Perjantai 25.5.2018

”Pitäisin presidenttinä kurinpalautusviikot” – Näin ehdokkaat pysäyttäisivät kansan kahtiajaon

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.1.2018 20:00
Päivitetty: 
15.1.2018 13:41
  • Kuva: Alma Media arkisto / Eriika Ahopelto
    Kuva
    Presidenttiehdokkaita tentattiin Tampereen yliopistolla perjantaina Ylen ja Aamulehden yhteisessä vaalitentissä.
|

Presidenttiehdokkaat ovat listanneet keinoja kansan kahtiajakautumisen ehkäisemiseksi. Suomessakin on jo puhuttu kansan jakautumiskehityksestä.

Ehdokkailta kysyttiin Ylen ja Aamulehden yhteisessä vaalitentissä, millä konkreettisilla keinoilla he presidenttinä pitäisivät huolta yhteiskuntarauhasta niin, että kansa ei pääsisi jakautumaan. Kysymys kytkettiin kansalaissotaan, josta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Väyrysen mukaan politiikkaan tarvitaan suunnanmuutos, sillä meneillään on voimakas oikeistovirtaus. Hänen mukaansa köyhyys on lisääntynyt ja meneillään on myös keskittämis- ja yksityistämiskehitys.

–Tämä uhkaa johtaa sellaiseen kansan kahtiajakoon, joka voi suorastaan järkyttää yhteiskuntarauhaa, Väyrynen sanoi.

Tuula Haatainen (sd.) puhui jälleen eriarvoistumisesta ja syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi olisi tehtävä kaikki mahdollinen. Haataisen mukaan presidentti voi nostaa asiaa esiin omilla puheillaan ja teoillaan.

Nils Torvalds (r.) huomautti, ettei saa sekoittaa käsitteitä. Hänen mukaansa sinänsä vastakkainasettelussa ei ole mitään pahaa, vaan kyse on siitä, miten vastakkainasettelua käsitellään.

Pekka Haaviston (vihr.) mukaan presidentti voi tehdä näkymättömästä näkyvää ja koota pyöreitä pöytiä. Antaa äänen niille, joilla sitä ei ole. Haaviston mielestä myös eri Suomen osien välistä tasapainoa olisi hyvä tuoda esiin. Myös haavisto mainitsi syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

Laura Huhtasaari (ps.) puhui sananvapaudesta, kuten monesti ennenkin. Hänen mukaansa sanat ovat tekoja. Huhtasaaren mielestä pitää ymmärtää, miksi kansa kokee tyytymättömyyttä tai epäoikeudenmukaisuutta, mistä syntyy populistisia liikkeitä. Huhtasaaren mukaan liikkeissä on kyse äänistä, jotka eivät muutoin tule kuulluksi.

Huhtasaaren mielestä sananvapauden rajoittaminen kärjistää tilannetta. Presidenttinä Huhtasaari toisi avoimesti esiin sitä, mikä jakaa kansaa tai minkä kansa kokee epäoikeudenmukaiseksi. Huhtasaari huomauttaa, että ainakin maahanmuutto jakaa kansaa nykyisin vahvasti.

Huhtasaaren mukaan kaikki on pidettävä mukana keskustelussa, eikä ”lähteä halveksimaan toisia”, oli maahanmuutosta sitten mitä mieltä tahansa. Kun kansa kokee, että sitä kuullaan, päästään Huhtasaaren mukaan aidosti keskustelemaan.

Merja Kyllönen (vas.) pitäisi presidenttinä ”moraalinpalautusviikot”. Hänen mukaansa systeemissä ”mopedi on karannut vatukkoon”, sillä Tullin pääjohtajaa syytetään virkarikoksesta ja valtakunnan ylin syyttäjä sai tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta. Molemmat ovat jatkaneet työssään.

–Jos tavallinen talliainen saa virkarikossyytteen tai tuomitaan, sehän on kengän kuva takapuoleen, Kyllönen sanoi.

