Tiistai 16.7.2019

Suomalaisten koulutustaso huolestuttaa asiantuntijoita: ”Todellinen kilpailukykyongelma - hälyttävä tilanne”

Luotu: 
5.11.2017 19:16
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi.
|

1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Tämä käy ilmi OECD:n Suomen edustuston ja Unescon erityisasiantuntija Aleksi Kaleniuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemman tutkija Hannu Karhusen Tilastokeskuken Tieto & trendit -sivustolla julkaisemasta tuoreesta analyysistä.

–Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina, Kalenius ja Karhunen sanovat.

–Suomessa työikäisen väestön koulutustaso on kokenut pitkän yhtämittaisen nousun, joka on päättymässä koulutustason nousun selvään hidastumiseen ja tason vakiintumiseen. Perusasteen koulutuksen varaan jäävien osuus ei ole Suomessa pienentynyt nuorissa ikäryhmissä 1980-luvun puolivälin jälkeen, he jatkavat.

Tämän kehityksen seurauksena vuoteen 2015 tultaessa vain 60–64-vuotiaissa perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus on Kaleniuksen ja Karhusen mukaan merkittävästi pienempi kuin nuoremmissa ikäluokissa. 

–Vuoteen 2020 mennessä perusasteen varassa olevien osuus on varsin tasainen kaikissa 20–64-vuotiaissa ikäryhmissä, ja vuosikymmeniä jatkunut matalasti koulutettujen määrän nopea lasku työikäisessä väestössä päättyy.

Kalenius ja Karhunen tarkastelevat asiaa myös syntymävuosittainen ja toteavat, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden kasvu kääntyi laskuksi vuonna 1977 syntyneiden jälkeen. Kun vuonna 1977 syntyneistä korkea-asteen tutkinnon suoritti 30 vuoden ikään mennessä 42,9 prosenttia, oli vastaava osuus 1984 syntyneillä laskenut noin 39,0 prosenttiin. 

He tyrmäävät väestötilastojen asiantuntijan Pekka Myrskylän lokakuussa esittämän johtopäätöksen, jonka mukaan tärkein syy koulutustason laskuun on suomalaisnuorten maastamuutto. 

–Jos tarkastellaan erikseen maastamuuttoa ja maahanmuuttoa havaitaan, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on jossain vaiheessa muuttanut maasta varsin suuri osa, jopa yli 4 prosenttia koko ikäluokasta. Näistä on kuitenkin palannut takaisin noin 60 prosnettia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomaastamuutto näyttää vuoteen 2014 mennnessä toteutuneiden tietojen perusteella olleen hieman suurempaa 1970-luvun lopulla syntyneillä kuin 1980-luvulla syntyneillä. Aivovuoto näin ollen pikemminkin loiventaa saavutetussa koulutustasossa tapahtunutta laskua kuin korostaa sitä, Kalenius ja Karhunen sanovat erikseen julkaisemassaan muistiossa.

Lue myös: ”Hälyttävä” havainto suomalaisten koulutuksesta: ”Nyt herätys!”

Sekä SAK:n ekonomistin Patrizio Lainàn että Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan tiedot koulutustason laskusta ovat joka tapauksessa huolestuttavia.

–Todellinen kilpailukykyongelma, Lainà kommentoi Twitterissä.

–Hälyttävä tilanne Suomessa. Koulutusleikkaukset kurjistavat kehitystä lisää, Brotherus puolestaan sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Meillä on aivan liikaa panostettu tutkintoihin ja titteleihin akateemisen tiedonkeräämisen ohella. Kun asioita arvelee kansainvälisellä kentällä ympäri maailmaa liikkuneena niin valitettavasti on todettava, että todellisen työ-ja saavutuselämän opit ovat kevyellä tai heikolla tasolla..
Kielitaito on liian heikkoa ja se osin maamme omasta pakkoruotsi virhe kielipolitiikasta mikä heikentää kaikkien muiden maailman kielien ja kulttuurien ymmärrystä.

