Perjantai 20.7.2018

Hävittäjäkisa käynnissä Euroopassa – Tutkija: Naapureiden F-35-päätökset vaikuttanevat Suomeen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.1.2018 18:57
  • Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin F-35-hävittäjiä on viime vuosina tilattu Britanniaan, Hollantiin, Italiaan, Norjaan ja Tanskaan. Naapurimaiden ratkaisut vaikuttanevat osaltaan Suomenkin ajatteluun, sanoo tutkija Matti Pesu.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tutkija Matti Pesu.
|

Faktakulma

HX-hanke?

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena. Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa ja hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa.

Suomen puolustusministeriö valmistautuu lähettämään tarjouspyynnön viidelle eri hävittäjätoimittajalle niin kutsutussa HX-hankkeessa. Suomi ei ole Euroopassa hävittäjähankintojensa kanssa yksin liikkeellä.

Belgia valmistautuu tekemään päätöksen jo tänä vuonna ja Saksa samoihin aikoihin kuin Suomikin, eli viimeistään vuonna 2021. Myös Puola ja Sveitsi ovat käynnistämässä hankintoja.

Britannia, Hollanti, Italia, Norja ja Tanska ovat viime vuosina päätyneet jo amerikkalaiskoneeseen, Lockheed Martinin F-35:een, jota Suomellekin on tarjottu.

–Se että F-35-hankkeeseen on tullut mukaan uusia maita ja myös Pohjoismaita, niin kyllä se varmasti vaikuttaa ajatteluun. Se varmaan painaa koneen hintaakin alaspäin, jos tuotantomäärät kasvavat, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Matti Pesu Uuden Suomen haastattelussa.

Eurooppalaisten hävittäjähankintojen yhteydessä on esiintynyt syytöksiä poliittisesta pelistä. Pesu kuitenkin uskoo, että Suomessa ratkaisu tullaan tekemään pääosin suorituskykyä ja hintaa tarkastellen, eikä esimerkiksi poliittisia kumppanuuksia painottaen.

–HX-hanketta voi jonkin verran peilata tähän 1990-luvun Hornet-hankintaan. Siinä mentiin minun mielestäni kuitenkin enemmän tekninen suorituskyky edellä, sanoo Pesu.

Vuonna 1992 tehdyn päätöksen salattua asiakirjamateriaalia on jo julkaistu 25 vuoden salassapitoajan jälkeen. Esko Ahon (kesk.) hallitukselle toimitettiin hankinnoista kooste, mistä ilmenee, että eri vaihtoehtoja pisteytettiin tarkasti eri osa-alueilla. Hornet-hävittäjä oli vertailun selvä voittaja.

Pesu korostaa, että Suomen HX-hankkeen suurin poliittinen ratkaisu on itse asiassa jo tehty. Harkintaan kun ei noussut yksikään venäläiskone toisin kuin vielä 1990-luvun hävittäjäkilpailussa.

Nyt HX-hankkeessa mukana on viisi eri konetyyppiä, joista kaksi – F/A-18 Super Hornet ja F-35 Lightning II – ovat amerikkalaisvalmisteisia. Gripen E taas on Ruotsissa valmistettu kone. Lisäksi tarjolla on ranskalainen Dassault Rafale ja brittivetoisena yhteistyönä syntynyt Eurofighter Typhoon.

”Vaikka olisi ollutkin suorituskyvyltään tasaveroinen venäläiskone, ei tässä mukana olisi sittenkään venäläiskonetta”

–Ja vaikka olisi ollutkin suorituskyvyltään tasaveroinen venäläiskone, ei tässä mukana olisi sittenkään venäläiskonetta. Nyt mukana olevat tahot ovat poliittisesti hyväksyttäviä.

Vaikka hävittäjähankinnassa painotetaan sotilaallista suorituskykyä ja hintaakin, myönnetään puolustusministeriön kokoamalla verkkosivustolla avoimesti, etteivät ne ole ainoita ratkaisevia tekijöitä. Vaakakupissa painavat myös kotimaisen teollisuuden osallistuminen, huoltovarmuus sekä myös turvallisuuspoliittiset vaikutukset.

