Tiistai 13.11.2018

Touko Aalto: ”Aktiivimallissa tilastosiivouksen makua – perustulo tehokkaampi”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.2.2018 09:05
Päivitetty: 
9.2.2018 09:13
  • Kuva: Lauri Olander
    Kuva
    Perustulo on tulevaisuuden malli, sanoo vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto. Koulutuksesta leikatut noin 500 miljoonaa euroa on hänen mukaansa vähimmäissumma, joka tulevalla vaalikaudella koulutukseen pitää satsata.
|

Perustulo tuottaisi paremmat työllistämistulokset kuin vuoden alussa voimaan astunut aktiivimalli, uskoo oppositiopuolue vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus käynnisti viime vuonna maailmallakin laajalti huomioidun perustulokokeilun. Kokeiluun valittiin 25–58-vuotiaita Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavia suomalaisia kaikkiaan 2 000. Työhön ja työllistämiskursseille etuusleikkauksen uhalla patistava aktiivimalli ansiosidonnaista tai Kelan työttömyystukea saavia.

Molempien mallien tavoitteena on aktivoida työttömiä työnhakuun ja työn tekemiseen.

–Minä uskon, että perustulomalli on huomattavasti tehokkaampi ja uskon, että Suomessa mennään kohti perustuloa. Vihreät kannattaa vahvasti perustuloa ja nyt ensimmäiseksi nykyisen kokeilun laajentamista, Aalto sanoo Uuden Suomen haastattelussa. 

Aktiivimallia SAK:n mielenilmauksessakin vastustanut Aalto arvioi, että kahden mallin keskeisin ero siinä, millaista luottamusta ne valavat työttömälle tämän omasta tulevaisuudesta. Hänestä aktiivimallissa maistuvat pelottelu ja myyttinen suomalaisjohtaminen, management by perkele.

–Perustulo on ehdottomasti kannustavampi ja fiksumpi, koska ihmisille pitää antaa mahdollisuuksia tarttua työhön ilman pelkoa siitä, miten oman toimeentulon käy kuukauden lopussa ja tulevaisuudessa. Aktiivimalli heikentää varmuutta omasta tulevaisuudestaan, Aalto toteaa. 

–Perustulossa yhdistyy kaksi elementtiä: ensiksi se, että köyhyyttä ja kannustinloukkuja voidaan vähentää. Ihmisille annetaan arjen turvaa ja jatkuvuutta. He tietävät, mitä tuloissa tapahtuu ja pystyvät ennakoimaan ja suunnittelemaan elämäänsä. Toiseksi työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, ja siksi se lisää työllisyyttä.

Lisäksi vihreiden Aalto kokee, että aktiivimallissa on osittain kyse työttömyystilastojen siivoamisesta.

–Koko ajan puhutaan työttömien työnhakijoiden määrän vähentymisestä, mutta kun heidät saadaan erilaisten työllisyystoimien ja kurssien piiriin, heitä ei lasketakaan enää työttömiksi. Minusta olennaisinta on nyt katsoa työllisten määrän lisääntymistä. Jos on aktiivitoimien piirissä tai tekee kolme tuntia työtä, niin ei se merkittävästi lisää työllisyyttä.

Imago-ongelma

Torstaina julkaistun Ylen gallupin mukaan vihreitä kannattaa nyt 14 prosenttia suomalaisista. Aallon kannalta puoluegallupeja selvästi karumpaa luettavaa ovat olleet henkilögallupit. Suomen Yrittäjien teettämässä pääministerigallupissa useampi vihreä kannatti vasemmistoliiton Li Anderssonia kuin Aaltoa uudeksi pääministeriksi ja kaikkiaan Aaltoa kannatti tehtävään kolme prosenttia vastanneista.

Helsingin Sanomien teettämän imagotutkimuksen mukaan Aallolla on imago-ongelma. Hän on puoluejohtajista suomalaisten mielestä vähiten pätevä ja hänen yksityiselämänsä on liian värikästä.

–Kysymys on siitä, että minut on valittu puheenjohtajaksi ja yksityiselämäni nousi avioeron kautta valtavasti julkisuuteen. Mutta historiasta voi yrittää etsiä, koska yhden syksyn ruorissa ollut puoluejohtaja olisi pärjännyt vastaavissa mittauksissa kauhean hyvin, Aalto puolustautuu.

Lisäksi hän pitää selvänä, että lukuihin vaikuttaa sekin, ettei hän ole suomalaisten keskuudessa kovin tunnettu.

