Torstai 26.4.2018

Jännitteitä kansalaisten ja eliitin välillä – näinkö niitä puretaan?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.2.2018 07:56
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Liisa Hyssälä ja Jouni Backman, joilla on yhteensä eduskuntavuosia 39 ja ministerivuosia 12, katsovat demokratian virallisten toimijoiden ja kansalaisten vieraantuneen toisistaan.
|

”Kansalaiset seuraavat nykyajan demokratian toteutumista turtuneina, hämmentyneinä, tyrmistyneinä tai välinpitämättöminä. Demokratian viralliset toimijat ovat enemmän tai vähemmän kanveesissa.”

Näin paukuttelevat menemään kaksi politiikan tekemisen pitkäaikaista ammattilaista Liisa Hyssälä ja Jouni Backman tuoreessa Sitran tuottamassa työpaperissa nimeltään Kansanvallan peruskorjaus.

Keskustataustainen Hyssälä ja demaritaustainen Backman ovat haastatelleet työpaperiin 106:aa vaikuttajaa valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä.

–Edustuksellisen demokratian on katsottu toimivan kansalaisten hyväksi. Luottamus tähän on murenemassa. Kansalaisten vaikutusvallan kasvu ohi perinteisten toimijoiden luo jännitteitä kansalaisyhteiskunnan ja päättävän eliitin välille, kirjoittajakaksikko arvioi.

Myöskään kansanedustajat eivät välttämättä voi hyvin, eikä päätöksentekokoneisto pelaa kuin rasvattu.

–Eduskunnasta on tullut jatkuvan työuupumuksen äärellä kamppailevien kansanedustajien keskinäisen nokittelun ja julkisuuspisteiden keruun näyttämö, jonka käsittelyyn hallitus tuo puutteellisesti kiireessä valmisteltuja esityksiä, joita siiloissa toimivat ministeriöt ja niiden virkamiehet ovat kellon ympäri valmistelleet ja korjanneet, päättelevät Hyssälä ja Backman, joilla on yhteenlaskettuja eduskuntavuosia 39 ja ministerivuosia 12 kappaletta.

Hyssälä ja Backman eivät ole lähteneet vain surkuttelemaan näkemäänsä ankeaa jamaa, vaan heillä on myös pitkä lista toimenpide-ehdotuksia, jotta kansanvalta vahvistuisi ja ”Suomesta tulisi jälleen vuoden 1906 tavoin demokratian mallimaa”. Pisteet siitä.

Poimitaanpa yli 60-sivuisesta työpaperista muutama kiinnostava ja yllättäväkin toimenpide.

Ensinnäkin vaalirahoitusta voisi kirjoittajien mielestä uudistaa asettamalla kampanjointikustannuksille kaikkia ehdokkaita ja puolueita koskeva maksimirajoite. Tämä tasoittaisi tietä myös ehdokkaille, jotka eivät kykene keräämään suuria vaalirahoja.

Esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2015 oli useita 100 000 euron ympäristössä pyörineitä kampanjoita.

Yksittäisten ehdokkaiden tasapuolisia mahdollisuuksia vaalikampanjointiin olisi kirjoittajien mukaan mahdollista edistää myös niin sanotuilla listavaaleilla. Ruotsissa sovellettu käytäntö voisi tehdä kampanjoinnista täällä asiakeskeisempää.

Toinen esitys menee sisällöllisesti vaikeammalle alueelle, kun siinä puhutaan ennen tulevia eduskuntavaaleja hyväksyttävästä ”yhteisestä tilannekuvasta ja keskeisistä tulevista politiikan painopisteteemoista”.

Voisi olla jossain määrin vaikeaa saada vasemmistoliittolainen ja kokoomuslainen muodostamaan vaikkapa valtion velkaantumisesta ja turvallisuustilanteesta yhteistä tilannekuvaa. Tai vihreän ja perussuomalaisen maahanmuutosta.

Hyssälän ja Backmanin paperista löytyy myös melkoisen topakkaa puolustuspuhetta suoran demokratian edistämiseksi ja vähemmistöhallituksiin varautumiseksi. Edellinen liittyy äänestysinnon laimenemiseen ja päätöksenteon tehokkuuteen, jälkimmäinen enemmistöhallitusten muodostamisen vaikeutumiseen.

