Sunnuntai 21.10.2018

”Kova” perintövero halutaan pois – Tutkijalta muistutus: Tasaa varallisuutta ja paikkaa veroaukkoa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.3.2018 16:41
  • Verotuksen kolme keskeisintä tavoitetta ovat tulonjakotavoite, ohjaava tavoite ja fiskaalinen tavoite, jolla tarkoitetaan julkisyhteisöjen menoja varten kerättäviä varoja. Perintöveroa on maksettava 20 000 euron tai sitä suuremmasta perintöosuudesta. Kuvituskuva.
|

Perintövero voidaan nähdä täydentävänä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Uudelle Suomelle. Kansalaisaloitteessa perintövero nähdään päinvastoin epäoikeudenmukaisena.

Perintöveron poistamista vaativa kansalaisaloite sai tänä aamuna täyteen vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn.

Kansalaisaloitteen mukaan ”turhan kova perintövero” kohtelee kansalaisia epäoikeudenmukaisesti, sillä se kohdistuu jo ennestään verotettuun tuloon ja edistää eriarvoisuutta. Lue lisää: 50 000 nimeä täynnä: Onko eduskunta valmis poistamaan perintöveron?

VATT:n erikoistutkija Olli Ropponen ei suostu arvioimaan suoraan sitä, lisääkö tai vähentääkö perintövero eriarvoisuutta. Hän sanoo puhuvansa mieluummin yleisesti kannustimista ja siitä, mihin suuntaan perintöveron pitäisi toimia. Hänen mukaansa perintövero toimii varallisuuden tasaamisen suuntaan.

Ropposen mukaan veron hyvyyttä tai huonoutta voidaan tarkastella kahdesta keskeisestä näkökulmasta, jotka ovat tehokkuus ja oikeudenmukaisuus.

–Näistä näkökulmista perintöverolle on tarjottu useitakin eri rooleja, Ropponen sanoo Uudelle Suomelle.

Hän selventää, että oikeastaan kaikki verot aiheuttavat käyttäytymisvaikutuksen ja sitä kautta hyvinvointitappion.

–Esimerkiksi osa taloudellisesta aktiviteetista jää toteutumatta sen takia, että ylipäätään on verotusta.

Ropposen mukaan oleellista onkin tarkastella, mikä vero aiheuttaa tehokkuuden näkökulmasta pienimmän hyvinvointitappion.

–Osa perinnöistä jää yllättäen, jolloin haitallista vaikutusta niiden osalta ei synny.

Viime kädessä kysymys palautuu siihen, mistä veroja kannattaa kerätä. Perintöveron kautta verotetaan lisääntynyttä veronmaksukykyä.

–Kun perintöä jää, silloin veronmaksukyvyn lisääntymistä on verotettu.

Asiaa voidaan tarkastella myös jakopoliittiselta näkökannalta varallisuuden tasaamisena. Yksi verotuksen keskeisimmistä tavoitteista, tulonjakotavoite, viittaa tulo- ja varallisuuserojen tasoittamiseen yhteiskunnassa.

–Perintöveron voidaan nähdä täydentävän verotuksen tulonjakotavoitetta. Esimerkiksi ansiotuloverotuksella tasataan sitä jollain tavalla ja tämä voidaan nähdä ikään kuin täydentävänä roolina oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, Ropponen sanoo viitaten perintöveron rooliin.

Perintöveron yksi keskeinen rooli on myös luovutusvoittoverotuksen aukkojen paikkaaminen. Perintövero siis täydentää luovutusvoittoveroa. Ilman perintöveroa osa perinnön tuomasta arvonnoususta voisi Ropposen mukaan ”hyvinkin jäädä verottamatta”.

–Perintövero ja luovutusvoittovero yhdessä määräävät sen, miten varallisuuden arvonnousu ylipäätään tulee verotetuksi.

Ropponen ja VATT:n nykyinen tutkimusjohtaja Essi Eerola katsoivatkin artikkelissaan vuonna 2015, että sekä perintöveroa että luovutusvoittoveroa tarvitaan osana hyvin toimivaa verojärjestelmää.

Taloustietelijöiden selvä enemmistö arvioi viime marraskuussa Ekonomistikoneessa, että perintövero on muita veroja vähemmän haitallinen, kun arvioidaan verojen talouskasvulle aiheuttamia haittoja.

