Keskiviikko 26.9.2018

Elina Lepomäeltä uusi kova sote-ulostulo: ”Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
16.4.2018 16:13
  • Kuva: Alma Media arkisto / Pasi Liesimaa
    Kuva
    Elina Lepomäki.
|

Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) arvioi, että viime viikolla puheenaiheeksi Suomessa nousseet sote-uudistuksen korvauskriteerit eli kapitaatio ja ihmisten profilointi johtavat asiakkaiden valikointiin joka tapauksessa.

–Se johtuu siitä, että kapitaatio on kiinteä korvaus, jonka palveluntuottaja saa jokaisesta asiakkaasta, silloin kun tämä rekisteröityy. Kapitaatiossa maksetaan riskin kantamisesta, ei tutkimuksista eikä hoidosta. Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus, Lepomäki toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän korostaa, että kapitaatio ei poista yli- tai alihoidon riskiä, silloin kun hoitoketju on rahoituksen osalta poikki. Lepomäen mukaan juuri näin on esitetyssä sote-ratkaisussa. 

 

–Kapitaatiokorvauksen saa suoran valinnan peruspalveluista; muut palvelut kuten erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ovat liikelaitoksen vastuulla. Paljon palveluita tarvitsevat ihmiset ovat jatkossa liikelaitoksen asiakkaita.

Hän sanoo, että kapitaatiopohjainen rahoitus saattaa tehostaa asiakasvalikointia. 

–Palveluntarjoaja voi yhdistellä muista lähteistä saamiaan tietoja henkilöiden riskitekijöistä ja vertailla tietoja annettuun korvaustasoon. Palveluntarjoaja voi vaikuttaa sekä palveluidensa laatuun että saatavuuteen. On varsin todennäköistä, että sote-keskuksiin syntyy eri jonoja sen mukaan, saako palvelusta lisäkorvausta vai ei. Käynnissä olevissa valinnanvapauskokeiluissa tästä on viitteitä, mutta kattavaa tietopakettia ei vielä ole olemassa.

Helsingin Sanomat uutisoi viime tiistaina, että jokainen suomalainen pisteytetään sote-uudistuksessa sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa.

Perhe- peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on rauhoitellut huolia ja totesi muun muassa eduskunnan kyselytunnilla torstaina, ettei sote-uudistuksen tavoitteena ei ole pisteyttää kansalaisia heidän terveytensä tai sairautensa pohjalta. Hän muistutti myös, etteivät sote-keskukset, yksityiset tai julkiset palveluntuottajat, valitse asiakkaitaan, vaan kansalaiset valitsevat sote-keskuksen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL puolestaan vakuutti keskiviikkona, ettei pisteytys tapahdu henkilötasolla, vaan taustalla on yksilökohtaisia tietoja, mutta tieto kansalaista koskevasta korvauksesta toimitetaan sote-palveluiden tuottajille anonyymisti ryhmiteltynä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on vaatinut THL:lta selvitystä siitä, minkä lain perusteella THL katsoo voivansa toimia julki tulleella tavalla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen piti viikonloppuna huolia suomalaisten potilastietojen turvallisuudesta aiheellisina.

Lue tarkemmin: Eduskunnan kuulema asiantuntija: ”Syytä sanoa ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on ehkä heikointa koko Euroopassa”

Elina Lepomäki huomauttaa blogissaan myös, että koko sote-lakikokonaisuuden käsittelyaikataulu on haasteellinen. 

–Sote-lait olisi hyväksyttävä kesäkuun alussa. Varsinaiset valinnanvapauspilotit ovat vasta käynnistymässä eikä aikaisempiakaan kokemuksia ole vielä kunnolla analysoitu. Selvältä näyttää jo nyt, että lakikokonaisuuteen liittyy paljon sellaisia riskejä, joita on toimeenpanossa vaikea korjata ja joista monia on - Suomen soten nykytilaan nähden - turha ottaa, hän sanoo.

Lepomäki kyseenalaistaa edelleen koko sote-uudistuksen tarpellisuuden ja nostaa esiin tammikuussa julkaistun Health Powerhouse Indexin raportin, jonka mukaan Suomi oli ykkössijalla 35 eurooppalaisen maan kustannustehokkuus-vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi kuudennelle sijalle. 