–Yhdessä syksyssä ei tule vielä niin tutuksi. Muut puoluejohtajat ovat olleet tehtävässään ja julkisuudessa pidempään. He ovat yksinkertaisesti tutumpia, eikä tässä ole mitään muuta kuin että työni jatkuu ja poliittinen linjani sekä kasvoni tulevat tutummiksi, Aalto sanoo.

–Mutta se mikä merkitsee, ja mistä olen tyytyväinen, on se, että vihreiden kannatus on korkealla tasolla. Se on vakiintunut sinne 15 prosentin suuntaan.

Sauli Niinistö sen sanoi

Tiistaina eduskunnassa käynnistyi viimeinen kokonainen työvuosi ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja. Työlistalla ovat julkisuudessa laajalti esillä olleet tiedustelulait sekä sote-uudistus. Jälkimmäistä Aalto on seurannut tarkkaan. Analyysejään hän on kirjoittanut myös Puheenvuoron blogeihin.

Torstaina vihreät pani käyntiin myös koulutuksen tasa-arvosta ja koulutusleikkauksista valmistellun välikysymyksen. Näiden teemojen ohella Aalto haluaa kiinnittää huomiota eriarvoisuuden ja köyhyyden torjuntaan, työmarkkinatilanteeseen sekä ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen.

–Pariisin sopimuksen väliraportti tulee ensi syksynä ja Suomen pitää tämän kevään aikana päättää, minkälaisiin toimiin se itse ryhtyy ja valmistella omat vastaukset. On aivan selvää, että ilmastonmuutoksen torjuminen on lähitulevaisuuden tärkein tehtävä. Ja tämän sanoi Sauli Niinistö virkaanastujaispuheessaan, Aalto toteaa.

Vihreät ja hallitus ovat ottaneet etenkin yhteen metsähakkuista, kun hallitus linjasi energia- ja ilmastostrategiassaan, että hakkuita voidaan kasvattaa 66 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan. Aalto ja vihreät katsovat, että lisähakkuisiin ei pitäisi ryhtyä, vaan lisätä metsien käyttöä hiilinieluina ja -varastoina. Samalla he ovat huolissaan metsien monimuotoisuuden säilymisestä. 

–Suomessa ehkä eniten on huolta eliölajeista, jotka elävät puhtaasti lahopuusta. Kun lahopuun määrä metsissä vähentyy, moni eliölaji vaarantuu. Yleisesti ottaen vihreät kantaa huolta vanhojen metsien ja soiden eliölajeista ja elinympäristöjen suojelusta.

Konkreettisemmin vihreät aikoo vielä kevään aikana esittää muun muassa eläinsuojelulain ja kaivoslain uudistamista. Etenkin kaivoslaki on Aallon mukaan auttamattomasti vanhentunut. Esille nousee uudelleen myös edellisen puheenjohtajan Ville Niinistön ympäristöministerinä tekemä esitys niin kutsutusta louhintaverosta.

–Meidän pitäisi pystyä ottamaan käyttöön louhintavero ja huolehtia siitä, että kaivostoiminnassa käytettäisiin rahastointiperiaatetta. Se tarkoittaa, että louhinnan tuotoista tietty osa rahastoitaisiin kaivoksen alasajoa ja maiseman ennallistamista varten, jotta lasku ei jäisi paikallisille asukkaille ja veronmaksajille.

"Puoli miljardia koulutukseen"

Tällä vaalikaudella vihreät on haastanut hallitusta etenkin viime eduskuntavaalien alla annetusta koulutuslupauksesta sekä vaalien jälkeen tehdyistä koulutusleikkauksista. Sillä teemalla vihreät kävi vahvasti myös kuntavaaleja ja Aallon puheista päätellen myös tulevia eduskuntavaaleja.

–Kun seuraavan kerran käydään hallitusneuvotteluita, niin on aivan varma asia, että koulutus on iso asia, jonka kohdalla ei enää puhuta leikkauksista vaan isoista satsauksista, Aalto sanoo.

Hänen mukaansa nämä satsaukset voisivat olla vähintään sen 450 miljoonaa euroa, minkä edestä nyt on tehty pysyviä menoleikkauksia. Indeksijäädytykset mukaan laskettuna summa nousee entisestään.

–Puoli miljardia euroa on ihan täyttä realismia ja ihan minimitaso, joka pitäisi koulutukseen laittaa, Aalto ennakoi tulevaa.

