Maanantai 19.11.2018

Syy Länsimetron laituriruuhkiin löytyi – HSL myöntää virhearvion

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.1.2018 14:53
  • Kuva: Antti Nikkanen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Joka viides länsimetron käyttäjä on hypännyt kyytiin juuri Matinkylässä, missä on myös Iso Omena -kauppakeskus.
|

Länsimetron kahdeksalta uudelta asemalta on ensitietojen mukaan noustu junaan päivittäin noin 75 000 kertaa. Alustavat tiedot kertoo Uudelle Suomelle HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Hän uskoo, että tämän viikon aikana matkustajaluvut nousevat nyt yli 80 000 nousuun.

Länsimetron liityntäliikenteen käynnistymisen ja suorien bussilinjojen lakkautusten jälkeen matka-ajat ovat pidentyneet monin paikoin Espoossa. Jos matkustajamäärät nousevat kovasti, HSL joutuu suunnittelemaan ”järeämpiä keinoja”, Anttila sanoo.

–Viime viikon keskiviikko, torstai ja perjantai olivat ensimmäiset täyden liitynnän päivät, eli ensimmäiset, jolloin liityntäliikenteen järjestelmä toimi. Mutta silloin koululaiset olivat lomilla ja vielä muitakin lomalaisia, kertoo Anttila.

–Ja kun kyse on matkustajanousuista, niin käyttäjämäärä on tietysti melkein tuplaluku, kun siihen ynnätään metrosta poistuneet. Meillä mitataan juuri nousuja, koska ne saadaan järjestelmästä parhaiten kiinni.

Matkustajanousujen määrä on ollut jopa 25 prosenttia ennakoitua suurempia, kun HSL ennakoi, että alkuvaiheessa matkustajia hyppäisi metron kyytiin yhteensä 60 000 kahdeksalla uudella asemalla.

Selvästi vaikein tilanne on ollut Matinkylän asemalla, missä nousuja on tehty 30 000. Se tarkoittaa, että 40 prosenttia länsimetron matkustajista on noussut kyytiin juuri Matinkylässä.

Ongelmaa pahentaa se, että vain joka toinen Espooseen suuntaava metro jatkaa Matinkylään, kun puolet pysähtyy Tapiolaan. Vuoroväli on Matinkylässä siten ruuhka-aikaankin 5 minuuttia, kun Tapiolassa se on 2,5 minuuttia.

Anttila arvioi, että aamun huipputuntiin voisi osua yli 10 prosenttia aseman kaikesta liikenteestä. Viime viikolla Matinkylästä nousi metroon enimmillään runsaat 4000 matkustajaa tunnissa. Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että asemalaiturille kertyy keskimäärin noin 335 ihmistä viiden minuutin aikana. Uusissa M300-metrojunissa on 228 istumapaikkaa ja tilaa yhteensä 576 matkustajalle.

Matinkylän asemalla onkin nähty kovaa tungosta, eivätkä kaikki matkustajat ole aamuruuhkassa mahtuneet edes asemalaiturille. Se on synnyttänyt myös suuttumusta.

–Aivan varmasti, Anttila myöntää.

Hänen mukaansa HSL aikoo ensihätään kiinnittää huomiota ihmisten polkuihin bussilaitureilta metroasemalle ja opastamaan liikkumista jouhevammaksi.

–Tämä täytyy käydä nyt HKL:n kanssa läpi, kun HKL vastaa siis metroasemien operoinnista, etenkin Matinkylän osalta ja katsoa, kuinka saadaan kulkemista sujuvammaksi.

–Mutta jos matkustajamäärät kovin hurjiksi kasvavat, täytyy miettiä järeämpiä keinoja kapasiteetin suhteen. Se saattaa olla sitten vaikeampaa, Anttila sanoo.

Mitä se tarkoittaa?

–Metrojunia ei voida pidentää, kun asemien laituripituudet tulevat vastaan. Metrojen vuorovälien tihentäminen on vaikeaa ja se edellyttäisi automatisointia, joka kolme vuotta sitten peruutettiin. Automatisointi siis nopeimmillaankin on vasta 2020-luvun loppupuolen ratkaisu, Anttila arvioi.