Lepomäen mukaan Suomen sijoitus on tässä tutkimuksessa parantunut vuosi vuodelta. 

–Suomea käytetään muun muassa esimerkkinä siitä, miten jonotusaikoja on saatu supistettua. Kyseinen tutkimus on muuttanut vuosien aikana joitain arviointikriteerejään, joiden perusteella yksittäisten maiden sijoitukset ovat saattaneet hypähdellä.

Hän toteaa, ettei Suomen sijoitus ole heikko myöskään muissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi OECD:n kattavassa tilastoinnissa Suomi on Lepomäen mjukaan keskiarvon yläpuolella kaikissa terveydenhuollon laatua kuvaavissa vertailuissa. 

–Silti meillä on kehitettävää, mutta se ei edellytä nykyisen järjestelmän “räjäyttämistä”. Päinvastoin, jättiuudistus on riski silloin, kun lähtötilanne on monin paikoin varsin hyvä. Alueelliset erot ovat Suomessa suuria, mikä edellyttää aluekohtaisia ratkaisuja. Moni niistä on jo pitkällä; täysin nykyisestä lainsäädännöstä käsin, Lepomäki kommentoi. 

Lepomäki ilmoitti maaliskuun alussa, ettei hän voi kannattaa sote-uudistusta.

Lue lisää:

Tyly sote-ryöpytys konsultilta: ”Jos on pokkaa yksityistää terveydenhuolto, on oltava ymmärrystä sen seurauksista”

Eduskunnassa tiukka väittely suomalaisten pisteytyksestä – Ministeri: ”Puistattava jo vertauksenakin”

”Soten kaataminen olisi hyppy pimeään” – Tutkija: Näin asiat etenisivät, jos Juha Sipilä hajottaisi hallituksen

Sote-kapinalliselta uusi täyslaidallinen – Elina Lepomäki: Syntyy ohituskaista ja ”lukkiutumisilmiö”

Kaatuuko hallitus soteen? Lepomäki: ”En pidä mitenkään annettuna, että tämä laki tulee eduskunnasta ulos”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Lepomäki on lahjomaton, rehellinen ja ahkera. Toivotaan, että Kokoomuksesta löytyisi heitä enemmänkin.
Jos ei löydy, sen näemme kesäkuun äänestyksessä, minun äänestämäni puolue vaihtuu tulevissa maakunta- ja eduskuntavaaleissa.

Seppo Simonen

Mikä saa KTM ja DI tutkinnot suorittaneen älykkään kansanedustajan viihtymään alle 7000 € kk palkalla tässä luottamustehtävässä, no saahan tällä meriittiä ansioluettoloon.
Kokoomus on innovatiivinen kykypuolue mutta kuitenkin liberaaliset arvot
omaavava konservatiivinen kansanliike. Sovituista päätöksistä ei lipsuta ja nyt mitä tarinaa medialle heitetään on tavallaan viihdettä ja äänestäjien pään sekaisin laittamiseksi.
Tämän käsikirjoitus saattaa olla jossakin kabinetissa suunniteltu ja tässä laitettiin yksi sotilatar eturintamaan tekemään kiusaa Keskustalle ettei Keskusra enää tingi tiukennuksia valinnanvapauteen sotesta.

Petri Partanen

Kirjoitin jo ennen Lepomäkeä näistä hänen OECD ja EHCI näkökulmistaan täällä:

http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252765-suomi-on-halvin-ter...

Sekä

http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252774-onko-suomi-tehokkai...

1. Pääuutinen on se, että kun Englannissa ja Ruotsissa ”valinnanvapautettiin” SOTE-palveluita yksityisille, nousi SOTE-kustannukset suhteessa BKT merkittävästi!

2. Lepomäki kommenoi virheellisesti sitä, että EHCI tilastoissa Suomi olisi ykkönen, se on joko kuudes, tai sitten kustanustehokkuudessa 12, mutta HOITOTULOKSISSA sijoitettua Euroa kohden Suomi on 1.