Politiikan osalta Pesu uskoo, että taka-asemassa ovat ranskalainen Dassault ja englantilaisjohtoinen BAE Systems. 

–Kyllä tässä joukossa Ruotsi ja Yhdysvallat nousee eurooppalaisten kilpailijoiden yli. Sekä Ruotsin että Yhdysvaltojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä on suurin poliittinen painoarvo. Se painaa jonkin verran. Mutta uskon kyllä, että tässä katsotaan hintaa ja kokonaispakettia.

HÄVITTÄJÄPELIÄ EUROOPASSA

Muissa eurooppalaisissa hävittäjäkisoissa on esiintynyt syytöksiä kovemmasta poliittisesta pelistä. Super Hornetia valmistava Boeing haastoi vuosi sitten Tanskan valtion oikeuteen sen hävittäjäratkaisusta. Yhtiön mielestä eri hävittäjien arviointi ei ollut tasapuolista, eikä Tanska ole avannut päätösasiakirjoja.

Belgiassa kilpailutuksen ehtojen on arvioitu olleen suunniteltu nimenomaisesti F-35:n valintaa varten. Tästä syystä Boeing veti Super Hornetit jo varhain Belgian kilpailusta. Ruotsin hallitus taas päätti vetää Saabin Gripen-hävittäjät pois kilpailusta viime heinäkuussa. Sen mukaan Belgia vaati sellaista ”operatiivista tukea”, jolle ei voitu antaa poliittista mandaattia. Ruotsi ei täsmentänyt, mitä se tarkoitti.

Belgia kuuluu Naton ydinaseiden jakamisen ohjelmaan ja maahan on sijoitettu amerikkalaisia ydinpommeja, vaikka maa ei varsinaisesti ole ydinasemaa. Sen hävittäjillä on valmius kantaa ydinpommeja ja Belgia haluaa säilyttää tämän valmiuden myös tulevaisuudessa. Valmiuden vaikutusta Gripeniin on pohtinut Defense Aerospace -julkaisu.

Belgian hävittäjäpelin pani uusiksi Ranskan viime syyskuussa tekemä ehdotus Suomellekin tarjotusta Rafalesta. Ranska ja Dassault ehdottavat kaupan lisäksi ”kattavaa kumppanuutta” viitaten Dassault’n belgialaisiin alihankkijoihin sekä puolustusyhteistyöhön.

Yhdysvaltalainen F-35-hävittäjä on noussut esiin myös Saksassa. Viime marraskuussa maassa nousi pienimuotoinen kohu, kun ilmavoimien komentaja Karl Müllnerin tulkittiin liputtaneen hävittäjän puolesta. Hänen mukaansa Saksa tarvitsee häiveominaisuuksilla varustetun koneen, joka on valmis ”suoraan hyllystä poimittavaksi” vuonna 2025.

Saksa haluaa uusia 115 Panavia Tornado -hävittäjää, joista ensimmäiset on otettu käyttöön vuonna 1979. Maan ilmavoimilla on käytössä lisäksi Suomellekin tarjottuja Eurofighter Typhooneja. Molemmat koneet ovat syntyneet eurooppalaisena yhteistyönä ja valmistettu Englannissa ja Saksassa. Saksan varapuolustusministeri kiirehtikin toteamaan Müllnerin kommenttien jälkeen, että ensisijainen vaihtoehto Saksalle on yhä Eurofighter-kone.

Saksa ja Ranska ilmoittivat viime kesänä, että maat alkavat suunnitella uutta eurooppalaista hävittäjää.

–Saksan nykyiset Tornado-koneet ovat niin vanhoja ja huonossa kunnossa, että maalla on jo vähän kiire hankinnoissa. Kun F-35:ttä on kehitetty jo pitkään, se näyttää valmiimmalta paketilta kuin Saksan ja Ranskan yhteissuunnittelu, josta ei vielä oikein tiedä mitään, Pesu toteaa.

