Lauantai 21.7.2018

Uusi oppisopimuslaki yllätti kansanedustajat – ”Tuli taas yksi väline heikentää työsuhdeturvaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.3.2018 13:34
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
|

Eduskunta saa pian äänestettäväksi lakiesityksen oppisopimuspaikkojen helpottamiseksi. Lain tavoitteena on mahdollistaa ammatillinen kouluttautuminen oppisopimuksella kaikilla toimialoilla. Oppositiopuolueet näkevät siinä myös piirteitä, jotka heikentävät työntekijän työsuhdeturvaa.

–Se meni liian pitkälle. Siitä tuli taas yksi väline heikentää työsuhdeturvaa, huokaa työ- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.).

Koko lain taustalla on korkeimman oikeuden vuosi sitten helmikuussa tekemä ratkaisu, jossa se tulkitsi oppisopimuksen puhtaasti työsuhteeksi. Uuden oikeustulkinnan vuoksi eduskunta kehotti hallitusta pohtimaan ammattikoululain yhteydessä säädettyä oppisopimuskoulutusta. Tulkinnan katsottiin mutkistavan turhaan oppisopimuskoulutuksen järjestämistä joillakin työpaikoilla.

–Se olisi johtanut siihen, että työpaikoilla, missä on osa-aikaisia työntekijöitä, ei voitaisi käyttää oppisopimuksia ilman, että kaikille osa-aikaisille olisi ensin tarjottu työtä. Tämän me halusimme yhdessä korjata, mutta sitten se hallituksen esitys tulikin paljon laajempana, Filatov kertoo Uudelle Suomelle.

Oppositiopuolueet hämmästyivätkin, kun hallituksen esitys tulikin aiottua laajemmassa muodossa sen käsittelyyn. Osa-aikaisten työsuhteiden lisäksi se ohittaa myös niin kutsutun takaisinottovelvoitteen. Jos työntekijä on irtisanottu tuotannollisin ja taloudellisin syin, on työnantaja velvollinen tarjoamaan uutta avautuvaa työtä ensisijaisesti irtisanotulle.

Takaisinottovelvoitteen aikarajaa on lyhennetty nykyisen hallituskauden aikana kuudesta kuukaudesta neljään.

–Minun järkeeni ei mene se, että jos meillä on firma, joka on juuri irtisanonut työntekijöitä, niin sillä olisi neljän kuukauden aikana tarve palkata uutta työvoimaa oppisopimuskoulutuksella.

–Ja onko tällainen firma ylipäätään paras paikka oppisopimuskoulutukseen? Jos on ollut näin suuri taloudellinen kriisi, että on päädytty irtisanomaan, niin onko siellä sitten lain vaatimaa ohjaavaa työvoimaa? Takaisinottovelvoite on täysin tarpeeton kohta tässä laissa, Filatov sanoo.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta jätti oman mietintönsä oppisopimuslakiin perjantaina. Filatov jätti vastalauseen lakiesitykseen yhdessä valiokunnan vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien kanssa. Myös perussuomalaiset jätti oman vastalauseensa takaisinottovelvoitteen heikentämisestä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Laittakaa ihmeessä ne 50 miljoonaa euroa suoraan ammattikorkeakoulu- ja ammattikouluopiskelijoiden viimeisen vuoden opiskeluun ja työharjoitteluun, ja suunnitelkaa ko. viimeisen vuoden opintojen kokonaisuus työharjoitteluineen niin, että se on yhteensopivaa kohdennettuna nykyisiin isojen firmojen tarpeisiin ja paljon työllistäviin yrityksiin sekä yleisimpiin julkisen puolen työtehtäviin.

Tämä siksi, että kun nyt valmistuu em. opinahjoista opiskelijoita, niin heillä on jo valmiiksi vanhentuneet tiedot ja taidot työmarkkinoista ja tarjolla olevista työpaikoista.

Marja-Liisa Kalkela

Vuosia ollut ongelma OAJ mukaan. Näin tehdään työttömiä lisää kortistoon joka kevät.
Onko päättäjät ollenkaan ongelmasta tietoisia vai onko tarkoituksella vähennetty koulutuspaikkoja?

Korkeakoulujen yhteishaku alkaa keskiviikkona - opiskelupaikkaa tavoittelee 140 000 hakijaa, vain 47 500 pääsee sisään
Maanantai 12.3.2018
IL

JK. "Halpatyövoimaa" helposti ,kun pitäisi ne pakolliset opintolainatkin maksaa?

Harri Tapani

”Tuli taas yksi väline heikentää työsuhdeturvaa”

No mutta niihän on ollut tarkoituskin tehdä, ihan on ulkomailta asti neuvottu suomalaisia (joskin pahojen kielien väittäessä, että suomalaiset olisivat itse pyydellet noita lausuntoja IMF:ltä).Ei kai se ketään voi yllättää, se tarkoitus.

"IMF:n viisi suositusta Suomelle

1. Yleissitovat palkkaratkaisut uudistettava

Kun yritykset voisivat joustavammin sopia palkoista, ne kykenisivät sopeuttamaan palkat vastaamaan paremmin tuottavuuden kehittymistä.

Keskitetty palkoista sopiminen on tuottanut korkean minimipalkan, mikä estää pienipalkkaisten työpaikkojen syntyä ja aiheuttaa rakenteellista työttömyyttä.

Kun palkoista voitaisiin sopia joustavammin, työntekijöillä olisi enemmän kannustimia siirtyä tuottavammille eli paremmin palkatuille aloille, mikä edistäisi tuottavampien alojen kehitystä."

http://karirosenlof.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204039-voiko-suomi-ja-suoma...

IMF:n kielimagian taustalla on taikasana "uudistaa" joka käytännössä on jo parikymmentä vuotta politiikassa tarkoittanut huonontamista/heikentämistä jne. negatiivista. Elikä suoraan suomennettuna tuo IMF:n jargoni tarkoitta palkat alas ja ammattiyhdistykset kyykkyyn ja työsuhdeturva kuutamolle.