Kansalaisaloitteessa vedotaan Ruotsin ja Norjan päätöksiin luopua perintöverosta. Ruotsissa lahja- ja perintöverosta luovuttiin jo 2004 ja Norjassa 2014. Ropponen ei lähde analysoimaan Ruotsin ja Norjan tilannetta, mutta sanoo, että kansainvälisesti vertaillen perintövero on kuitenkin käytössä useissa maissa.

Kansanedustaja Timo Harakka (sd.) asettui heti aamulla voimakkaasti puolustamaan perintöveroa ja huomautti, että ”lähes kaikki talouden ja verotuksen asiantuntijat kannattavat kohtuullista perintö- ja lahjaveroa”. Ropposen mukaan tämä pitää pitkälti paikkansa.

–Kyllä asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sillä on joku rooli nykyverojärjestelmässä, hän sanoo perintöveroon viitaten.

Kansalaisaloitteen tekijä on aloitteleva RKP:n poliitikko, joka oli ehdolla kuntavaaleissa. Perintöveron poistaminen on yksi RKP:n veropoliittisen ohjelman tavoitteista.

Lue myös:

Kansanedustaja ylistää perintöveroa: ”Markkinatalouden paras vero – kohdistuu ansaitsemattomaan tuloon”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Kallio

"Perintövero voidaan nähdä täydentävänä oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Uudelle Suomelle."
On mielestäni kysymys ajoituksesta! Vero menee nopeammin maksuun kuin että ruumis olisi ehtinyt vielä kunnolla jäähtyä! Sakta i backarna! Myöskään sellaisesta ei pitäisi verottaa, mikä on kiinteää omaisuutta, vaan vain rahasta! Sitten kun kiinteä omaisuus realisoidaan (myydään, muutetaan rahaksi) - myös perintöveroa pitäisi siinä vaiheessa siitä maksaa jonkin kaavan mukaan. Mielestäni itsestään selvää.

Antti Kettunen

Tähän mun piti vielä sanoa että niissä kolmessa tapauksessa joissa mina olen veroja joutunut maksamaan on vero mennyt perintään aikaisintaan 6kk kuolemasta. Kahdessa tapauksessa oltiin huomattavasti lähempänä vuotta.

Se että pitäisikö asunnon vero langeta maksuun vasta kun asunto myydään ... ei vältämättä huonoin mahdollinen ajatus.

Pasi Käyhkö

Jos esimerkiksi 2 lastaa saa perintönä vanhemmiltaan asunnon perintöarvoltaan 350 tuhatta € ja sattuvat olemaan pienpalkkaisissa töissä tai jopa työttöminä, niin voi olla, että verojen maksu on mahdotonta. Näin ollen he joutuvat maksamaan asunnon myyntivoitostaan huomattavasti korkeamman veron. Tätähän demarit haluavat. Korkeammat verot.

Stewart Griffin

Höpö höpö. Mitään myyntivoittoahan ei synny kun perintöverotuksessa käytetään käypää arvoa eli sitä kauppahintaa, joka asunnosta saadaan. Esimerkissäsi kukin lapsi maksaisi 18 450 euroa perintöveroja ja saisi sitten kauppahinnasta puolet eli 175 000 euroa täysin verovapaasti.
Toivoisin, että asioista otettaisiin selvää ennen kuin ruvetaan argumentoimaan X tai Y puolesta.

Stewart Griffin
Vastaus kommenttiin #12

Perintövero määrätään kauppahinnan mukaan. Eli jos asunto onkin 200 000 euron arvoinen, niin tulee paljon pienemmät verot ja edelleen kauppahinnan saa pitää itsellään kokonaan. Eikä se perintöveron eräpäiväkään sieltä heti tule. Perunkirjoitukseen saa käyttää halutessaan ylikin sen kolme kuukautta (kun vaan pyytää lisäaikaa) ja maksulaput voivat tulla jopa vuoden päästä. Eli tekosyitä, tekosyitä.

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #13

Tämä on tutkittu juttu ja läheltäkin seurattu, lisäajat ja sellattet loppuu kun perintö jumii, näitä on paljon, osa jopa jättä perintönsä köyhyyden takia ottamatta, kun ei halua voutia ovansa taa kolisteleen. Verottajalta kun tulee lappu,m että, makselpa tuosta ja soittajalle kerrotaan että tällä xxxx summalla kuussa vältyt voudilta, pienempi summa ei kelpaa ja lainaa ei saa.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252555-puppugeneraattori...