Faktakulma

HX-hanke?

Suomi on korvaamassa uusilla monitoimihävittäjillä vuosina 1995–2000 käyttöön otetut Hornetit, joiden 30 vuoden elinkaari on täyttymässä vuoteen 2030 mennessä. Hävittäjähanke kulkee nimellä HX, missä ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet) ja kirjain X toimii seuraajaehdokkaan tunnuksena. Hävittäjähankinnan kustannusarvio on 7–10 miljardia euroa ja hankintapäätös tehdään 2020-luvun alussa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Kaisla

Hyvä kysymys kuuluukin, miksi Suomi tarvitsee näin paljon ja kalliita hävittäjiä? Jos tarkoitus on varustautua Venäjää vastaan Suomen resurssit eivät riitä vaikka hävittäjiä tilattaisiin vielä tuplasti enemmän. Eikö olisi paljon kustannustehokkaampaa ostaa vaikka parikymmentä hävittäjää tunnistustehtäviin ja laittaa hieman enemmän tutka & ohjusjärjestelmiin? Ilmapuolustus olisi näin tehokkaampi ja maksaisi reilusti alle puolet suunnitellusta. Lisäksi saataisiin tämä ylimääräinen pääoma käytettyä vaikkapa kotimaan kehittämiseen, jolloin tulevaisuuden sisäiset ongelmat (uhkatekijät) vähenisivät merkittävästi. Ilmeisesti nyt on kuitenkin kyseessä jonkinlainen "poliittinen" sapelin kalistelu ja voimannäyttö huolimatta siitä, että suurin uhka Suomelle tulee jatkossa oman maan sisältä eikä rajojen ulkopuolelta.

Heikki Kultala

Näin sanottiin jo 1960-luvulla, ja esi Iso-Britannia meinasi jo silloin lopettaa omien hävittäjälentokoneiden kehittämisen.

Sitten tejuttiin, että niiden ohjusten ampumiseen vaan käytännössä tarvitaan lentokoneita, josta ne ohjukset ammutaan.

Harri Tapani

Eipä kai kukaan oikeasti enää ihan tosissaan usko, että Venäjä vakavissaan olisi ollut Ukrainaa miehittämässä tai valloittamassa, ennemminkin siellä oli ja on edelleen kyse sellaisesta proxy sodan kaltaisesta suurvaltojen ohajastamasta yhteenostosta, Krimin se tahtoi ja juttujen mukaan Krimiläiset tahtoi noin enmmistönä ihan samaa.

Seppo Raami
Vastaus kommenttiin #18

Krimin miehitys on Venäjän kannalta ymmärrettävä, koska oli tulossa tilanne jossa Venäjä olisi menettänyt Sevastopolin tukikohdan (Ukrainassa ei ollut haluja uusia vuokrasopimusta) ja tukikohta olisi voinut siirtyä NATOn tai pelkästään USAn käyttöön. Miehityksen jälkeen tehtiin sitten peitetoimia, äännestyksiä, propagandaa ym. joilla Venäjä pyrki peittelemään ja laillistamaan miehityksen. USAn toimista Ukrainassa ei kovin paljoa puhuta, mikä ei tarkoita että USA olisi ollut Ukrainassa passiivinen sivustakatsoja.

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #19

Niinhän se, "ei paljon puhuta", ei tietenkään, kun ei juurikaan julkaista :p

Kyllähän asiasta juttua oli tuolla maailmalla, ei niinkään Suomen medioissa, mutta ihan jo USA:n medioissa joskin nykyisin jo nieukemmalti, taisi jo se Patriot Act laki hiukka rajoittaa medioita. Samaan tapaan mentiin kuin Georgiankin kanssa, Se kun hyökkäys Abhasiaan ja Etelä-ossetiaan kuului jo Shakasvilin vaaliohjelmaankin.