–Päätöksenteon tehokkuus ja erityisesti vaikuttavuus voivat palvelun käyttäjän itsensä toimesta tehtynä olla suurempia kuin edustuksellisen demokratian kautta tehtynä.

Tässä kohdassa joku sveitsiläistyyppisen suoran demokratian fani saattaa jo innostua, mutta sitten tulee kirjoittajilta hieman viilennystä:

–Suora demokratia ei kuitenkaan voi syrjäyttää kokonaan edustuksellista demokratiaa. Sitä tarvitaan erityisesti varmistamaan erilaisten vähemmistöjen asema.

Kirjoittajat ovat oikeassa väittäessään, että enemmistöhallitusten paremmuutta suhteessa vähemmistöhallituksiin ei ole Suomessa aktiivisesti kyseenalaistettu. Ei, vaikka Ruotsissa ja Tanskassa päätöksenteko toimii ihan kelvollisesti vähemmistöhallitustenkin johtamina.

Hyssälä ja Backman suosittelevat selvittämään ”vähemmistöhallitusten toiminnallisia edellytyksiä”. Todennäköisyys sen kaltaiseen ratkaisuun on kasvanut Suomessakin esimerkiksi siksi, että jokin puolue voidaan jättää kaikkien hallitusvaihtoehtojen ulkopuolelle.

Kirjoittajat ovat häveliäitä, eivätkä mainitse tässä kohdassa hallituspaitsioon ainakin hetkellisesti joutuneita perussuomalaisia nimellä.

Hyssälän ja Backmanin pitkästä toimenpidelistasta kansanvallan peruskorjauksessa mainittakoon vielä opposition tiedonsaannin lisääminen hallituksen valmistelusta, kirjastoille lisättävä rooli demokratian kohtaamispaikkoina kansanedustajien johdolla, eduskunnan valiokuntarakenteen uudistaminen sekä kansanedustajien osallistuminen äänestyksiin etänä.

Löytyy sieltä myös ”aidosti uudistuneiden puolueiden” julkisen rahoituksen merkittävä vahvistaminen ja puolueiden jäsenmaksujen muuttaminen verovähennyskelpoisiksi ay-jäsenmaksujen tapaan.

Viimeksi mainitut olisivat toki vain yksittäisiä toimenpiteitä suuressa kokonaisuudessa, mutta lienee vaikea löytää kovinkaan paljon rivikansalaisia, jotka niiden puolesta lähtisivät liputtamaan. Edes kansanvallan vahvistamisen nimissä.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jaakko Aalto

Pikaisen selaamisen perusteella se paljon porua herättänyt Himasen raportti antoi kyllä paljon paremman vastineen käytetylle rahalle. Tosin tämän raportin hintaa ei ole kerrottu, mutta kai tekijöille on edes pullakahvit tarjottu ja onhan niitä painatuskulujakin.

Pasi Anttila

Tuosta samasta olen aina joskus puhunut, eli vaalibudjettien rajoituksista. Itse menisin niin pitkälle etten hyväksyisi vaaliavustuksia en yrityksiltä enkä yksityisiltä. Vain valtion jokaiselle puolueelle antama puoluetuki kelpaa.

Eliitti on ilm. se osa kansaa joka ei tunne kuuluvansa kansaan? Mene ja tiedä.

Hannu Rautomäki

Hallitus puuhastelee omiaan ja rahvas omiaan, eikä yleisellä mielipiteellä ole merkitystä.
Esimerkiksi yritystuet on osoitettu moneen kertaan tehottomiksi ja hukkaan heitetyksi rahaksi.
Mitä hallitus teki? Korotti yritystukia.
Viite:
"Yritystuet ovat täyttä myrkkyä"
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yritystuet-ovat-taytta-myrkkya/9HmZksHJ
"Suomi jakaa tehottomia yritystukia miljardeittain vielä pitkään"
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-jakaa-tehottomia-yritystukia-mi...