Hänen mukaansa kansan mielissä iso kysymys on se, ovatko kaikki samalla viivalla.

–Kurinpalautusviikko pitäisi pitää ihan meille päätöksentekijöillekin. Olemme unohtaneet, että olemme kansalla töissä, Kyllönen sanoi ja sai raikuvat aplodit.

Sauli Niinistö analysoi, miten selvittiin kansalaissodasta ja luetteli Lex Kallion, Tannerin toiminnan ja Svinhufvudin, joka ”laittoi Lapuan liikkeen aisoihin”. Hän puhui ”omiensa ojentajista”, joka hänen mielestään on käyttökelpoinen termi myös tänään.

Niinistön mielestä nykyään käydään hyvin ankaraa ja julmaa keskinäistä keskustelua, mikä on ”aina vaaran merkki” ja voi johtaa pahimmassa tapauksessa jopa väkivaltaan, josta ei Suomessa hänen mielestään kuitenkaan näy merkkejä.

–Tämä on vähän sitä poliitikkojen kurinpalautusta itselleen. Omiansa pitää myöskin osata ojentaa, Niinistö sanoi.

Syrjäytymistä voi Niinistön mukaan ehkäistä esimerkiksi erilaisilla vaikuttajaryhmillä.

Lue myös:

Professori ärähti Haavistolle aktiivimallipuheista: ”Nyt kalastelet Pekka vaarallisilla vesillä”

Rakentaako joku Twitteriin Suomi-bottiarmeijaa? – Tutkijoilta tyrmäys

Presidenttiehdokas Nils Torvalds haluaa islamin nykyaikaan – laittaisi imaamit yliopistoon

Sauli Niinistö pani rahalahjoituksille ylärajan – 20 lahjoitti jo maksimin

Faktantarkistus: Oliko Sauli Niinistön lentoturvallisuuspuhe Putinin vierellä Suomen aloite ja uusi avaus?

Tarvitaanko ”Lex Hakkarainen”? – ”Sirommat naiset pyytävät avuksi hissiin”

Päivitetty 15.1. tuoreella kuvalla.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Mainitsi kolme hyvää esimerkkiä.
Lex Kallio oli maanlunastuslaki, jolla 1918 maansa lunastamaan päässeet maanvuokrajaat eli torpparit pystyivät hankkimaan itselleen lisämaita pientilojensa elinkelpoistamiseksi. Isäntämiehet eivät siitä pitäneet, mutta Kallion arvovalta riitti.
Svinhuvud pani Lapuanliikkeen aisoihin. Oikea laita ei siiyä itänyt vaan käänsi Ukk-Pekka nimen Akka-Pekaksi.
Tanner taas ohjasi SDP:n reformistiselle ja maltilliselle linjalle. Vasen laita ei siitä ollenkaan pitänyt vaan muisti katkerasti puhua Tanner-mannerheimiläisistä.

Niinistön lausuma on erittäin oivaltava. Meiltä on nykyisin hyvin vaikeaa löytää omiensa ojentajia, vastapuolen mollaajia on tarjolla sitäkin enemmän.

Pertti Kostiainen
Vastaus kommenttiin #8

Onhan toi hieno ele. Eli jäämme odottamaan suurituloisten kurinpalautusta,. Vähemmän ahneutta ja ottaa huomioon myös kansan mielipiteet,. Lopettakaa se työttömien syyllistäminen, jos ei ole töitä ei voi väkisin ängetä mihinkään työpaikkaan.

Marja-Liisa Kalkela

Saippuakuplassa elävillä ei ole hajuakaan kansan "tunnoista" tai ruohonjuuritason kansalaisen arkielämästä. Säännölliset tulot takaa itselle mukavat olot joita luulevat että on kaikilla samalaista 100v Suomessa.
Ottakaa oppia Kekkosesta.Hänellä oli aikaa Kainuun mummoillekkin ja jopa täyttää heidän toiveita.Siitä se lähtee.Kun jalkautuu sen köyhimmän työtä,asuntoa vailla olevan puheille.