"Ukrainassa tapahtui USA:n tukema vallankaappaus" jne.

https://www.uusisuomi.fi/comment/764325#comment-764325

Georgiassa homma sitten meni kravatinsyömiseksi.

https://www.uusisuomi.fi/comment/761196#comment-761196

Shkasvili sittemmin onnnistui riitautumaan Ukrainan johdon kanssa ja loppu jää nähtäväksi.

Tarinat eri sortin lähdeviittein tuolla Usarinkin palstoilla kertoo, että Krimissä enemmistö olisi halunnut jo 90-luvulla enemmän Venäjän yhteyteen ja eroon Ukrainasta samaan tapaan kuin Etelä-Abhasia Georgiasta (se Etelä-Abhasia/Georgia juttu sentään oli Helsingin sanomissakin jo 90-luvulla).

Venäjä kait aikoinaan 'hampaita narskutelleen' totesi Kosovon jälkeen, että jos noin saa itsenäistyä, niin sitten niitä itsenäistymisiä tulee lisää. Semmoista muistan uutisoidun joskus muinoin.

Kari Helstamo

Onko niitä paljon? Käsittääkseni niillä on tarkoitus hankkia hetkellinen ilmaherruus ryhmitysalueille ja jos sitä ei ole, niin jälki taitaa olla melko rumaa meidän kannaltamme... Kunnon ohjusjärjestelmät taas eivät taida olla juurikaan halvempia ja ne kyllä meiltä tosiaan puuttuu.

Resurssit eivät varmasti riitä vastaamaan pitkäaikaisesti täysmittaiseen invaasioon, mutta ideana onkin lienee tehdä hyökkäyksen hintalappu liian kovaksi. Itse en kylläkään lähtisi noin vahvasti ottamaan kantaa siitä, mikä on tehokkain tapa, mutta pelkkiin tunnistuslentoihin en kyllä käyttäisi 20:n hävittäjään kuluvaa rahamäärää.

En ollenkaan ymmärrä miksi pitäisi tuhlata rahaa armeijaan, jos siitä ei tehdä riittävän suorituskykyistä. Sen säästyneen rahan voisi sitten käyttää vaikka niiden sisäisten uhkien torjuntaan, mitä sitten niillä tarkoitatkaan.

Mikko Toivonen

Minullakin on taipumusta ajatella niin, että tuon rahan käyttäisin ihan eri tavalla.
Niin että huippuluokan ilmaherruus hävittäjiä olisi vähemmän ja tarkkailu ja kauas lentävän ohjuskaluston lähetysalustoja, halvempia sellaisia olisi enemmän.
Pitäisi vaan olla niitä noin 500 km kantavia vahvan tuhovoiman ohjuksia-risteilyohjuksia.
Sitten lissää muuta hyvin toimivaa ja mobiilia ohjuskalustoa mihin on kehitetty optinen ohajauskyky, mitä vanjakaan ei kykene ennalta torjumaan.

Vahva miinavalmius ja kunnon aseistetut "kodinturvajoukot" koko maan kattavana organisaationa ja valmiutena.

Sanma pätere laivaston suunniteltuihin 4 uuteen korvettiin. Rahat jakaisin ihan eri tavalla. Yksi käytetty fregatti Natolta edustukseen ja oikeaan merikoulutukseen ja loput rahat kotimaassa valmistetuihin nopeisiin ohjus, torpedo ja miinaveneisiin kuten parannettu Hamina luokka tai sitäkin pienem,piin ja halvempiin versioihin

Usko Sarre

F-35 kallis, keskeneräinen ja ikuisesti kalliita päivyksiä vaativa konetyyppi, joka ei voi olla paras valinta suomeen. Myös norjan F-35 valinta on herättänyt närää. Edellinen konetyyppihän heillä on selvästi Hornetteja edullisemmin lennätettävä F-16, joka lieneekin ollut hyvä valinta.

Seppo Ilvessalo

Miksi sotilaat haluaisivat jonkin muun kuin asiantuntemuksensa nojalla maallemme parhaan ratkaisun? Voisitteko te, jotka kyseenalaistatte puolustusvoimiemme ylimmän johdon määrittelemän hävittäjätarpeen, vastata kysymykseen ja lisäksi mielellään kertoa, minkätasoisella sotilasiantuntemuksella sen teette?

