Tiistai 13.11.2018

Kunnanjohtajan havainto sähkökriisistä: ”Näihin tulee reagoida nopealla aikataululla”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.1.2018 11:58
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kuhmon kaupunginjohtajan mukaan Kainuun sähkökriisi osoitti muun muassa sen, että varavoiman määrä on liian pieni.
|

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä (kesk.) korostaa riittävän varavoiman merkitystä. Hän kertoo omia kokemuksiaan Kainuun sähkökriisistä Puheenvuoron blogissaan.

– Varavoiman määrä maakunnallisesti on laajaa sähkökriisiä ajatellen liian pieni. Jokaisen maakunnan tulisi tarkastella varavoimaa tarvitsevat kriittiset kohteet, liitäntävalmiudet ja kuljettaminen. Paikallisesti tarvitaan myös pieniä siirrettäviä aggregaatteja. Riittävä varavoima ja sen hyvä organisoiminen mahdollistaa mm. kunnan normaalin palvelutoiminnan jatkamisen mahdollisimman pitkään häiriöttä. Vesi tulee hanasta, koulut ja varhaiskasvatus pyörivät ja terveysasemalla homma toimii, Määttä toteaa.

Hän sanoo, että hyvään varautumiseen liittyy myös polttoainejakelun varmistaminen taajamien sähkökatkoksissa.

–Maakuntien tulee tehdä yhteistyötä varavoiman suhteen ja aggregaatteja tulee pystyä toimittamaan nopealla aikatauluilla häiriöalueille. 

Määtän mukaan viranomaisten virveverkon toiminnassa ja myös puhelinmastojen toiminnassa oli selkeitä puutteita.

– Näihin tulee reagoida nopealla aikataululla. Lisäksi toivon, että virvepuhelimen käyttö tulisi arkipäiväisemmäksi kommunikaatiossa kuntaviranomaisten kanssa, hän kommentoi.

Lisäksi Määttä arvioi, että rajaviranomaisten, pelastuslaitoksen ja kuntien yhteistyötä tulee tiivistää raja-alueilla.

–Viranomaisten tulee harjoitella yhdessä ja laatia suunnitelma siitä, miten eri alueiden osalta toimijat vastuutetaan normaaliolojen häiriötilanteissa ja toisaalta poikkeusoloissa.

Hän ottaisi myös kyläyhdistykset mukaan valmiusharjoituksiin.

Määtän mukaan harvaan asuttujen alueidein ihmiset ovat pääsääntöisesti varautuneet todella hyvin: monella on varavoimaa, kaivo ja vaihtoehtoinen lämmitysjärjestelmä. Sen sijaan harvaan asuttujen alueiden taajamat, isoista kaupungeista puhumattakaan, ovat hänen mukaansa riskialuetta.

Tykkylumen aiheuttama Kainuun sähkökriisi nosti myös Suomen huoltovarmuuden yleisemmin puheenaiheeksi.

Lue lisää: Kainuun tilanne nosti esiin huolen huoltovarmuudesta: ”Avaa mahdollisuuksia jopa terroriteolle”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jonne Peto

Sähkön siirto on ns. luonnollinen monopoli. Tällä monopolilla kotitaloudet saadaan maksatettua kyykkyyn. Voimajohtojen omistaminen bisnestä, jossa idioottivarma tuotto sinun lompakosta. Nytkin takuutuotto on n. 6 %. Energiaviraston tulisi valvoa ettei ylisjuria korotuksia tule tai ettei voitto kasva liian suureksi. Tämä virasto on pelkkä kumileimasin, korotukset tulevat joka vuosi ilman perusteluja.

Eljas Nikkilä

Tyhmää että veronmaksajat maksavat maaloisten sähkönsaannin. Nyt pitäisi joka mökkiin vielä saada agegaatit.
Maaloisille pitäisi laittaa kakki kulut, niin voisi katsella onko maalla asuminen sitten niin halpaa ja ihanaa vihreät ovat todistaneet monasti että maalla asuminen on kallista ja luonnolle pahasta verrattuna kaupunkielämään.
Ei siinä mitään asukoot ihmiset missä tahtovat mutta maksakoon kaiken itse

Ilkka Tikkanen

Niin kyllä eräät tahot tekevät kaikkensa, että eriarvoistuminen maaseudun ja asutuskeskusten välillä kasvaa. Näin se vain on. En ole ennustaja mutta tällainen peli ei voi pitkän päälle onnistua. Mamut ja ym. Kiertäjät saavat jo nyt paremman hyväksynnän kuin syrjäseudulla asuvat. Politikot soutaavat ja huopaavat, sillä vaalikarjaa on eniten asutuskeskuksissa. En tosin itse näiden satraappien palveluja pahemmin kaipaa, mutta on paljon ihmisiä maalla, jotka ovat yhteiskunnan pal velujen varassa.