Tämä näkyy suoraan kaukomaiden suomalaisyhtiöiden messuosastoilla. Ei tunneta paikallisia tapoja, ei edes osata pukeutua niitä tai asikaskuntaa vastaavasti vaan tullaan "nokisena lapinpuvussa ja lenkkareissa tai muissa virsuissa messustandiin,

Pahin puute on juuri tuolla kieli-ja kommunikaatiopuolella. Jonkun pitäisi kyetä näkemään tai tunnistamaan mitä on opetettava kansainvälisessä liike-ja työtoiminnassa oleville. Seuraava on käytännön ammattien kuten rakennus-ja projekti-insinöörien koulutuksen kepeys tai suoranainen puute mikä näkyy siinä, ettei suomalaisia enää juurikaan naapurimaiden ulkopuolella näe teollisissa urakointiprojekteissa tai tehtaita rakentamassa.
Emme osaa ja jos joku havaitsisi minimin osaavansa niin hän tai ammattiliittonsa hinnoittelisi palkkion siitä heti mahdottomaksi.

Eero Nevalainen

Ei se koulutustaso voi olla mikään itseisarvo. Siis jos kaikista tehtäisiin tohtoreita niin olisihan se komeaa mutta tohtorin keskimääräinen taso laskisi rajusti. Ja kyllä niitä "ammattimiesten" töitä pitää joidenkin olla tekemässä myös...

Rami Koivula

Kertoo minusta siitä, ettei tulevia sukupolvia kiinnosta niin paljon perinteiset ammatit. Koulutus sisältää tietopulen lisäksi ammattifilosofiaa ja muokkaa ajattelutapaa. On aika raskasta lukea ammatti ja tehdä töitä, jos filosofiapuoli ei kiinnosta. Nykyään on varteenotettavia vaihtoehtoja joihin voi itse perehtyä tai hyvin voi myös olla tekemättä mitään koska tilanne sen sallii. Joku onnekas soveltuu kaikkeen ja menestyy kaikessa ja päättääkin sitten jäädä kotiin pelaamaan pokeria.

torsti tuukkanen

Kokoomuksen yksi pitkäaikaisimmista tavoitteista näyttää olevan toteutumassa.
Rajoitettu valioaineksen varaan rakentuva kansakunnan koulutustasotavoitteen
toteutuminen, nyt kun automatisointi ja tekoälyn vaikutus työllisyyteen vaatisi
koulutustason parantamista.Hallitus ja sen leikkausten kohdistaminen,palvelevat
kyllä Kokoomuksen ja työnantajien tavotteita lyhytaikaisesti,mutta hinta tulee
olemaan kansakunnalle suorastaan kauhea.Nuori kokematon ministeriparka
on kantamassa kohta yksin puolueensa aiheuttamaa taakkaa,kun syyllisiä hae-
taan.Nyt kun tarvittaisiin moniosaajia enemmän ja enemmän,ministeri selittää
parhainpäin leikkauksien siunuksellisuutta.Esimerkiksi kelpaa ammattikoulu-
tuksen kohtaloa.Säälittää niiden nuorten,lähes lasten,tulevaisuus tällasen hal-
lituksen käsissä.

Esa Väyrynen

Suomen koulutuspolitiikka on ollut jo ainaki viimeiset 25 vuotta täyttä typeryyttä. Lisäksi jo peruskouluopetus on on surkealla tasolla, kun kakarat saa hyppiä opettajan silmille miten lystäävät. Kaikki kunnioitus puuttuu, eikä kurista ole tietoakaan. Oppivat vaan sen, että omalla käytöksellä ei ole seurauksia. Kotona ei välitetä, kun oma kultamussukka on niin kiltti ja hyvä oppilas. Amiksessa kurssit taitaa olla jo kirjekursseja ja samoin AMK:ssa. Lähiopetus on olematonta ja opetetaan vaan se, mistä tietoa saa haettua. Hallituspuolueet vaan karsii viimeisetkin rahat pois opetuksesta lienee tarkoituksenaan luoda sellainen luokkayhteiskunta, että vain rikkaiden kakaroilla on mahdollisuus opettaa ja loput on orjia. Tulee vielä tiensä päähän tämäkin politiikka, mutta päättäjät ovat ainakin tällä hetkellä täysin kyvyttömiä IDIOOTTEJA, etteivät ymmärrä historiasta mitään ja kun eivät ymmärrä, niin toteuttavat samat virheet. Helvetin tunarit.