Kari Kallio

Oikeaa suomea - "alkaa olla!" Mitä taas lobbareihin tulee - päättäjiä kohtaan on ollut melkoinen vaikuttamisprojekti, jotta ne eivät vastustaisi ns. valinnanvapausmallia - mitä ikinä se tarkoittaisikaan ja antaisivat kansakunnan kassakirstun avaimet myös heille! Mitä ylevää sellaisessa muka on? Vastaan puolestasi - ei mitään!
Kekomäkeä siteeraten: se mikä ei ole rikki, sitä ei pitäisikään korjata! Suomi sijoittuu jo nyt mallimaana kaikissa vertailuissa maailman kärkeen - kuinka se on hoitanut oman terveydenhoitonsa laadukkaasti hyvin ja todella kohtuullisin kustannuksin. Mikä siinä on niin väärin?

Harri Kovala

Millä tavalla SoTe alkaa olla maalissa? SoTe ja maakuntahallinto sekä niitä koskeavat lait ovat täysin keskeneräisiä ja taysin keskeneräisine ne heitetään maakuntiin, että rakentakaapas tuosta toimiva. Jos maakunnat, joita ei edes vielä ole, eivät saa toimivaa himmeliä, voi hallitus pestä kädet ja todeta, että ei tämä ollut meidän syy ja osoittaa maakuntia.

Miten voit koota toimivan huonekalun, kun ohjeet ovat keskeneräiset ja osia puuttuu? Ja kaiken lisäksi paketissa on muita suurempi osa, joka ei edes kuulu huonekaluun.

Juha Lapveteläinen

Jos maakuntamalli toimisi oikeasti ei niin poliittisen sotemaisesti, niin maakunnan rajoista lähdetään liikkeelle. Kun kaikki kunnat ovat yhteisellä päätöksellä liittyneet maakunnaksi he perustavat maakuntahallinnon, johon edustajat valitaanjokaisesta kunnasta jotka kuuluvat maakunnan alueeseen. Edustajat maakuntahallintoon valitaan kunnanvaalien yhteydessä. Nyt kun tämä asia on selvitetty täytyy toimia, maakuntahalliinnon edustajat päättävät mitkä palvelut eri kunnissa maakunnan alueella julkisesta sektorista kuuluvat maakunnan hallinnon alaisuuteen, ja mitkä julkiset palcvelut kuuluvat itsemääräämisoikeutta käyttävän kunnan alaisuuteen. Yhdysvalloissa osavaltiosektori on luonnollisesti se suurempi sektori ja kulu, kuin se yksittäinen kunnallinen julkinen sektori. Pidän tätä ratkaisua erittäin järkevänä toimenpiteenä, mikä kannattaisi toteuttaa myös Suomessa. Kun maakunnan julkinen sektori on viimein selvitetty, sekä myös kunnallinen julkinen sektori viimein selvitetty pääsemme verotuksellisesti oikeaan suhteeseen maakunnan alueella toimivista palveluista. Eri asia sitten on se, onko jokaisella maakunnalla siihen varaa, tai miksi tätä ratkaisua ei ole vielä tähän päivään mennessä toteutettu niissä maakunnissa, joilla olisi siihen varaa? Koska se toimii liian hyvin ja heti perustamisen jälkeen valtioneuvosto ja eduskunta menettäisivät lähes täydellisesti poliittisen määräysvaltaoikeuden- sekä vallankäyttömahdollisuuden itsehallinnollisissa maakunnissa alueellisesti. Maakunta- ja kuntasektoria olisi myös liian helppoa pienentää tasaisesti vuosittain eläkeratkaisuilla julkisen sektorin osalta, sosialisoidaan siis yksityiset lääkäri- sekä sairaalasektorin yritykset tulevaisuuden Suomessa.

Hannu Rissanen

USA:ssa maksaa terveyden hoito vähintään tuplat siitä mitä meillä ja silti iso osa jää vaille kunnollista hoitoa. Asuin Texas:ssa ja oli vakuutukset. Sain hyvää, mutta pirun kallista hoitoa. Meillä ei ole Suomessa vara tuollaiseen.