Ensin tulee lappu, että saat maksaa parissa erässä ja sitten neuvotteluissakin maksuerien summa jää tuloihin nähden täysin suhteettomaksi, köyhemmän pitäsi mennä sossuun saadakseen maksettua perintöveronsa...

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/perinto_ja_lahjavero...

Stewart Griffin
Vastaus kommenttiin #14

Sieltähän tuli vielä yksi vaihtoehto! Jos se veroprosentti (joka on vainajan lapselle maksimissaan tosiaan vain 19% - ja tässä puhutaan yli miljoonan perinnöstä yhdelle henkilölle) on perilliselle liian ankara, niin kukaan ei pakota ottamaan perintöä vastaan.

Kaikki on siis hyvin. Jos verot itkettävät, luovu perinnöstä. Tai maksa se kohtuullinen vero niin kuin aikuinen ja ole tyytyväinen, että prosentti on niin pieni.

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #15

Olisi se kyllä aika noloa luopua perinnösta ja antaa se vaikka suoraa valtiolle ja olisihan se hiukka eriarvoistavaakin. Työtön kai saa kelan mukaan työttömyyskorvauksia tollaset 650 € kuukaudessa josta vissiin lähtee vielä verot, pitkäänköhän sellattella menisi maksaa noista noi verot, jos verottaja siis sallisi pitkiä maksuaikoja...

Ihan tasapuolisuuden ja kohtuuden nimissäkin perintövero tai sen maksaminen pitäsi tapahtua vasta sitten kun perillinen saa rahaa tilille. Tai sitten poistaa mokoma vero, se menee kuitenkin kulutukseen niillä pienituloisilla ja sossunkaan ei tarvii silloin elättää perinnön saajaa kun se joskus sen perintönsä mahdollisesti saa, säästyy _verorahoja_.

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #18

" köyhemmän pitäsi mennä sossuun saadakseen maksettua perintöveronsa..."

Siitä pitää vielä maksaa myöhästymiskorkoja jos sitä ei pysty parissa erässä maksamaan. Eli korot menee koko ajan kun osamaksulla niitä veroja makselee.

"Maksuajalta peritään korko, joka vuonna 2015 on 7,5 prosenttia. "

-A. Stubb

Aika härskiä valtion puolelta.

Pasi Käyhkö

Stewart, laskelmasi ei ole pätevä. Miten lapset maksavat perintöveronsa jos heillä ei ole rahaa kuten esimerkissä kerroin. Vaan heidän on ensin myytävä asunto johonkin hintaan ja vero määräytyy kuolinpesän myyntinä ja myyntivoittona. Vasta tämän jälkeen määräytyy perintövero.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #21

Harri, juuri tämä on se ongelma mistä Kontulakin kyselee.
Poistamalla kyseisen veron moni työtön tai pienipalkkainen saisi hyvän potkun saadakseen paremman elämän. Eikä tarvitsisi notkua sossun luukulla.
Näitä mainitsemiani tapauksia on yhä enemmän ja enemmän.
Mutta demareille tämä ei käy. Kansa pysyy kurissa kun hiukan kyykytetään ja annetaan sitten pieni almu

Kari Kallio
Vastaus kommenttiin #25

Vanhempien asunnon (eli koko perheen yhteisestä pesästä) perimisestä ei pitäisi maksaa mitään veroa! Siinä ei ole järjen häivää. Edelleen toistan - verottaja voisi vasta sitten tuota perintöä verottaa, kun ja jos se myydään eli vaihdetaan rahaksi! Vasta silloin se voitaisiin katsoa perintövero-objektiksi.

Stewart Griffin
Vastaus kommenttiin #19

Ihan oikeasti, Pasi. Selvittäisit hieman asiaan ennen kuin rupeat puhumaan tuollaista hölynpölyä.

