Perjantai 19.7.2019

Tutkija moittii: 2 tärkeää teemaa jäi pimentoon – Huhtasaaren väärää EU-väitettä ei kunnolla oikaistu

Luotu: 
29.1.2018 19:19
  • Kuva: Jenni Gästgivar
    Kuva
    Tutkija Timo Miettisen mielestä presidentinvaalien EU-keskustelussa korostui Laura Huhtasaaren kertomus unionin liittovaltiokehityksestä. Tätä tarinaa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa toimiva Miettinen pitää vääränä.
|

Presidentinvaaleissa jäi pimentoon kaksi tärkeää teemaa, arvioi yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. EU:n liittovaltiokehityksestä nousi esille lähinnä Laura Huhtasaaren (ps.) arvio, jota Miettinen pitää vääränä.

Toisaalta EU-puolustusyhteistyön analysointi typistyi yhteisen avunannon lausekkeeseen, vaikka EU:ssa on edistetty viime vuosina isoja konkreettisia hankkeita esimerkiksi sotakaluston osalta.

Miettinen huomauttaa, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on presidentin valtaoikeuksien ydintä, mutta vaalikeskustelu jäi tältä osin liian yksipuoliseksi.

Ensimmäisenä Miettinen nostaa esiin EU-politiikan, jossa ei hänen mielestään tällä kertaa päästy kovin syvälle. Miettisen mukaan Huhtasaaren kertomusta EU:n kehittymisestä liittovaltion suuntaan ei päästy kunnolla haastamaan, vaikka osa ehdokkaista korosti sitä, että EU on yhä tärkeä Suomelle. Merkittävä kysymys siitä, mihin suuntaan EU on menossa, jäi analysoimatta.

–Realistinen analyysi siitä, mihin suuntaan EU on kehittynyt viimeisen 10 vuoden aikana ja mikä on Suomen asema siinä, Miettinen tarkentaa Uudelle Suomelle.

Miettisen arvion mukaan EU ei ole menossa suuntaan, jossa valtaa siirretään ja keskitetään Brysseliin, päinvastoin. Hänen mukaansa EU on etenemässä pikemminkin hallitusten välisen järjestelmän suuntaan.

Puheet liittovaltiokehityksestä ovat siis mielestäsi käytännössä vääriä?

–Kyllä. Olen vahvasti sitä mieltä, hän sanoo ja lisää, että toisaalta liittovaltiokehityksellä voidaan tarkoittaa monia asioita.

–Tyypillisin tulkinta on kuitenkin se, että liittovaltiokehitys on sellainen kehitys, jossa valtaa siirretään jäsenvaltioilta Brysseliin, kun mielestäni viimeiset 10 vuotta se kehitys on kulkenut toiseen suuntaan. Komissio ja Brysselin instituutiot ovat oikeastaan heikentyneet ja valtaa on siirtynyt enemmän takaisin jäsenmaille, erityisesti suurille jäsenmaille.

Miettisen mukaan tämä taas liittyy moniin muihin tärkeisiin kysymyksiin, kuten puolustusyhteistyön kehittämiseen, joka toimii jäsenvaltioiden ehdoilla. Hänen mukaansa tietty osa jäsenmaista voisi tässä edetä halutessaan toisia pidemmälle. Näissä presidentinvaaleissa keskustelu typistyi yhteisen avunannon lausekkeeseen ja EU:n omiin turvatakuisiin.

Miettisen mielestä olisi ollut tarpeellista käsitellä myös meneillään olevia isoja muita puolustusyhteistyöhankkeita. EU-maat voivat esimerkiksi tehdä yhdessä ylläpitäviä hankintoja.

–Konkreettiset kehityshankkeet, joita on viety viimeisen 5–10 vuoden aikana eteenpäin ja ne liittyvät erityisesti tähän rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön, hän selventää.

Miettinen pitää merkittävänä murroksena sitä, että EU-rahaa voidaan käyttää puolustushankintoihin ja yhteiseen sotakalustoon.

Syynä toimittajat ja strategia

Miettinen arvelee, että pimentoon jääneet teemat ovat sellaisia, joiden avulla ei ole paljon voitettavaa presidentinvaaleissa. EU-asioiden korostaminen ja positiivinen EU-puhe eivät ehkä ole hyvä strateginen valinta, vaan turvallisuuspoliittista painoarvoa haetaan Miettisen mielestä enemmän korostamalla sitä, että Suomi tekee yksin kaikki ratkaisut.