Timo-Pekka Mustakallio

Niin, epäilemättä yhteiskunnallisen kahtia jakautumisen eräs syy on virkahenkilöiden suuri ja kasvava määrä: heitä suhdanteet eivät juurikaan kosketa - toisin kuin yrityksiä ja niiden henkilöstöä - ja tuo irti kytkeytyminen, tavallisen kansan arjesta irtautuminen, on omiaan synnyttämään hyvinvointikuplia mitkä näkevät "heikommat" alamaisiksi, joita sopii kohdella alentuvaisesti, päsmäröiden, ja jopa sanomattoman julmasti (aktivointimallit). Jos suuri hallinto tuokin omanlaista vakautta, se on myös monella tavalla ongelmallinen - altis vastustamaan muutoksia, innovaatioita, tai muodostamaan heikosti valvottuja sisäpiirejä, joissa organisaatiomätä pääsee estoitta leviämään (tapaus Länsimetro, vaikkapa), agendat kiilaavat tosiasioiden ohi, yhteiset varat alkavat tuntua omilta - pahimmillaan livahtaa omiin tai ohjautua kamujen taskuihin.

Suurella tohinalla aloitettujen - ja herkästi pian sammahtavien - "kurinpalautus"-näytösten sijaan puhdas maalaisjärki, paluu wanhoihin wiisauksiin hallinnon (overhead:in) laihduttamisessa olisi epäilemättä tehokkain tapa voittaa kansalaisten luottamus takaisin, tuottaa rajapinnassa hyväksi koettua, fiksua palvelua, noudattaa moitteetonta hygieniaa: juuri epäilyt härskeistä sisäpiireistä ovat pahinta myrkkyä yhteiskunnalliselle ilmapiirille. Tämä eräänlainen "vertailu" jakautuvatko edut edes mitenkuten tasaisesti on itse asiassa ohjelmoitu paitsi ihmisen myös eri eläinlajien käytökseen, ts. luonnollinen ja vahva piirre jolla yhteisö/lauma vahvistuu tai riitaantuu. Kunpa saneeraus olisi aloitettu ajoissa ja konttoreista, nykyajan palatseista, eikä otettu sieltä mistä ei otettavaa liiemmin ollut, viranomaisen ja kansalaisen rajapinnasta.

Lienee selvää, vahvasti aistittavissa, että "läntinen järjestys" (pah!) on vaikeuksissa. Henkinen haaksirikko, epäpsykologinen ja brutaali neoliberalismi on jo koettu: sen laillistama ryöstöviljely on pilannut pellot, eikä satoa enää tule niin, että se ylläpitäisi entiset tai ökyilevästi ylimitoitetut rakenteet. Länsi ei harkinnut mitä se teki, ja on nyt neuvotonna ellei hysteerisenä kyvytön ryhtymään rationaalisiin (toki ikäviin) korjaustoimiin. On vaikea nähdä mitä muuta kuin haaksirikko myös muilla saroilla voi olla edessä. Sekavaan USA:han tai tuulten vietäväksi joutuneeseen Euroopan Unioniin emme voi vaikuttaa, mutta Suomi voi selvitä vähemmin vahingoin jos se edes nyt (vuosia hukattuaan) lähtee luomaan kansallista yhtenäisyyttä, kykyä reagoida nopeasti ja tarkasti historian murroksessa (Lännen ylivallan loppu, valtikan siirtyminen Länneltä Aasiaan). USA:n ja sen perävaunu EU:n johto on kehnoa, eli pikemminkin vaikeuttaa kriisiä kuin lieventää tai torjuu sitä (Monnet-hengessähän EU saattaa jopa tahallisesti, ainakin passiivis-aggressiivisesti ajaa tilannetta umpikujaan!).