1. Perintövero määräytyy omaisuuden käyvän arvon mukaan perunkirjoituksen jälkeen. Ja asuntoa ei edes voida myydä ennen kuin perunkirjoitus on toimitettu! Verotuksen toimittamisessa sen sijaan menee aikaa eli asunnon myyntiinkin on aikaa, jos se täytyy verojen takia tehdä (ja lisää maksuaikaa voi myös pyytää verottajalta).
2. Jos asunto sitten perunkirjoituksen jälkeen myydään käypään arvoon, EI SYNNY MYYNTIVOITTOA. Esim. perukirjassa asunnon arvo 200 000 € ja kauppahinta sama = ei myyntivoittoa. Jos taas kauppahinta sattuisi olemaan korkeampi kuin perukirjan arvo (onnittelut vaan), niin silloinkin voi oikaista perintöverotuksen ettei joudu maksamaan sitä korkeampaa luovutusvoittoveroa.

Sisäistä nämä faktat nyt ensi alkuun.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #29

Stewart, tarkastin asian vielä varmuudeksi verottajan verkkosivuilta. Muistin asian oikein. Eli asioiden kulku on juuri se mitä edellisissä kommenteissani mainitsin.
Mainitsemassani esimerkissä esim. kuolinpesä on verottajalle oma verotusobjekti. Niin kuin mainitsin asiasta jo aikaisemmin.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #29

Ihmettelen myös edellä mainitsemaasi perintöveron summaa,perinnön ollessa 350 000€ ja perijöitä on kaksi kuolleiden lasta. Oikea perintöveron määrä on 15 850€ perillistä kohden. Ei suinkaan yli 18 000€ niin kuin mainitsit.
Syynä tähän on, että perintö on verosta vapaa 20 000€:oon asti.

Stewart Griffin
Vastaus kommenttiin #37

Olen pahoillani että uusi tieto ei pysty läpäisemään kalloasi. Ehkä sinun kannattaisi kysyä (toiselta) juristilta ennen kuin rupeat maallikkona tutkimaan verottajan sivuja ja vetämään vääriä johtopäätöksiä.

Ja Googleta vaikka perintöverolaskuri (verottajan sivuilla) niin näet, että summani oli oikea. Kas, perintöverotaulukossa määrätään tietty vero tietyn summan kohdalla ja sitten YLIMENEVÄLTÄ osalta käytetään tiettyä prosenttia.

Vieläkö haluat jatkaa vänkäämistä?

Seppo Simonen

Valtion näkemyksen mukaan perintöveron yhtenä tarkoituksena varallisuuserojen tasaaminen yhteiskunnassa.
Tämä on suoraan puhdasoppista pohjoismaisen sosialidemokraattisen hyvinvointiyhteiskuntan klassinen mallinto sillä erotuksella että Ruotsi ja Norja ovat luopunéet perintöverosta, nyt on Suomen vuoro.
Jos tämä ei toteudu Suomi on riisto ja ryöstövaltio Sosislidemokraatti Kansanedustaja Timo Harakan mantraa tasatusta kurjallistosta ja hänen tulevasta vaalikarjasta.

Marja-Liisa Kalkela

Mistä otetaan tilalle verotuloja jos perintövero poistetaan?
Kestääkö valtion kirstu sen? Paikataanko vaje velalla? Vai ajetaanko sosiaaliturva alas.
Kun kirstusta jotain annetaan täytyy sinne tulla tilalle jostain rahaa. Oliko meillä nyt jo kestävyysvaje? Tulot ei kata menoja?
Ei tarvitse olla edes demari kun ymmärtää miten taloutta hoidetaan.
Sama kuin otat pikavipin ja maksat sitä pikavipillä,jos tulot ei riitä.

Kari Kallio

Sovitaan niin, että vain raha on verotettavaa perintöä - ei esim kiinteä omaisuus kuten vanhempien asunto, jo silloin 95 % nykyisistä ongelmista poistuisi.
Valtio voi vähentää tulonsiirtoja samassa suhteessa -- esim. meidän veronmaksien pussista maksettu maajussien eläke (1 miljardi) (järjetöntä) - se olisi jo siinä.

Matti Soininen

Minun näkemykseni mukaan perintövero on nimenomaan eriarvoistava.
Se, jolla on paljon omaisuutta/rahaa, voi elinaikanaan lahjoittaa perillisilleen pitkän ajan kuluessa huomattaviakin summia ilman veroseuraamuksia. Jos taas ainoa omaisuus on asunto ja elää kituutetaan eläkkeellä, ei lahjoitettavaa ole. Jos jälkimmäisessä tapauksessa perillinenkään/-setkään ei ole varoissaan, todentotta, varallisuutta jaetaan uudelleen, kun asunto on laitettava myyntiin ja toivottava, että siitä saa edes perukirjoitetun määrän, saati että käy edes kaupaksi. Muuttotappioalueilla sekään ei ole varmaa.