–Ja mihin sitä jaetaan, se lähtee varhaiskasvatuksen laajentamisesta, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta, ryhmäkokojen pienentämisestä, laaturahojen ja tasa-arvorahojen lisäämisestä. Koulutuksen tasa-arvon palauttaminen on meille aivan keskeinen juttu.

Koulutukseen suunnatusta vähintään puolen miljardin euron lisäpaketista huolimatta Aalto on sitä mieltä, että talouspolitiikassa elvytyksen aika on ohi. Samaan aikaan kun SAK osoitti mieltään Senaatintorilla viime perjantaina, muut työntekijäkeskusjärjestöt STTK ja Akava esittivät veroalennusta ensi vuodeksi ostovoiman kehityksen turvaamiseksi ja kompensoimaan työntekijöille nousseita sosiaalivakuutusmaksuja.

Aalto ei veroalennuksille helly. Päinvastoin hänestä verotusta voisi olla varaa kiristää nyt, kun talous kasvaa.

–Sanon ihan suoraan: yleisten veronalennusten aika on vasta sitten, kun ihmiset saavat lomarahansa ajoissa ja Kelan maksamat etuudet on sidottu takaisin indeksiin. Sen jälkeen voidaan keskustella yleisistä veronalennuksista ja nekin on tehtävä niin, että myös euromääräisesti eniten hyötyvät pieni- ja keskituloiset.

–Minusta on hyvä verrata nyt vuoteen 2008 [ennen talouskriisiä]. Meidän velka on lisääntynyt aika paljon, meidän huoltosuhde on heikentynyt aika paljon. Meillä ei ole mitään Nokiaa, joka kannattelee taloutta ja samaan aikaan monet keskeiset rakenteet on uudistamatta. Minusta me olemme aika heikoilla jäillä, jos seuraavan kerran rysähtää, ja siksi taloutta pitää tasapainottaa rakenteelliset uudistukset edellä.

Aallon mielestä tasapainottamisessa keskeistä on verotuksen, työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistaminen.

–Näillä kolmella sektorilla tapahtuvat isoimmat, euromääräisestikin laskettavissa olevat muutokset. Niillä voidaan lisätä työllisten ihmisten määrää, ja kun ihminen tekee työtä, hän tekee arvonlisäystä yhteiskuntaan.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Perustulo kuten Aktiivimallikin pitää suuren osan työttömistä yhä toimeentulotuen varassa . Ns.köyhyysloukku joka luotiin jo-94 tuen ehtoihin.

HS
30.1.2018 - Suurin osa toimeentulotuen saajista on työttömiä

TYÖTTÖMYYS
HU: 300 euron lisätulot voivat pienentää toimeentulotukea.
(Kepu Tiilikaisen lupaama "kaikille" työttömille)
Samoin käy Aktiivimallin 300e .

23.3.2014
Vaikka suojaosuus ei vie työttömyysetuuksia, toimeentulotuesta se nipistää, kertoo Helsingin Uutiset.

vedätys II työttömille:

Toimeentulotuki
Perustulo otetaan toimeentulotuessa huomioon tulona.
(Ja vähennetään toimeentulotuesta)
Toimeentulotuki määräytyy
-perustulokokeilun aikana kuten ennenkin.
Työstä kieltäytyminen voi vaikuttaa toimeentulotuen perusosan suuruuden alentamiseen. (Leikkaus 40% 2kk)
KELA-17
Toimeentulotuki yhdelle 491,21e/kk.-18

Luulisi edes kansanedustajan tietävän työttömien tukien ehdot ?

Mikko Toivonen

Touko alto haluaa perustulolla luoda joukon ihmisiä jotka automaattisesti sopeutuvat sillä-sossulla ja verovapailla satunnaistöillä olemaan.

Kyllä kaikessa ensisijaisesti on lähdettävä siitä, että ihmiselle on opetattava mahdollisuuksien mukaan vastuuta itsestään, mikä tarkoittaa työkykyä ja halua.

Se ei tietenkään kaikilta täysin esimerkiksi terveystilasta johtuen onnistu ja heitä varten on oltava ihan oma tukijärjestelmänsä, missä jokaisesta pidetään perushuolta

Harri Tapani

Työllistäminehän on jopa vaarallista kuten uutiset kertovat, on vaarana että työttömyys laskee liian alas jolloin joudutaan taas tuomaan ulkomailta lisää väkeä työttömäksi jqa palkanlaskijoiksi.

"Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen arvioi, että, että liika työllistyminen uhkaa talouden kasvua. Taloustieteen professorin mukaan Suomi olisi tällöin lähellä inflaatiota."

"Ilman työttömiä talous hiipuu, sanoo ministeriön tutkimusjohtaja"

https://www.aamulehti.fi/uutiset/tutkimusjohtajan-mukaan-tyollisyytta-vo...

Harri Tapani

Eli kysehän on NAIRU mallista ja sen mukaan työttömyyttä pitää olla ja luulisi Vihreiden Touko Aallon tuon tajuavan kun kerran vihreiden Soininvaarakin on selttänyt nairun olemusta:

"NAIRU, katala juoni?"

http://www.soininvaara.fi/2014/03/15/nairu-katala-juoni/

Wikipedia sitten kertoo lisää lyhesti jos on jäänyt tuolta osin aukko yleissivistykseen.

" Nykyään viranomaiset laskevat erilaisia arvioita NAIRU konseptille ja työttömyyden uhatessa laskea liian alhaiseksi he rupeavat hillitsemään talouskasvua työttömyyden kasvattamiseksi. Tällaisella talouspolitiikalla ei enää saavuteta niin alhaisia työttömyysasteita kuin oli mahdollista vielä saavuttaa ennen NAIRU konseptin tuloa suosioon.[1]

NAIRU teorian mukaan "täystyöllisyyteen" viittaavaa työttömyysastetta voidaan alentaa vain tekemällä rakenteellisia uudistuksia: näillä tarkoitetaan esimerkiksi työttömyysturvan heikentämistä jotta ihmisillä olisi enemmän kannustimia hakea työpaikkoja ja ammattiliittojen vallan rajoittamista jotta niiden toiminta ei häiritsisi työmarkkinoiden luonnollista toimintaa.[1]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/NAIRU

Matti Kuusela

Aktiivimalli ei lisää työpaikkoja. On myös vaikea kuvitella, että painostuksen johdosta tehdyt työhakemukset voisivat johtaa työpaikan löytymiseen. Työnhakijoiden asiantunteva auttaminen voisi toimia, mutta eikös juuri sitä ole vähennetty? Työn tekeminen asiallisen palkkatason alittavalla palkkiolla sekoittaa myös koko järjestelmää.

Juha Venäläinen

MITEN SUOMALAISET SUHTAUTUISIVAT TYÖTTÖMYYSTURVAN TOIMINTAKYKYMALLIIN?

(Kyselytutkimus. Linkki kyselyyn alempana.)

Työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt laajaa arvostelua useista puutteistaan johtuen. Ongelmat, joihin hallitus yrittää puuttua, ovat kuitenkin todellisia.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on uusimmassa raportissaan huolissaan Suomen työllisyysasteesta, joka on muihin Pohjoismaihin verrattuna matala. OECD kehottaa Suomea uudistamaan sosiaaliturva-, ja tukijärjestelmää työhön kannustavammaksi. Toinen huolenaihe rakentuu väestömme ikääntymisestä, joka kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia.

Onko Suomella vaihtoehtoja? Voisimmeko tehdä työelämään tai yrittäjäksi siirtymisen kannattavammaksi tarjoamalla laajemmat kuluttamisen vapaudet ansiotulojen saamisen seurauksena? Olisiko aktivointipolitiikkaa mahdollista rakentaa digitaaliseen rahaan kytkettävien ominaisuuksien avulla?

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkeat sosiaaliryhmien väliset erot terveydessä ja työkyvyssä. Työttömien joukossa heikkoon terveydentilaan ja päihteidenkäyttöön liittyvät työkyvyn puutteet ovat yleisempiä kuin palkansaajien joukossa, ja etenkin työttömyyden pitkittyessä.

Aktivoisiko sama malli paitsi luomalla taloudellisia kannustinvaikutuksia, myös ohjaamalla terveyttä ja työkykyä tukeviin elämätapavalintoihin?

Toivon mahdollisimman monien suomalaisten osallistuvan laatimaani kyselyyn, jossa pohditaan ja haetaan vastauksia yhteiskuntamme ongelmiin!

Kyselyyn vastataan nimettömänä, eikä vastaajia ole mahdollista tunnistaa sen perusteella.

Kysely:
https://goo.gl/forms/GvcNEBz6OxEccK1r2