Hannu Mononen

Puhe "kurinpalautuksesta" tai "moraalinpalautuksesta" virkakoneistoon muka tasavallan presidentin johdolla kuulostaa suuruudenhullulta – Merja Kyllönen kosiskelee näköjään äänestäjiä katteettomalla populistisella heitolla.

Ilkka Repo

Tampereella järjestettiin YLE;n ja Aamulehden järjestämä presidettiehdokkaiden vaalipaneeli. Tämän jälkeen Tamperelainen-lehti avasi äänestysfoorumin, jossa saa käydä äänestämässä, kenestä prsesidentti 2018. 15.1. klo 9.25 on tilanne seuraava: Ääniä annettu 15 508, joista Huhtasaarelle 6840, Haavistolle 6472, Niinistölle 923, Väyryselle 862, Vanhaselle 118, Haataiselle 116, Kyllöselle 93 ja Torvaldsille 84 ääntä. Äänestysfoorumi on auki ja sieltä voit käydä välillä katsomassa tilanteen reaaliajassa.

Olen miettinyt tätä perustuslakituomioistuin asiaa, joka on jälleen pulpahtanut keskusteluihin. Presidentti Sauli Niinistö sanoo kannattavansa sitä (KSML 14.1.2018), myös mm. Timo Soini sanoo kannattavansa - hyvä niin.

"Perustuslain 106 §:n mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuin ei voi arvioida yleisesti ja ilman yhteyttä konkreettiseen oikeustapaukseen sitä, onko lain jokin säännös ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuin ei myöskään voi esimerkiksi julistaa lain säännöstä perustuslain vastaiseksi, vaan se voi ainoastaan jättää lain säännöksen soveltamatta yksittäistapauksessa."

Lähde edelliseen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...

Edellä esitettyyn viitaten, kysynkin, että siksikö hallitus, pääministeri, presidentti ja oikeuskansleri kaikki kuin yhdestä suusta alleviivaavat sitä, että lainvoiman juuri saanutta aktiivimallia tulee seurata, jotta saadaan yksi työttömien aktiivimallin mukainen yksittäistapaus, jossa aktiivimallin lakinormit jätetään soveltamatta perustuslain vastaisina?

Jos näin on, tulee miettineeksi, oliko tämä toimintatapa mietitty jo etukäteen?

On uutisoitu, että ensimmäiset aktiivimallin mukaiset työttömyysturvan leikkaukset tulevat tarkasteltuun vasta huhtikuussa, joten "ostivatko" em. tahot tällä aktiivimallilla työrauhan viedä presidentin vaalit, sote ja maakuntamalli maaliin - ilman, että perustuslailliset ongelmat haittaisivat asioiden maaliin saattamista?

Eikö perustuslakituomioistuimen perustamisesta voisi järjestää välikysymyksen - ja siten nostaa "kissa pöydälle"? Tärkeää asiaa - joka kuplii pinnan alla - on turha viivyttää enempää.

Pekka Hovatov

Kokoomuksen määritelmä on seuraavanlainen:

K ähmi muiden
O maisuutta
K aiken aikaa
O ttamatta huomioon muita ihmisiä
O ta irti kaikki
M itä lähtee
U nohtamatta köyhimpiä kansalaisia
S ieltä irtoaa parhaat tuotot

Eli mieti kenen ehdokasta äänestät seuraavaksi presidentiksi!!!
Sauli Niinistö on Kokoomuksen ehdokas.

Pekka Hovatov

Keskustan määritelmä on seuraavanlainen:

Kuseta
Epäröimättä
Suomen
Kansaa
Usko
Satuihimme
Tai
Aloitamme ajojahdin sinua vastaan

Eli mieti kenen ehdokasta äänestät seuraavaksi presidentiksi!!!
Matti Vanhanen on Keskustan ehdokas.