Mikko Toivonen

Varmaan emme kyseenalaista puolustusvoimiemme asiantuntemusta, koska puolustusvoimat ovat ainoa virkakunta johon pääosa kansasta lähes varauksetta luottaa kuten minäkin.

Sen sijaan asioista ja ideoista kannattaa aina keskustella koska niistä voivat puolustusvoimiemmekin suunnittelijat ja päättäjät saada ideoita mitä eivät tulleet ajatelleeksi.

Pääosa näistä yleisöajatuksista ja mielipiteistä lien poliitikoille ajateltavaksi, sillä erittäin harva poliitikko taas nauttii suurenkaan kansanosan minkään tason luottamusta

Jopa puolustusvoimien on ohitettava asiantuntemus ja järki jos tulee tarpeeksi vahvaa poliittista ohjausta kuten Halosen ja Tuomiojan kaikkea järkeä vailla ollut miinakielto aikoinaan.

Jari Kaisla

F-35 maksaa arviolta n. 85 miljoonaa dollaria kappale. Yksi hyvä ilmatorjuntaohjus tyypistä riippuen 300 tuhatta - miljoona dollaria kappale, jolla kyetään tuhoamaan tai vahingoittamaan vihollisen hävittäjiä. Ilmapuolustus on uskottavampi rakentaa sellaisen tekniikan varaan joka voidaan hajasijoittaa minne tahansa pinta-alaltaan suuressa Suomessa. Yksikköhinnaltaan huippukalliit hävittäjät nousevat vain ja ainoastaan tunnetuilta lentokentiltä tai vastaavilta alustoilta, jotka ovat ensimmäisinä vihollisten ohjusten kohteina. Esim. Venäläiset uudet ohjukset saavuttavat Suomen kaikki lentokentät muutamassa minuutissa. Siinä ajassa koko ilmakalustomme ehditään tehdä toimintakyvyttömäksi ennen kuin täällä ehditään reagoida edes asiaan. Hajasijoitettu ilmatorjuntaohjuskalusto on todella hankala tuhota sillä se voi sijaita missä tahansa metsän keskellä tms.

Tällä hetkellä Suomessa hankintoja ohjaa ihan muu intressi kuin aidosti kustannustehokas ja toimiva ratkaisu. Riittää kun muutamat vaikutusvaltaiset tahot saavat miljoonansa niin kansa laitetaan maksamaan mitä vain sen varjolla...

Heikki Kultala

Yhden NASAMSin kantomatka on korkealle ammuttuna alle 20km. Ja liian matalalle taas niillä ei voi ampua tutkan katveen takia.

Laskeppas paljonko niitä NASAMS-laukaisualustoja pitäisi olla että niillä saataisiin mitään merkittävää maanlaajuista kattavuutta Suomen mittakaavassa.

Jari Kaisla

Eli sinun mukaasi meidän kannattaisi ostaa yhtä paljon sotakalustoa kuin esim. Venäjällä on omalla rajallaan, jotta voisimme puhua uskottavasta puolustuksesta? Unohditko minkä kokoinen maa olemme ja millaiset resurssit meillä on? Tulisiko sinusta Suomen olla Pohjolan Pohjois-Korea, joka käyttää puolet bruttokansantuotteestaan armeijaansa, jotta se voisi uskottavasti elää suurvallan rinnalla menettämättä itsenäisyyttään?

Mitä jos laitettaisiin vain faktat pöytään ja rakennettaisiin tulevaisuutta terveiden arvojen varaan eikä jatkuvan pelottelun varaan. Jos Venäjä haluaisi Suomen se saisi sen koska vain riippumatta puolustusvoimiemme käytössä olevasta tekniikasta tai budjetista. Minusta järkevintä olisi panostaa rauhanajan arvoihin ja ylläpitää vain kustannustehokasta puolustusta erilaisten kriisitilanteiden tueksi (siltä osin kuin valtion budjetti antaa myöten). Jos Suomi ajautuu entistä syvempään talouskurjimukseen valtavien ja mahtipontisten asehankintojensa seurauksena niin sitten ei tarvita enää kyllä suurta "kipinää" maan sisällä, että hajoamme palasiksi ihan omien sisäisten ongelmiemme vuoksi. Sen jälkeen tätä "mahtavaa" armeijaamme joudutaan käyttämään oman maan kansalaisia vastaan mikä ei varmasti ole kenenkään etu.

