""Tärkein syy lienee Myrskylän mukaan suomalaisnuorten maastamuutto. --- Suomalaisia muuttaa ulkomaille noin 10 000 hengen vuosivauhdilla, heistä yli puolet on 20–35-vuotiaita. Ulkomaille töihin menevistä suurimmalla osalla on oletettavasti korkea-asteen koulutus"".

Siis (tieteellisesti) tutkittua tietoa --- lienee/oletettavasti? Kannattaisiko ensin selvittää asiaan liittyvät faktat. Ja missä menee korkeamman ja matalamman koulutusasteen raja.

Anssi Jauhiainen

Suomessa on aivan liikaa maistereita ja tradenomia. Kaikille korkeasti koulutetuille ei vaan löydy töitä. Omalla paikkakunnalla nuori pääsee lukioon helpommin kuin ammattikoulun autonasentaja linjalle. Ennen tilanne oli toisinpäin. Ne joilla oli huonompi todistus menivät ammattikouluun. Oudoksi on muuttunut maailma.

Esko Kotilainen

Hakala se on somaalista tehdä professooria,vaikka kuinka papereita väsäisi.
Kirjoitustaitohan se olisi ensimmäinen ehto,mutta ainahan voidaan vaatia,jotta somalin yliopistotutkimus Suomessa voitaisiin kansainvälisesti hyväksyä.
Itse en anna kättäpäivää rodun edustajille,en siksi että se sotisi heidän uskontoaan vastaan,vaan aivan hygenian takia.

Lauri Furtato

Maastamuutto ja maahanmuutto yksi selittävä tekijä. Asiaa voitaisiin parantaa asevelvollisuudella joka koskisi koko väestöä ja parhaat pääsisivät vain läpi. Nuorten miesten koulutus olisi etusijalla. Varsinkin nykyisellään tasa-arvon eli naisten tukemisen ansiosta varsinkin nuorilla miehillä on suurempi haaste kouluttautua.

Monella ei ole lähipiirissä kouluttautuneita vanhempia, siskoja tai veljiä lainkaan vaan ollut perinteisissä nyt kuolemaa tekevissä duunarien ammateissa. Siksi kynnys ja tukiverkko nykyisen kaltaisessa epävarmassa maailmassa vaikeuttavat edes opiskeluun lähtöä, vaikka monella potentiaalia olisikin. Seurauksena esimerkiksi turhautuminen ja sosiaaliset ja päihdeongelmat.

Toisaalta matalan koulutustason hommissa turhaan korostetaan ammattikoulujen ja muiden turhakkeiden merkitystä. Ajan ja rahan hukkaa, varsinkin jos ei ole henkilökohtaista motivaatiota vaikkapa putkimieheksi, parturiksi tai hitsaajaksi opiskella.