Juha Koponen

..miksi pitää laittaa kattoa vaalirahoitukseen? Miksi ihmeessä? Se joka saa paljon rahaa mainostamiseen, mitä pahaa siinä voi olla? Toisaalta se joka ei viitsi hommata tai laittaa omia rahojaan, miksi hänen pitää myös päästä eduskuntaan?
Kuka laskee YLE minuutit vallanpitäjillä, kuinka paljon se tuo mainosarvoa?
Taa demarin kapiulaisn typerää ja ei loppuun ast mietittyä soopaa.
"Pitäisi saada äänestää eduskunnankirjastosta"-kun ei viitti tulla saliin äänestämään!? Aivan yhtä surkea ehdotus. Jopa demokratian halveksuntaa. Miksi yleensä pitää tulla eduskuntaan, Ihan hyvin voisi olla kotosalla tai ravintollassa täysistunnossa kavereiden kanssa "äänestämässä".
Listavaalit ovat törkeää valhetta. Neuvostoliitossa systeemi toimi hyvin.
Onpa hölmöä, mutta, hölmöt ne hölmöjä tietysti puhuvatkin...

Eero Pekonen

Nyt kun suuri osa vallasta on annettu Brysseliin, niin siihen pitäisi reagoida. Sata kansanedustajaa riittää Suomeen mainiosti. Säästyneillä rahoilla on palkattava eduskuntaryhmien käyttöön eurooppaoikeuden hyvin tuntevia juristeja, jotka kertovat kansanedustajille, mikä on mahdollista ja mikä ei. Nythän kohelletaan kansallisessa lainsäädännössä mutu-tuntumalla. Esim. Sote-uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntö näyttää tulevan voimaan siinä muodossa, että se ei tule kelpaamaan Komissiolle.

Jaakko Aalto

"Yksittäisten ehdokkaiden tasapuolisia mahdollisuuksia vaalikampanjointiin olisi kirjoittajien mukaan mahdollista edistää myös niin sanotuilla listavaaleilla".

Haluavat siis siirtää kansalaisilta puoluetoimistojen eliittien päätettäväksi, missä järjestyksessä ehdokkaat valitaan. Väittävät olevansa demokratian asialla. Ilmeisesti he eivät koe, että'niitä jännitteitä tämän eliitin ja kansalaisten välillä on riittävästi. Toivottavasti he, avoimuuden nimessä, paljastavat kuinka paljon he ovat Sitralta rahastaneet tästä pamfletistaan.

Jussi Keskinen

Ongelma on siinä, että Suomi ei ole kuin vasalli, joka tekee kuten EU tahtoo. Se on politiikkaa, jota nyt harjoitetaan ja jokainen edes vähällä älyllä varustettu tietää tämän mutta; ei pelko on liian kova ja se tyhmentää.

Nyt meille kiirehditään utta tiedustelulakia; jossa kansallinen turvallisuus on vain pelkkä peitesana, jolla todellisuudessa tarkoitetaan maailman rikkaimman keskus ja -sijoituspankkeja ohjaavan eliitin turvallisuutta. Ei siis sinun rivikansanedustaja, ei sinun äänestäjä, joka kuvittelet voivasi vaikuttaa, ei sinun joka luulet, että sinun ostovoimasi säilyy.

Konnat pelkäävät oman turvallisuutensa puolesta. Eivät he halua, että nämä heidän juonensa paljastuisivat maailmalle.

Pahinta on, että he luulevat pelastavansa maailman, mutta mitä saa aikaan ahneus ? Kun pahat saavat vallan mitä siitä seuraa ?

Nyt oikeamieliset eivät menesty, vaan meitä ohjaa paholaonen jonka sätkunukke on myös Sipilän hallitus. Mutta eivät he välitä, koska he vain räyhäävät ja keksivät uusia valheita.

Eriarvoisuus ja sen kasvu kyllä huomattiin mutta kaikessa pahuudessaan asialle ei tehty mitään tai ei kyetty tekemään. Voisi sanoa, että tyhmyydestäkin on enemmän toivoa kuin tsätä hallituksesta, joka on vienyt tämän maan kirouksen alle.

Joku kysyy mistä tuo eliitti muodostuu, hyvä kysymys ? Eliitti ei todellakaan ole sanansa mittaista vaan moraalitonta rosvosakkia, jotka alistamalla toiset ihmiset pröystäilevät ja mässäilevät. Jokainen kulttuuri on tuhotunut, kun niiden moraali on kaatunut.

He haluavat teroittaa hampaansa ja hävittää "köyhät" maailman päältä mutta ans kattoo kuinka käy vuotavan laivan ulapalla.