Länsimetron yhteydessä päätettiin, että uusien asemalaiturien ja sitä myötä metrojen enimmäispituutta lyhennettiin kolmanneksella. Muun muassa Helsingin Sanomat arvosteli pääkirjoituksessaan joulukuussa 2014, että ”laitureista tinkiminen Espoossa käy kalliiksi”.

Jos junat olisivat kolmanneksen pidempiä, niin mahtuisiko sinne paremmin kyytiin?

–Aivan varmasti mahtuisi. Mutta on syytä muistaa, että kun päätös asemien pituuksista tehtiin, oli käsitys, että automatisaatio viedään loppuun ja saadaan lyhyemmät vuorovälit, Anttila vastaa.

–Ja sitten vielä pitää ottaa huomioon, että sitä määrää metrojunia ei edes ole, että saataisiin kaikkiin kolmas yksikkö. Pitäisi tehdä vaunuhankintoja ja sekin kestää. Metrot eivät ole sellaista metritavaraa, jota torilta käytäisiin hakemassa.

Metrojunien osalta muutoksia voidaan yrittää tehdä HSL:n joukkoliikenneosaston johtajan mukaan lähinnä pääteasemien kääntöaikoihin. Niissäkin liikkumavara on vähäistä.

Vaikeuksista huolimatta HSL ei toistaiseksi kaavaile aiempien, esimerkiksi suoraan Kamppiin kulkevien bussireittien tuomista takaisin. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavat Rainer Kujala ja Christoffer Weckström havainnollistavat karttasovelluksellaan, että matka-ajat ovat pidentyneet Kamppiin eri osista Espoota jopa kymmenellä minuutilla.

–Se olisi kallista puuhaa. Tapiolaa ei voida vielä täysipainoisesti käyttämään liityntäasemana remontin vuoksi. Se tulee vuoden päästä helpottamaan tilannetta. Lähempänä ovat sellaiset kysymykset, että voiko Niittykummun ja Urheilupuiston asemia paremmin hyödyntää.

–Mutta tämä on vielä niin alkuvaiheessa, että kun saadaan tilanne vakiintumaan lähiviikkoina ja nähdään, mihin matkustajamäärät asettuvat, miten he jakautuvat eri asemille ja miten asemia käytetään eri ruuhkatunteina, niin vasta sitten voidaan alkaa käydä tällaista keskustelua.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Ilaskivi

Ketkäköhän ovat vastuussa Espoon asemalaitureiden rakentamisesta lyhyemmiksi kuin Helsingissä - ja tästä johtuen junien lyhyydestä eli puuttuvasta kapasiteetista? Olisi luullut, että laskelmat - jos niitä on kunnolla tehty - olisivat osoittaneet päätöksen vääryyden. Usko automatisointiin on jälkikäteinen selitys - olisihan jo Espoon mahtavan kasvun vuoksi pitänyt jo asjoissa varautua suurempiin matkustajien nousumääriin. Nyt sitten matkustajat valittavat tungoksesta, matka-aikojen venymisestä jne jne. Olisiko laitureitten pidentäminen jälkikäteen mahdollista?

Kaapro Manner

Espoon valtuusto. Eivät olisi hyväksyneet muuten hanketta. Kun säästettiin muutama kymmenen miljoonaa tekemällä nysälaiturit, olivat tyytyväisiä. No metrohan maksoi ainakin tuplat sen mitä piti, joten tyhmästi säästivät.

Huvittavaa on sekin, että kaikki helsinkiläisetkin kärsivät lyhyistä metroista, vaikka Helsingissä on pitkät laiturit.

Susi Lehtola

Helsingin kaupunki, HSLän kautta. Päättivät että metro automatisoidaan, josta syystä lyhyet laiturit riittävät, joten Lauttasaareen ja Koivusaareen tulee lyhyet laiturit. Tämä on erittäin hyvin dokumentoitu juttu. Espoolla ei ollut asiaan osaa eikä arpaa. Espoon ei olisi ollut järkeä rakentaa pidempiä laitureita, koska pitkiä junia ei kuitenkaan olisi saanut ajaa linjalla, kun Helsingin puolen ekat 2 asemaa on lyhyillä laitureilla.