Risto Salonen

Auttaisiko se yhtään, että peruskoulua ei voisi läpäistä ilman luku-, kirjoitus- ja luetun ymmärtämistaitoa. Peruskoulussa pitäisi voida jättää luokalle kuten aiemmin.
Ei opettajillakaan riitä loputtomiin motivaatiota, jos oppilaalla ei ole mitään halua oppia, kun haluttomuudesta ei ole mitään sanktiota.

Jairi Palonen

Meidän kenenkään ei pidä sortua ajattelemaan saatikka kirjoittamaan, että suomalaisten historiasta ja omasta äidinkielestä kiinnostuminen ,taikka kirjoittaminen olisi jotenkin ruotsalaisuutta taikka ruotsinkieltä vastaan.Nyt elämme suomenkieleisen kansaosamme valtakautta. Suomenkielinen enemmistö ylläpitää Suomen ruotsinkielisyyttä/pakkoruotsia eduskunnan päätöksillä. Ruotsinkielisyys on kuitenkin "näivettymässä" Suomessa ei suinkaan suomenkielen ylivallan takia vaan globaalin englanninkielisyyden seurauksena, käytännössä enganti on tullut suomessakin kaupalliseksi kieleksi monellakin kansaivälisillä aloilla. Myös valtio vähentää ja keskittää julkista hallintojärjestelmää isommiin yksiköihin, joissa pakostakin kansainväliset kielet tulee valtaamaan yhä enempi suomen kielen rinnalle, olemmehan eu:ssa. Pakkoruotsi on epätoivoinen poliittinen valtapeli, pitää yllä tätä kallista kaksikielijärjestelmää, joka ei sovellu ympärillä olevaan muutokseen, sekä kaupalliseen muuttuvaan globaaliseen kieliympäristöön , tämän pitäisi päättäjätkin tajuta, eikä jarruttaa luonnollista kielten kehitystä.

Veli Laurinsalo

Laskevat Pisa-tulokset, toisen asteen koulutuksesta häviävät nuoret, syrjäytymisen massiiviset kulut, lasten ja nuorten kasvava levottomuus ja luku- ja kirjoitustaidon heikkeneminen. Nämä kaikki ovat osa samaa kehityskulkua ja ongelman eri ilmenemismuotoja.

Ongelma on toki tiedostettu ja ongelmaa korjaamaan on Suomessa kehitetty ja nyt uusilla vaikuttavutta lisäävillä ominaisuuksilla varustettu varhaiskasvatuksen sekä alakoulun käyttöön tarkoitettu käytännössä toimivaksi osoittautunut neurofysiologinen harjoitusohjelma. Käy vilkaisemassa: https://www.sensomoottori.com/sensomoottori-uutiskirje-marraskuu-
Jos halutaan todellisia tuloksia, muutoksen on lähdettävä ongelmien lähteeltä. Kyseinen ohjelma on yksi ratkaisumalli siinä.