Ari Kuivanen

Kansan selkeä enemmistö vastustaa pakkoruotsia, tiukentaisi maahanmuuttopolitikkaa, poistaisi maasta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ym ym.Nykyisessä näennäisdemokratiassa eliitin kanta ratkaisee vaikka heillä on selkeä vähemmistö.Lisää avoimmuutta päätöksentekoon, lobbarirekisteri ja kansanäänestyksiä Sveitsin malliin olisi alkeita lisätä demokratiaa.Nykyisessä liittovaltiokehityksessä tilanne vain pahenee ilman että siitä avoimesti keskusteltaisiin ja päätettäisiin Suomen linjasta kansallisvaltio tai mitätön "brysselin periferia".

Harri Tapani

Nykyajan demokratia, kaikki muutetaan käytännössä markkinoiksi ja demokratian ulottumattomiin liikesalaisuuksien taakse. Ihan perusasioita:

"demokratiasta ei kannata puhua samalla vuosikymmenellakään kuin nykyisestä kapitalismista. Yhteiskunnan läpinäkymättömyys ja liikesalaisuuksien ehdoton koskemattomuus ovat kapitalismin perustavanlaatuisia toimintaedellytyksiä. Yhteiskunnan läpinäkyvyys taas on demokratian ensimmäinen ehto."

https://www.uusisuomi.fi/comment/488540#comment-488540

Jari Kaisla

Elämme vain näennäisdemokratiassa. Käytännössä vaihtoehdot sanellaan kulisseissa ja päätökset tekee se jolla on eniten varallisuutta takana. Jos haluaisimme siirtyä lähemmäs aitoa demokratiaa tulisi puoluejärjestelmä lakkauttaa ja tuki poliittisille järjestöille lopettaa. Äänestys tulisi tapahtua verkossa jossa jokaisella ehdokkaalla olisi tasapuolisesti rajattu tila kertoa itsestään ja mitä haluaa politiikassa tehdä. Näin ollen valtakunnan mediaan suurimmalla rahalla oman naamansa maksavat eivät olisi enää etulyöntiasemassa kun kaikilla olisi samanlainen näkyvyys. Tämä on tietysti vielä kaukana tulevaisuudessa, sillä eivätkän nykyiset raharikkaat halua asettua samalle viivalle varattomien ehdokkaiden kanssa.

Hannu Hillo

”Suora demokratia ei kuitenkaan voi kokonaan syrjäyttää edustuksellista demokratiaa. Sitä tarvitaan erityisesti varmistamaan erilaisten vähemmistöjen asema.”
Harvinaisen epäselvästi sanottu. Kumpi varmistaa vähemmistöjen asemaa, ns. suora demokratia vai edustuksllinen demokratia? Ja mikä on vähemmistö, kun eliittikin ja rikolliset myös niitä ovat. Enemmistöpäätöksiä on pidetty demokratian merkkinä, koska muutoin on perusteltavissa vähemmistön diktatuuri. Muinaisen Kreikan demokratiakin oli pienten kaupunkien vapaiden miesten huutoäänestyksiä. Oikeastaan aikalailla ”suoraa demokratiaa”.

Pertti Aaltonen

* 100 kansanedustajaa riittää
* Ryhmäkuri pois äänestyksistä (siis salainen äänestys?)
* Jos puolueen jäsenmaksut tulevat verovähennyskelpoisiksi, niin sitten pois puoluetuki ja poliittisten järjestöjen tuki
* Ei listavaaleja
* Ainakin ylin virkamieskunta vaihtuu hallituksen mukana

Heikki Hassi

Raportin mukaan Suomessa tulee “ …selkeyttää, mitä edustuksellisuudella tarkoitetaan. Usein sen katsotaan tarkoittavan, että valittu edustaja edustaa äänestäjiään. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista nykyisen vaalitavan puitteissa. Kansanedustaja tai kunnanvaltuutettu ei voi tietää, ketä hänen pitäisi edustaa.”
Tämä on outoa ja takaperoista ajattelua. Toimiva edustuksellinen demokratia edellyttää kansanedustajilta merkityksellisiä, perusteltuja näkemyksiä, joiden kansalaiset voivat tuntea edustavan heidän omia näkemyksiään. Kansalaiset valitkoon edustajansa - ei päinvastoin.
Edellä esitetty lainaus kuvastaa näkemysten puuttumista – ei sitä, että vaalitavassa olisi jotain vikaa. Näkemysten sijaan Hyssälä ja Backman ikävöivät kansalaisten perässähiihtäjiksi. Sitä kutsutaan populismiksi.