Matti Grönroos

Asiat on kyllä luettavissa aivan julkisista lähteistä. Metron jatkaminen länteen oli pitkään ollut Helsingin kaupungin agendalla, varsinkin kun kustannusjakokäytännön mukaisesti pääosan maksoi se tunnettu Joku Muu. Kun länsimetron kustannusarviota piti saada alaspäin investointipäätöksen läpiviemiseksi, HKL:n silloinen toimitusjohtaja vakuutti, että lyhyet asemat riittävät, koska automaation jälkeen voidaan lyhenevien junien pienenevää kapasiteettia voidaan kompensoida erittäin lyhyillä vuoroväleillä. Tähän lupaukseen sitten rakentamispäätös nojasi.

Kaikkihan tiedämme, kuinka automaation sitten kävi. Eli syy siihen, että lyhyet junat aiheuttavat kiusaa myös Helsingissä, on Helsingin kaupungin aivan itsensä. Siksi on oikeudenmukaista, että myös Helsinki on jakamassa tätä epämukavuutta.

Markku Lehto

"–Aivan varmasti mahtuisi. Mutta on syytä muistaa, että kun päätös asemien pituuksista tehtiin, oli käsitys, että automatisaatio viedään loppuun ja saadaan lyhyemmät vuorovälit, Anttila vastaa."

Ei onnistunut digiloikka Länsimetrossa. Mitenkähän tuo digiloikka onnistuu muissa hankkeissa ? Poliittiset päätöksentekijämme tuntuvat ottava digiloikan aina käyttöön, kun joku tuntuu tökkivän. Digiloikka ratkaisee kaiken .... niin ja tietenkin keinoäly.

Pitäisiköhän poliittisissa päätöksentekoelimissä, niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissa, ottaa käyttöön keinoäly.

Hannu Rissanen

Taas tuli todiste, että poliittinen johto ei saa aikaiseksi muuta kuin kustannuksia. Hienot selitykset onnistuvat vain istunnoissa. Käytännössä ei sitten pelaa enää mikään. Laittakaa ihmiset ajamaan niitä lyhennettyjä vuoroja. Metroihin pitää asentaa seurantalaitteet siten, että metrokuski tietää edellä ja takana olevan tilanteen ja ajaa sen mukaan. Vuorovälit pyritään pitämään tasaisina. Kun metro on täynnä ja alkaa jäädä edellä menevästä ohitetaan yksi asema pysähtymättä. Seuraava alle 2,5 minuutin päästä tuleva metro korjaa edellisen tekemän virheen.

Mika Lahti

Mites niille jotka ei pääse asemalle , kun jätetään pysähdys välistä... kävelee varuiks takaispäin jos vaikka paluu juna ajais taas seuraavasta ohi☺

No tälläistä tulee kun yhtiön toimitusjohtajaksi laitettiin alkuun hyväveli poliitikko...

Ja kannatetaan aikaisempaa, teköäly eduskuntaan ja edustajat kortistoon

Mikko Toivonen

Terveen järjen puute aiheuttaa poikkeuksetta ongelmia. Kalliita sellaisia. Ei sellaisessa digiloikka mitään auta.
Hyvin pyörivat metrot muuallakin maailmassa paljon suuremmilla ihmismäärillä ennekuin kukaan oli digistä kuullutkaan.

Pasi Käyhkö

Olisi parempi, että tämän mittakaavan projektit suunnittelisi ja rakentaisi alusta loppuun yksityiset yritykset?. Tarkoitan, henkilöstö hallintoa myöden olisi yksityisen sektorin väkeä.
Poliitikot sivuun sotkemasta asioita.

Matti Jussi Korhonen

Nopsasti lukien jäi mieleen valitus siitä, että matka-aika on lisääntynyt 10 minuutilla.
Vaikka aamuminuutit ovat arvokkaita, niin pitäisi löytää tanakampia argumenttejä valittamiselle. Toisaalta, uskon, että joillakin matka-aika kotoa Kamppiin on kasvanut enemmän ja se alkaa jo olla aihe suuremmallekin kitinälle.