Harri Tapani

Asiaa voi ajatella sillaikin, että Natolla riittää konearsenaalia ihan samassa mitassa kuin tuolla meitin itänaapurissakin USA:ssa on koneita "naftaliinissa" pilvin pimein eri malleja. Sehän se on yksi näiden Natokannattajienkin pointti.

" Sen jälkeen tätä "mahtavaa" armeijaamme joudutaan käyttämään oman maan kansalaisia vastaan mikä ei varmasti ole kenenkään etu."

No sitähän harjoiteltiin jo Suomessakin Naton toimesta jo 2003 jolloin Nato harjoitteli täällä Ahtoisaaren toimesta ITCM-harkoissa siviilien kurissapitämistä, eli siviilikriisinhallintaa...eli pamppua ja patia tullee siltä suunnalta jos kansa ei ole tyytyväinen ja alkaa möyhkätä noin isomminkin :p Sellainan hyväksyutään jopa EU:n soppareissa, eli ampua saa kansanousun ja kapinan sun muun vastaavan yhteydessä.

https://www.brusselsjournal.com/node/3169

Mikko Toivonen

En kylläkään ole lentokaluston toiminnan asiantuntija miossään mielessä, mutta tuo ajatus on kiehtova. Voisin kyllä kuvitelöla että nuo koneet kyetään varsin pienin kustannuklsin muutamaan automaattisesti nousemaan ja jopa laskeutumaankin pystyviksi.

Silloin niitä voitaisiin hyvinkin käyttää hyökkääjän kalliin kauas kantavan ohjuskaluston, kuten 300 ja 400 tyypin kuluttamiseen. Tosin jos minulla olisi asiaan vähäisintäkään vaikutusvaltaa niin kehittäisin halvalla suihkumoottorilla tai poistuilla suihkumoottoreilla toimivia pelkkiä "lentäviä" teräsputkia joissa on hirmuinen tutkapinta ala.
Niitä lentämään yhteen suuntaan joko "lastattuna" tai ilman halvalla ohjauslaitteistolla ja sellaisilta kentiltä, etteivät ne vahingossa enää putoa omalle alueelle. Ne myös imisivät kallista "torjuntaohjuskalustoa"

Sen ei tarvitsisi edes olla "kaasuputkesta" tehty vaan vaikka kuinka kevyestä materiaalista kunhan siihen on asennettu oikeat tukaheijastimet. Joka suunnan heijastimet.

Lastin osannevat puolustusvoimien kemistit suunnitella halvaksi, varmatoimiseksi ja varsin tehokkaaksi

Tomi Ek

Mikä hinku se on niinistöllä ostaa keskeneräistä p#€kaa? Jos toi naapuri venäjä skitsottaa nii v€#usti ni oisko järkevämpää kylvää raja täyteen miinoja ja viskata ottawan sopimus seinään?

ilmari schepel

Hienoa! Otsikko "Naapureiden F-35-päätökset vaikuttanevat Suomeen" johti jatkopohdintaan todellisten naapureidemme hankintapäätöksistä. Itänaapurimme valinta on tunnetusti Sukhoi (upea hävittäjä, muuten) ja länsinaapurimme Gripen E. Toivottavasti kasvava yhteistyö Ruotsin kanssa vaikuttaa siihen, että meidänkin valintamme on tuo "saab".

Harri Tapani

Uutiset taannoin kertoi että:

"intialaisten mukaan Eurofighter sai pahasti siipeensä Flankerilta tuoreessa Intian ja Brittien ilmasotaharjoituksessa:..