Pekka Hovatov

Henkilökohtaisesti suurimpana ongelmana Suomen koulutuksen tasoon pidän sitä, että Suomen kokoisessa maassa ei ole riittävän paljon ja riittävän ammattitaitoista opetusta. Suomen joka notkoon on perustettu 90-luvulla AMK, joten on aivan selvää, ettei meillä ole riittänyt, riittävän pätevää opettajamateriaalia nimenomaan ammatti ja ammattitaidon opetukseen. Se että opettajlla on nimellinen opettajan pätevyys, ei tee hänestä hyvää opettajaa. On typerää kuvitella että henkilö, joka ei ole päivääkään ollut työssä esimerkiksi koneistamossa voisi opettaa koneistusta ammattitaitoisesti, niitä hommia kun ei opi ulkolukemalla kirjaa, tyyliin hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala...jne.tai katsomalla youtube videoita. Sama ongelma koskee kaikki ammatteja. Suomessa on myös helpotettu valmistumisia oppilaitoksista. Tämä johtuu siitä että oppilaitokset saavat valtion tukea valmistuneiden oppilaiden määrän mukaan, ei laadun mukaan, joten kouluille on tärkeää että mahdollisimman moni valmistuu. Sillä osaako tuo ammattiinsa valmistunut oppilas ammatistaan yhtään mitään, ei ole merkitystä. Edellä mainitun voi tänä päivänä todeta helposti lukemalla vaikka valmistuneiden insinöörien lopputyötekstejä. Suurimmassa osassa on kansilehdet, referaattiluettelo ja pari sivua tekstiä. Joskus on ostettu(tai saatu) esimerkiksi elektroniikan rakennussarja (tietoliikenneinsinöörit, rakennussarjana on joku Arduinon mikrokontrollerisarja), joka on kasattu ja teksti osuus koostuu kopioidusta rakennussarjan kasausohjeesta, laitteen käyttöohjeesta ja parista valokuvasta. Valitettavasti edellä kuvattu toistuu tänä päivänä myös muilla ammattialoilla. Edellä kerrotulla tyylillä/tavalla sitten valmistutaan koulusta ja kaikenlisäksi vielä hyvin arvosanoin. Pitäisinkin tärkeänä, että ennenkuin henkilö pääsee opettamaan ammattiaan alan oppilaitokseen hänen olisi pitänyt työskennellä säännöllisesti, päätoimisesti kyseisellä alalla vähintään 5-vuotta, ennekuin hän saa opettaa mitään ammattialaa, oli kyseessä sitten ydinfyysikko ai sairaanhoitaja. Lisäksi voisi olla hyvä että opettajat velvoitettaisiin esimerkiksi 20-vuoden välein olemaan alan töissä vähintään 2-vuotta, jolloin he saisivat päivitettyä omat tietonsa alasta.

Oiva Luosujarvi

Kantasuomalaisten koulutuksen alasajo on jatkunut pitkään.
Yliopistoihin otetaan tuhansia ulkomaalaisia, vaikka heillä ei ole niin hyvät koulutodistukset kuin kantasuomalaisilla. Positiivinen syrjintä oikeuttaa ottamaan ulkomaalaisen kantasuomalaisen sijasta, vaikka kantasuomalaiset maksavat veroilla koko koulutuksen.
Pisa-kokeista on selvinnyt, ettei kokeisiin mukaan päässeet koulut ole jättäneet yhtäkään pakolaistaustaista pois pisa-kokeiden mukaan päässeistä oppilaista, mutta vain harva kantasuomalainen valkoinen oppilas on päässyt mukaan pakolaisvaltaisissa alueissa, kuten kaupungeissa yleensä- Pisa-kokeiden testitulokset Suomessa romahtaneet afrikkalaistaustaisten ja muslimien suosimisen vuoksi.

Jos kouluista poistettaisiin hylkiöt eli narkkarit, muslimit ja afrikkalaistaustaiset, niin kantasuomalaisilla olisi helppo olla.

Joonas Ranta

Ei ole ongelma. Kansa on tajunnut ettei korkea koulutuksella saa enää töitä. Ammatteihin opiskellaan omatoimisesti. Erikoisalojen kuten lääkärien ja ydinfyysikkojen paikat ovat rajattu keinotekoisesti pieniksi vaikka juuri erikoisosaamiseen pitäisi panostaa.