Suurin kysymys lienee se, että miksi säästettiin aivan väärässä; laitureiden pituudessa. Tuo oli virhe. Metroasemien ympärille rakennetaan ja asukamäärä kasvaa. Eikö päättäjien olisi pitänyt tässä nähdä hiukan nenäänsä pitemmälle. Samaan "konkursiin ja kerta rutinalla" olisivat menneet pitemmmätkin laiturit - ja nähdä tulevaisuuteen.

Johtaja Tero Anttilan mainitsemat "järeämmät keinot" tarkoittanevat juuri laitureiden jatkamista. Huh, se se vasta maksaa ja sotkee jälleen liikennettä. Sääli espoolaisia.

Hyvä puoli tässä on se, että jos ruuhkat tiivistyvät, espoolaiset saavat opetella "suuren maailman" ruuhkiin. Kansainvälistä porukkaahan Espoossa....

Andreas Forsberg

Johtuu siitä, että teksti vääristelee faktoja. Siinä lukee ”ainakin 10 minuuttia”, mutta todellisuudessa se merkitsee, että monen matka, joka aiemmin kesti esim 25 min, kestää nyt 50-60 min. Eli matka on lisääntynyt 25 minuutilla. Sehän on tietenkin ”ainakin 10 minuuttia”.

Matti Jussi Korhonen

Mikko Routala, olet varmasti tuossa oikeassa, ehkä ammattimies. Maalikkona pähkäilen; onko ylipäätään järkevää ajaa junia esim. 2,5 minuutin välein. Kyllä 5 min. on jo aika tiuhaan. Kumpi olisi parempi, käytännöllisempi: Pidempi juna 5 min. välein vai torsojuna 2,5 min. välein?
Joku voi kysyä, miksi vantaalaisena näitä mietin. Ei metro juuri minua hetkauta, mutta tuo selkeä suunnitteluvirhe ja lyhytnäköisyys ottavat sydämestä ((=;

Harri Salonen

Torsojuna 2.5min välein tietenkin! Keskimääräinen odotusaika puolittuu ja tulee pienempi tarve juosta sinne ovien väliin jumittamaan liikennettä.

Olen yli 20 vuotta metrolla matkustellut. Ja asuin hetken Kontulassa, jonne joutui odottamaan pahimmassa tapauksessa 12min metroa.

Reino Mäkinen

Kyllä tästä selvitään kun rakennetaan Keski- ja Pohjois Espooseen työpaikkoja ja rakennetaan liikenneyhteydet Espooseen Pohjois-Eteläsuunnassa.

Kärkihanke oli liikekeskukset ja kaalliit pienet asunnot. Lauttasaaresta länteen olisi pintarata ollut toimivampi.

Tapio Mäkeläinen

Asun Tapiolassa ja urheilupuiston metro on aika lähellä.
Kannattaa mennä sinne silloin kun on muut menny jo , esim kymmeneltä. Tai jos sataa, ajan omalla autolla.
Ei vaiskaan, jos nyt pikkasen odoteltaisiin ennen kuin taas sorrutaan liian pikaisiin johtopäätöksiin.
Hesan metron vaiherikas käyttöönotto 80- luvulla vei sekin aikansa.

Eljas Nikkilä

Miten se automatisointi on niin hankalaa, senhän piti toimia jo vuosi sitten, kun metro otettiin käyttöön. Yhdellä asemalla testasi kai Siemens lupaamansa ratkaisua vuosikausia.
Mutta Espoo halusi metron ajallaan käyttöön ja heitti automaatio hemmot hiiteen. No eipä niile onneksi tarvinut maksaa mitään, mutta tänä odotusaikana sekin olisi voinut alkaa toimimaan, vika oli lähinnä siinä että vaunun ovet eivät pysähtyneet tarpeeksi tarkkaan aseman ovien kohdalle. Nythän asemilla ei ole erityisiä ovia.

Leena Tiihonen

Mä ihmettelen tässä sitä, et miten on mahdollista käyttäjämäärien liian vähäiseksi arviointi? Jos suunnitellasn liityntälinjat niin, että kaikki päätyy Matinkylään ni olisitte vain laskenut paljon Espoossa on asukkaita. En tiedä lopetetaanko muissa maissa bussiliikenne kun on metro? En oikein usko.