"Venäläisvalmisteisten hävittäjien väitetään nöyryyttäneen Nato-hävittäjiä harjoituksessa

Intian ilmavoimat osallistui Englannissa järjestettyyn ilmaharjoitukseen brittihävittäjien kanssa.

Intian ilmavoimien lentäjät väittävät nöyryyttäneensä Britannian ilmavoimia kaksi viikkoa kestäneessä harjoituksessa, jossa brittipilotit saivat harvinaisen tilaisuuden ottaa mittaa moderneista venäläisvalmisteisista hävittäjä-koneista, kertoo The Independent.

Intian ilmavoimat osallistuivat Englannin Lincolnshiressä järjestettyyn Indradhanush-harjoitukseen neljällä venäläisvalmisteisella SU-30MKI-hävittäjällään, jotka kohtasivat brittien Typhoon FGR4 -hävittäjät."

https://maanpuolustus.net/threads/ilmavoimien-tulevaisuus.39/page-322#po...

Harri Tapani

Aikoinaan Uuden Suomen jotkut uutis-ja blogikommentoijat tulivat siihen tulokseen jo noin kymmenen vuotta sitten, että Suomi ostaa nuo USA:n F-35 koneet vaika ne eivät ikinä edes nousisi (pikkuisen liiotellen) maasta ilmaan (niissä kerrottiin silloin ollen 'pikkuvikoja') syitä ostoon löytyi erilaisista "lehmänkaupoista" yleiseen rähmälläänoloon (pyrkimykseen mielyttää suurta ja mahtavaa USA:aa) :p

Kalliitakin kuulemma olivat muihin lentovempaimiin nähden.

Harri Tapani

Joo, toisaalta Suomikin on allekirjoittanut ydinsulkusopimuksen,

"Sopimuksessa tunnustetut ydinasemaat eli Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Kiina ja Iso-Britannia ovat sitoutuneet siihen, etteivät ne luovuta ydinaseita tai muita räjähteitä ydinaseettomille maille tai avusta niitä sellaisten hankkimisessa. Sopimuksen osapuolina olevat ydinaseettomat maat ovat puolestaan luvanneet, etteivät ne ota vastaan tai muuten hanki ydinaseita tai muita räjähteitä. Ydinaseettomat maat hyväksyvät myös kansainvälisen valvonnan sekä sopivat siitä Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n kanssa. Vuoden 2009 kesäkuussa ydinsulkusopimukseen oli sitoutunut 189 maata. Sopimuksen ulkopuolella on yhä Israel, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea."

http://www.helsinki.fi/verifin/UN1540/fi/rn.htm

Toisaalta onhan Suomi allekijoittanut kaikenlaisia muitakin kansaivälisiä sopimuksia joita se ei niin kovin vakavasti ota kuten YK:n työjärjestön ILO:n sopparit... että mitäs pienistä, nukee vaan joka nurkkaan :p

Juha Koponen

..2.maailansodassa kaksitasoiset upottivat mm. Bismarkin.torpedoivat peräsimen tuusan nuuskaksi. Italian taistelulaivat ja koko laivaston ydin tuhottiin kaksitasoilla.
Tärkeää on se, että suomella on jokalajia ja osaavia miehiä niitä käyttämään. Se on juuri se pelote, että Suomeen hyökkääminen maksaa...

Tapani Kittelä

Ei auta itku markkinoilla. Hävittäjää ei voida korvata tässä tilanteessa muilla vaihtoehdoilla ja parasta on valittava niinkuin F-18 aikoinaan. Eräät kuvittelevat ohjuksien korvaavan hävittäjät mikä ei pidä paikkansa ilmavoimien kaiken aikaa korostuvassa roolissa esimerkiksi maamaaleja tuhottaessa risteilyohjuksella ja pommeilla.Rehnin aikoinaan tekemä loppupäätös Horneteista on lisäksi kansallisylpeyttä terveellä tavalla edistänyt asia joka, tulee ottaa huomioon jatkossakin.