Sunnuntai 21.7.2019

Asiantuntijat: ”Suomi valitsi tolkullisen presidentin - Joissakin olosuhteissa moni asia mahdollinen”

Luotu: 
29.1.2018 09:09
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Jukka Tarkan mukaan Sauli Niinistö oli ehdokkaista ainoa, joka koko vaalikampanjan ajan piti kiinni viime vuosien turvallisuusselontekojen ja hallitusohjelmien virallisesta turvallisuusmääritelmästä.
|

Sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola että historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kiinnittävät presidentinvaalien tuloksen selvittyä huomiota Suomen Nato-tilanteeseen. Aaltola luonnehtii presidentinvaaleja suoraan ”tietyssä mielessä Nato-vaaleiksi” ja sanoo, että Sauli Niinistön linjauksilla on johdatteleva vaikutus.

– Natosta puhuttiin paljon. Tulos jätti asian auki. Ehdottoman ei:n ehdokkaat eivät menestyneet. Nato-myönteinen jäi viimeiseksi. Suomi valitsi tolkullisen presidentin, joka pitää Nato-jäsenyyttä tietyssä tilanteessa mahdollisena, hän kommentoi Twitterissä

– Niinistön ja hänen linjansa enemmistö kaikkien suurien puolueiden parissa on melkoinen. Se rakentaa uutta konsensusta. Niinistön linjauksilla esimerkiksi Naton suhteen on johdatteleva vaikutus. Joissakin olosuhteissa moni asia mahdollinen, Aaltola jatkaa

 

 

 

 

Jukka Tarkan mukaan Sauli Niinistö oli ehdokkaista ainoa, joka koko vaalikampanjan ajan piti kiinni viime vuosien turvallisuusselontekojen ja hallitusohjelmien virallisesta turvallisuusmääritelmästä, jonka mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka voi liittoutua, jos tarve vaatii. 

–Niinistö on kampanjakeskusteluissa määritellyt kaksi tilannetta, joissa Nato-jäsenyyttä pitäisi tosimielessä pohtia. Ensimmäinen on se, että Ruotsi lähtee hakemaan Nato-jäsenyyttä. Ja toinen on se, että Venäjä jo nyt tulkitsee Suomen Nato-maaksi ja kohtele sitä sotilassuunnittelussaan vihollismaana, Tarkka kertaa Facebookissa ja blogisivustollaan julkaisemassaan kommentissa.

–Jälkimmäinen Niinistön Nato-harkinnalle asettamista ehdoista täyttyy jo nyt. Venäjän sotilasdoktriini ja sotaharjoitusten tilanneasetukset osoittavat, että Suomi on Venäjän sotilaille vihollismaa. Ja ne, jotka vähättelevät Ruotsin Nato-jäsenyyden merkitystä Suomen turvallisuusasemalle, ovat unohtaneet Paasikiven perusopin. Kannattaa katsoa karttaa. Sen pahemmassa pussinperässä Suomi ei voisi olla kuin silloin jos Ruotsi on Natossa ja Suomi yksin kylmässä, hän jatkaa.

Sekä Aaltola että Tarkka arvioivat, etteivät Venäjän ”vaalioperaatiot” ulottuneet Suomeen presidentinvaaleissa.

– Venäjän vaalioperaatiot eivät ulottuneet Suomeen. Syyt: Aikaisempien operaatioiden paljastuminen, Niinistön vahva asema, Suomi suhteellinen immuniteetti ja vastareaktio, kaipuu vakauteen...Niinistön korkeaa kannatusta voi osittain pitää kansan reaktiona vaalivaikuttamisiin, Aaltola kommentoi.

 

 

Tarkka on omassa kommentissaan suorasanaisempi.

– Venäjän trolliteollisuuden ei ole tarvinnut ponnistella Suomen presidenttivaalien kanssa pätkääkään. Ehdokkaiden enemmistö veisasi Venäjän virttä falsetissa ilman idän opetusta. YYA on politiikan tavallisille taaplaajille edelleen totuuden kova sana.

Aaltola uskoo, että Sauli Niinistön 62,7 prosentin murskavoitto vahvistaa hänen asemaansa ulkopolitiikan johdossa.