Toisaalta keskustelua ohjasi journalistinen kehystys, joka keskittyi kovan sodankäynnin skenaarioihin ja aseellisen konfliktin uhkaan. EU:n yhteinen pakotepolitiikka Venäjää vastaan ja pehmeämmät keinot, joiden kautta EU tällä hetkellä tekee Venäjä-politiikkaa, jäivät Miettisen arvion mukaan piiloon samoin kuin Euroopan muuttuva turvallisuusympäristö.

Miettinen huomauttaa, että aseellisen konfliktin uhka tuskin tulee Suomen presidentin pöydälle seuraavan kuuden vuoden aikana, kun taas esimerkiksi pakotepäätöksiä voi joutua tekemään. Hän huomauttaa, että Niinistönkin Venäjä-politiikassa on ollut kyse hyvinkin pehmeistä asioista lapsikaappauksista tai puutulleista pakotteisiin.

–Ne ovat sellaisia asioita, joissa presidentti joutuu tekemään valintoja ja miettimään, minkälaisia keinoja edistää, millaista dialogia edistää ja mitä alueita priorisoida ja niin edelleen.

Miettinen myöntää, että kovan sodankäynnin skenaariot paljastavat ehdokkaista jotakin, mutta rinnalle olisi ollut järkevää tuoda todellisiakin kiistoja.

Jos kolmas vaalikeskusteluissa pimentoon jäänyt asia pitäisi nimetä, Miettinen nostaisi esiin Lähi-idän tilanteen ja erityisesti Syyrian ja Turkin kehityksen. Niissä presidentin toimivalta on rajatumpi, mutta se, millaista profiilia Suomi rakentaa esimerkiksi YK:ssa, vaikuttaa tällaisiin kysymyksiin.

–Kuitenkin viimeisen kuuden vuoden aikana on paljon pyöritelty Syyriankin konfliktia, niin ehkä oli vähän yllättävää, että se jäi pois näistä keskusteluista niin vahvasti.

Aktiivimallipuhe ei ollut poikkeuksellista

Tällä kertaa presidentinvaaleissa kuultiin soraääniä kotimaan politiikan käsittelemisen suhteen ja esimerkiksi Pekka Haavistoa syytettiin populismista, kun hän otti esiin alkuvuodesta laajasti haukutun työttömyysturvan aktiivimallin. Lue tarkemmin: Professori ärähti Haavistolle aktiivimallipuheista: ”Nyt kalastelet Pekka vaarallisilla vesillä”

Miettisen mielestä vaalikeskustelua ei tarvitse palauttaa vain presidentin perustuslaillisiin valtaoikeuksiin ja arvojohtajuuden kautta voidaan puhua myös valtaoikeuksien kannalta marginaalisemmista kotimaan teemoista.

–Kyllähän presidentillä on myös aitoa mielipidevaltaa ja siinä mielessä näen, että kyllä näistä teemoista keskustelu on ihan perusteltua. En halua lähteä kritisoimaan ketään siitä, että nostaa näitä esille.

Miettisen mielestä kotimaan teemoissa ei ollut mitään poikkeavaa edellisiin presidentinvaaleihin verrattuna. Poikkeuksellista olivat pikemminkin kovan turvallisuuden teemat, mikä johtui isosta muutoksesta Venäjän lähialuepolitiikassa vuonna 2014, jolloin Venäjä otti haltuunsa Krimin niemimaan Ukrainalta. Tämä on lisännyt epävakautta Itämeren alueella ja on pohdittu esimerkiksi sitä, voisiko Venäjä tehdä saman vaikkapa Baltian maille. Miettinen kuitenkin huomauttaa, ettei Suomi ole päättämässä joukkojen lähettämisistä rajoille, vaan pikemminkin linjaamassa esimerkiksi pakotepolitiikasta.

Turvallisuuspoliittista keskustelua hallitsi puolustusliitto Nato, mutta Miettisen mielestä ehdokkaiden kantoja ei osattu avata tarpeeksi hyvin ja mediassa keskityttiin liikaa retoriikka-analyysiin. Miettisen mielestä Niinistön linjassa on logiikkaa, jota muut ehdokkaat yrittivät peesata. Miettinen tiivistää, että Suomi ei tässä tilanteessa halua hakea jäseneksi, jottei sitä Venäjällä tulkittaisi uhmakkuudeksi. Toisaalta Nato-kansanäänestys rajaisi liikaa ulkopoliittista liikkumatilaa, joten Nato-optio halutaan säilyttää.