Stewart Griffin

Höpöhöpö. Ensinnäkin, jos kauppahinta ei täsmää perukirjan arvon kanssa, voi perintöverotuksen oikaista jälkikäteen. Jos saa 100 000 euroa perintöä, maksaa 8 700 euroa. Jos taas saa miljoonan, maksaa vajaat 150 000 euroa. Ja tämä on mielestäsi eriarvoistavaa? Pitäisi luopua molemmista niin olisi parempi? Älä naurata.

Matti Soininen

Jos perii vain kiinteää, ehkä vaikeastikin realisoitavaa omaisuutta, milläpä sen veron maksaa? Toki perukirjan arvon voi korjata, mutta silti asunto ei itsekseen rahaksi muutu.
Kesämökkikiinteistöt ja asunnot on monella paikkakunnalla "ongelmajätettä".

Stewart Griffin
Vastaus kommenttiin #35

Ai? Kerropa miten "järjestelisit" miljoonan verotuksen ulkopuolelle kun lahjaveroa maksetaan jo 5 000 eurosta. Anna tulla vaan, moni miljonääri kuuntelisi tuollaisia neuvoja.

Jos perii vain kiinteää, eikä pysty maksamaan veroa (esim. 300 000 euron asunnosta 37 700 euroa - ei edelleenkään kovin ankara prosentti btw), niin sitten joko myy sen kämpän tai ottaa pankista lainaa. Problem?

Juha Koponen

...perintövero ja sen puolustaminen on käsittämätöntä. Miksi naapuria pitää verottaa? Johtuuko se siitä, että ei saa hankkia elämänsä aikana mitään pysyvää joka jäisi lapsille tai jollekkin tuttavalle, säätiölle jne.? Perintö on hankittu verotetuilla tuloilla. Ja siitä pitää verottaa lisää. Annanvaikka kissoille miljoonani! Miksi tämä on väärin?..en saa päättää kuolemani jälkeen omaisuudesta. Ilmeisesti DDR-SDP:n visioita yhteiskunnasta jossa kaikki työväki omistaa kaiken ja jossa kellään ei ole mitään-taas.....

Stewart Griffin

Siksi koska verotuloja on saatava ja on parempi ottaa pieni siivu perillisiltä kuin esim. palkansaajilta, joita verotetaan jo aivan liian ankarasti.

Btw perintövero ei ole ainoa vero, joka maksetaan jo hankitusta omaisuudesta. Tämä argumentti on niin väsynyt.

Pentti Westerholm

Tutkijan mielipide;Tasaa varallisuutta ja paikkaa veroaukkoa.Totta vuonna 2016 perintö ja lahjatuloja oli 522 milj.Hup.. s ne upposivat 30000 tuhannen pakolaisen ylläpitokustannuksiin eikä vielä riittänytkään.Pakolaiset pääsivät välittömästi varallisuudessa kantasuomalaisten tasolle.Kyllä nuo tutkijat tietää..

Markku Koivisto

Onko tässä nyt vertailukohtana, että kun joku saa perintöä, hän piilottaa sen jonnekin kenenkään tietymättömiin. Kun siitä verotetaan, edes jokin osa saadaan yhteiskunnan hyödyksi. Käytännössä kun perinnöstä ei verotettaisi varallisuus kansalaisten keskuudessa kasvaisi juuri tuon vero-osuuden verran enemmän kuin nyt. Varallisuuden kertyessä vain täysi tomppeli panee sen "patjan alle" piiloon. Kyllä se lähtisi vero-osuudella lisättynä kansantalouden kiertoon. Ei Suomessa liian kanssa pääomia ole. Ne puolestaan ovat edellytys uusien tai laajentavien investointien syntymiselle, johon nyt joudutaan lainaamaan ulkomaita myöten. Pelkällä tulorahoituksella tapahtuvat investoinnit ova meillä peräti harvinaisia. Lisääntyvä rahankierto talouselämässä kerryttää sekin verottajan kukkaroa mukavasti.