– Niinistön historiallisen saavutuksen ajurit voi pelkistää näin: Vahva puolustus, yhteiskunnallinen rauha/eheys, hötkyilemättömyys ja ideologisten kantojen välttäminen. Saattaa olla vahva perintö myöskin seuraajille, hän toteaa.

 

Aaltola tiivistää Sauli Niinistön linjan näin: ”Provosoimaton panostus oman maan kyvykkyyksiin. Vakaa ja vahva Suomi löytää kumppaneita nyt ja hädän hetkellä. Tie liittoutumiseen säilyy, mutta ei tässä tilanteessa välttämätön.”

– Niinistön mandaatin merkittävin piirre on, että kansa palkitsi pragmaattista tilannesidonnaisuutta korostaneen ehdokkaan, jolle liikkumatila ja agiilisuus on tärkempää kuin ideologinen linjakkuus, hän sanoo.

Lue lisää: 

Iltalehden ja Uuden Suomen tutkimus Sauli Niinistön äänestäjistä: Taidot ja karisma voiton tärkeimmät syyt

Sauli Niinistön lopullinen, huima tulos: 62,7 %

Niinistö hurmasi yleisön ja lupasi ”omistautua hommaan”: ”Olen suorastaan liikuttunut tuesta”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Eihän Aho ollutkaan pressakisassa nyt.Mutta tuolloin varmaan jurppi -95 eduskuntavaalitappio ja häviäminen Haloselle presidentinvaaleissa?
Niinistön nimeä ei löytynyt miisterilistalta joka tämän hyväksyi:

-EMU-suunnitelma hyväksyttiin osana Maastrichtin sopimusta, joka allekirjoitettiin
- helmikuussa 1992 ja
tuli voimaan 1.11.1993. Sopimuksen mukaan talous- ja rahaliittoon edetään
- kolmen vaiheen kautta.

Rahaliiton kolmas vaihe
Rahaliiton 3. vaihe (yhteisvaluutta)
-alkoi 1. tammikuuta 1999, kun eurosta tuli oikea valuutta,
- vaikka käteisvaluuttana se otettiin käyttöön vasta 1.1.2002.
lähde:
Eurooppa-tiedote

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #6

Aloitetaanko alusta?
Jo Kekkosella oli visio kuulua länteen ja EU. Aloitti jo -50 luvulla lähentymisen eri sopimuksilla. EFTA,ETY,EY . (Vai mitä veikkaat että Ety-kokouksessa puhuttin-70 luvulla?)
esim.suunniteltiin yhteistä valuuttaa EMUA. (ehkä "vähän" EU/Natostakin yhteisestä puolustuksestakin olihan kylmänsodan aika)

Jatkui Holkerin -hallituksessa: Rahan vapauttaminen EMU-kokeilua varten.
Ahon hallitus jatkoi siitä ja 1.1-95 Suomi oli Rahaliitto EMUN ja EU jäsen.
Sitä junaa ei enää pysäyttänyt mikään.
Kun niissä pöydissä jotain Valtio Suomi sopii muiden maiden kanssa ei sitä yksi SDP vasemmisto peru.Koska sopimukset oli tehnyt eduskunnan enemmistö Ahon hallituksen hallituspuolueiden eduskuntaryhmät Enemmistönä.
Suomessa kun yksi puolue tai yksi ministeri ei koskaan päätä yksin mistään.
Siksi siellä on nytkin 200 edustajaa ja 9 eri puoluetta.
(Siis Kekkosen jälkeen ei enää yksi päätä)

JK. EU-historia löytyy netistä aina sen perustamisesta lähtien toisen maailmansodan jälkeen. Tärkeimmät tavoitteet,eri sopimukset vuosilukuineen aina näihin päiviin asti. Monta sivua mielenkiintoista luettavaa.
Tällainenkin pöljä joka oli työelämässä -90 luvulla ei ollut ikinä kuullutkaan EU ennenkuin Ahon aikana, yllätyin täysin ko.historiasta ja Suomen osuudesta siihen .

Jari Mikkola

Kuinka monta ohjelmajohtajaa, mikä lie suojatyön muoto onkaan, tuolla UPI:ssa onkaan?

Viime viikolla oli äänessä ilmeisesti joku harjoitteleva O.johtaja. Aaltola siirtynee uuteen suoja palkkio virkaansa lähiaikoina. Toivottavasti virka on sellainen, ettei hänen aivopierujaan enää tarvitse lukea.