Lue myös:

Tapasimme presidenttiehdokkaat – tässä arviot: ”Katsoi syvälle silmiin”, ”lähti sivuraiteille”, ”rempseä”

Tuula Haatainen suivaantui Laura Huhtasaaren terroristiväitteestä: ”Tällaista puhetta en voi hyväksyä”

Niinistön ja Haaviston välillä leimahti aktiivimallista: ”Älä hyvä Pekka väärentele minun puheitani”

Sauli Niinistö älähti Väyryselle: ”Todellako pidit ministerisalkkua noin tärkeänä?”

Näkökulma: Nyt se tuli, Sauli Niinistön Nato-kanta

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Pekonen

Otsikossa lukee, että Huhtasaaren väärää väitettä ei oikaistu. Itse jutussa tutkija esittää MIELIPITEEN siitä, kuinka EU on kehittynyt ja tulee kehittymään. Voi pyhä sylvi tätä soopaa! Mielipiteeni on, että faktat ja mielipiteet on pidettävä erillään. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta mielipide ei ole oikea tai väärä.

Josa Jäntti

Miettinen kertoo mitä EU:ssa on tapahtunut 10 viimeisen vuoden aikana. Ko. aikana on ryvetytty jatkuvasti monissa ongelmissa ( = Kreikka jne ). Onko hän tietoinen , mitä Saksan demarien puheenjohtaja ( liittymässä Saksan hallitukseen ) on esittänyt EU:n kehittämiseksi ?

Josa Jäntti

Miettinen kertoo mitä EU:ssa on tapahtunut 10 viimeisen vuoden aikana. Ko. aikana on ryvetytty jatkuvasti monissa ongelmissa ( = Kreikka jne ). Onko hän tietoinen , mitä Saksan demarien puheenjohtaja ( liittymässä Saksan hallitukseen ) on esittänyt EU:n kehittämiseksi ?

Pasi Anttila

Minua kiinnostaa enemmänkin mitä suomen demareiden johto on mieltä näistä saksan demarien suunnitelmista. Toivoisinkin Rinteen ja demarien jo vihdoin ryhdistäytyvän ja palaavan tekemään sitä eurooppa politiikka mitä edellinen demari pm. Lipponen harjoitti.

Veikko Mäkitalo

Rinne haluaa EU.n keskittyvän kehitysapuun Afrikkaan väestökasvun hillitsimiseksi. ... diibadabaa sosialistilta. Tulee tosiaan ikävä Lipposta tässä mielessä. reilu 100 vuotta sitten melkein 100 demaria eduskunnassa seuraavien vaalien jälkeen alle 10 ja ihan ansiosta auringonlaskun puolueelle.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #17

Älä ole huolissasi vaikka "Rinne" ja sdp 34 haluaisi mitä tahansa.
Vastassa on 8 muuta puoluetta ja 166 muuta kansanedustajaa.
Sopimuksethan EU on tehnyt kepu,kok-03-18 aikana.
Niin kansa on päättänyt jo 4 eduskuntavaaleissa-03-07-11-15 .

Hannu Rautomäki

"EU:n liittovaltiokehityksestä nousi esille lähinnä Laura Huhtasaaren (ps.) arvio, jota Miettinen pitää vääränä."
Onko Miettisellä sitten hallussaan totuus?
EU:n liittovaltiokehitystä hiljaa hivutetaan samalla tavalla, kuin Suomessa hivutetaan kikyä, sotea ja Natoon liittymistä.

Ari Kuivanen

Suomi on täysin "itsenäinen", koska lainsäädäntö tulee n70 prosenttisesti euvostoliiton rysselistä! Saamme jopa päättää joistakin lillukanvarsista.Ennen itsenäisen valtion tunnusmerkkejä olivat esimerkiksi:omat valvotut rajat,oma valuutta ja itsenäinen keskuspankki,oma lainsäädäntö ym ym.Nyt moternina totuudenjälkeisenä aikana n 2 prosentin valta euvostoliitossa on federalistien mielestä itsenäisyyden huippu!Niin se maailma muuttuu Eskoseni.

Jouko Kauppinen

EU:ssa on tilanne jossa voidaan hyvällä syyllä sanoa että liittovaltion suuntaan paine lisääntyy, puhutaan velkojen yhteisvastuusta ja jäsenvaltioiden budjetti valvonnasta. Saksan asema muuttuu demarien pyrkiessä liittovaltion suuntaan, Ranska on jo pitemmän aikaa puhunut liittovaltiosta, Englannin erolla on myös vaikutuksensa tilanteeseen.

Jussi Keskinen

Valta keskityy kasvottomalle pääomalle joka ohjailee EU.n toimintaa ja kohta kaikkea mitä maailmassa tapahtuu. Tämä on looginen kehitys jota ei voida pysäyttää ilman eriarvoisuudesta aiheutuvia epäoikeudenmukaisuuksia, jotka johtavat väistämättä sortoon ja väkivaltaan.

Näyttää siltä, että kaikenmaailman professoreita tulee aina sopivaan tarpeeseen.

Marja-Liisa Kalkela

Kaikenmaailman "ennustajia" on ollut -03-15 ajan jotka on uhonnut EU ja EMU eroon. Sitten kun on Audin takapenkillä takki kääntyykin kun puheilla ei ollut mitään katetta.
Tarttui korvaan Soinin puhe ja perustelut Kreikan III-tukipaketiin 86 miljard.
"Se on niin vaikeeta kun kyse on myös turvallisuudesta"!
Oppositiossa kun "vastusti" Kreikan II-tukipakettia 56 miljard. tuosta ei puhunut mitään persut.Ei edes Laura.

Pekka J. Mäkinen

Liittovaltiokehitys on täysin selvää.

Saksan demarijohtaja Martin Schulz olisi jo valmis heittämään Suomen ulos EU:sta koska olemme liian kansallismielisiä. Schulz sanoo suoraan: "EU:sta liittovaltio 2025 mennessä, vastustelijat ulos EU:sta".

Ranskan Macron on myös liittovaltion kannattaja. Macron haluaa syvempää EU-yhteistyötä. Hän kannattaa EU:n kehittämistä “monitahtisesti”: ne maat jotka haluavat, voivat kehittää muita tiiviimpää liittoa. Macron on valmis menemään yhteisvastuukysymyksissä pitemmälle kuin Suomen hallitus.

Eurokriisin ydinongelma ovat tällä hetkellä Italian pankit, joiden ongelmat eivät poistu ilman toimenpiteitä, kertoo sijoituspalvelu- ja varainhoitokonserni Front tiedotteessaan. Front arvioi tiedotteessaan Italian muodostavan eurojärjestelmälle suurimman riskin seuraavan vuoden aikana.

Suomalainen "Ajatuspajan" tohtorikolmikko Heikki Koskenkylä, Tuomas Malinen ja Peter Nyberg julkaisi hiljattain perusteellisen eurotarkastelun otsikolla ”Eurooppa tienhaarassa – liittovaltioon vai ei?”. Siinä he esittävät Suomellekin kohtalokkaan tärkeitä kysymyksiä, joista hallitus ja Suomen Pankki mieluummin vaikenevat. He eivät esitä suosituksia mutta päätyvät poliittisesti tulenarkaan johtopäätökseen:

"Jos euro on tarkoitus pelastaa ja jos euroalueen on tarkoitus tapailla luvattua vakautta ja kasvua, on euroalue pakko kehittää oikeaksi liittovaltioksi niin kuin EU-johtajat haluavat. Se tarkoittaa tohtorikolmikon mukaan pysyviä ja käytännössä yksisuuntaisia tulonsiirtoja vahvoilta heikommille jäsenmaille.
Mutta jos taas tulojen ja velkojen tasaaminen ja uusjako eivät miellytä, on eurosta pakko ennen pitkää erota".

Jyrki Tikkakoski

Mistähän lähteistä tuokin "tutkija" tietonsa ammentaa?
Aika sekaisin on timo tutkija liittovaltio väitteensä kanssa.
Euroopan "isot pojat" ovat eri mieltä ja ovat sen vielä julkisesti sanoneet. Mutta punavihreä kupla on vankka ja kyllä otsikon perusteella voi toimittajankin sinne sijoittaa

Jan Stenvall

Merkel, Juncker,Macron ajavat yhä syvempää integraatota. Samalla mietitään sanktioita niitä vastaan jotka eivät pysy näiden luomassa "ruodussa". Eli Puola, Tsekki,Slovakia. Myös Bulgaariaa halutaa rangaista. Brysselin mieleen ei ole tullut se että mäiden maiden KANSAT eivät halua juuri vapauduttuaan Neuvostoliiton ikeestä uutta painostajaa.