Lauantai 20.10.2018

”Nyt rikotaan jotain mitä on rakennettu vuosikymmeniä” – Nuorten suomalaistutkijoiden karu viesti hätkähdyttää

Jaa artikkeli:
Luotu: 
17.4.2018 11:11
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Nuoret suomalaistutkijat ovat huolestuneita uranäkymistään.

Nuorten suomalaistutkijoiden näkemys urastaan ja työllistymisestä tutkijana on hälyttävän epävarma. Tieteentekijöiden liiton kyselyn tulos hätkähdyttää muun muassa kansanedustaja Emma Karia.

Lähes puolet nuorista tutkijoista on pohtinut siirtymistä kokonaan toiselle alalle ja toisiin tehtäviin, Tieteentekijöiden liitto raportoi kyselytutkimuksestaan maanantaina. Lisäksi yli puolet nuorista tutkijoista harkitsee siirtymistä yksityiselle sektorille.

Koulutuspuolueeksi profiloituneen vihreiden Emma Kari pitää tuloksia pysäyttävinä.

– Kuulen jatkuvasti piruilua siitä, että taasko ne vihreät puhuvat koulutuksesta. No kyllä puhumme! Ja niin pitäisi kaikkien muidenkin puhua. Tämä on maa, jonka pitäisi nojata korkeaan osaamiseen ja koulukseen. Silti Sipilän hallitus jatkaa yliopistoilta leikkaamista edelleen. Tieteentekijät eivät voi enää keskittyä tutkimukseen ja uuden kehittämiseen. Töitä ei ole. He etsivät nyt muita tehtäviä, Kari kirjoittaa sosiaalisessa mediassa.

– Koulutusleikkausten ongelma on se, että siinä rikotaan jotain, jota on rakennettu vuosikymmeniä. Tehty vahinko ei näy heti. Suomalaisen osaamisen voi romuttaa nopeasti, mutta sen uudelleen rakentaminen voi olla hidasta ja vaikeaa.

Kyselyn mukaan yli 70 prosenttia nuorista tutkijoista kokee huolta työuran epävarmuudesta. Tieteentekijöiden liiton tiedotteen mukaan nuoria tutkijoita huolettavat määräaikaisuudet ja pätkätyöt, työuran kaikkinainen epävarmuus, jatkuva kilpailu sekä yliopistoleikkaukset ja ”muu vallitsevasta korkeakoulupolitiikasta johtuva tutkimuskentän kurjistuminen”. Tieteentekijät itse pitävät saamiaan kyselytuloksia "karuina".

– Vastaukset eivät kerro hyvää siitä, mihin tilaan Suomen tiedeyhteisö on ajettu, Kari toteaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

"Henri / Wunder testaan moderointia."

Testasit, näyttäisi toimivan, mutta hidastaa melko lailla kommentointia/keskustelua entiseen verrattuna, viimeksi ei tullut kommentit edes saman vuorokauden aikaan perille, vaan vasta seuraavana...se tosiaan hiukka hidastaa keskustelua, kun tulee tämä ilmoitus:

"Kommenttisi on jonoutettu moderointia varten ja julkaistaan hyväksynnän jälkeen."

Timo Nyman

Nyt vaikuttaa koulutuksen suuntautuvan monesti niin suppea-alaiseen osaamiseen että välittömästi kaivattaisiin täydennyskoulutusta. Suomessa ja EU:ssa on uskoakseni paljon sellaisia tehtäviä joita nykykoulutuksella kyettäisiin hoitamaan ja täsmäkoulutus ja perehdyttäminen voisi tapahtua työpaikalla. Rekrytoitaessa tunnutaan haettavan jollain tietyllä nimikkeellä henkilöä työhön ja uskotaan että jossain instituutissa on juuri sellaisia henkilöitä kuin kanoja orrella. Ennenkaikkea paikanhakija uskoo että Hänellä on juuri sellainen paikka odottamassa mihin koulutusnimike viittaa. Koulutus kehittää ihmistä sellaiseen työhön mihin ihmistä on koulutettu. Ei oppilaitoksen antaman todistuksen ammattinimike tarkoita että yhteiskunnassa olisi jokaiselle nimikkeen hankkineelle paikka odottamassa. En tarkoita tällä narinalla ammatikseen rekrytoivia henkilöitä "mollata", vaan olen huolissani asenteista joissa aivan normaalin päiväkodin keittäjälle ladataan sellaiset vaateet ettei niistä MIchelin-ravintolan pääkokkikaan selviydy. Joustavuutta ja tahtoa lisää!

Teemu Terava

Yliopistot ovat perinteisesti perustelleet tutkijoiden pätkätöitä sillä, että yliopistot ovat budjettirahoitteisia, eivätkä voi varmistaa rahoituksensa jatkuvuutta. Siksi tutkijoiden palkkaus on sidottu tutkimusrahoitukseen, joka tunnetusti on pätkittäistä.
Esimerkiksi kanslistien palkkausta ei perustella vastaavalla epävarmuudella. Virat on turvattava ja rahoitettava ensin.
Suomalaisten yliopistojen perustehtävät ovat hallinto, opetus ja tutkimus, tässä järjestyksessä. Tämä perustuu siihen pitkään ja tiukasti johdettuun virastoasemaan, jonka OPM aikanaan rakensi.
Tutkimusyliopistojen pitäisi kyetä panostamaan ensisijaisesti tutkimukseen, jotta ne pystyvät toteuttamaan perustehtävänsä, joka on tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus.
Toinen kysymys on sitten, miten laajan yliopistoverkon maan BKT pystyy ylläpitämään?

Teemu Terava

Yliopistot ovat perinteisesti perustelleet tutkijoiden pätkätöitä sillä, että yliopistot ovat budjettirahoitteisia, eivätkä voi varmistaa rahoituksensa jatkuvuutta. Siksi tutkijoiden palkkaus on sidottu tutkimusrahoitukseen, joka tunnetusti on pätkittäistä.
Esimerkiksi kanslistien palkkausta ei perustella vastaavalla epävarmuudella. Virat on turvattava ja rahoitettava ensin.
Suomalaisten yliopistojen perustehtävät ovat hallinto, opetus ja tutkimus, tässä järjestyksessä. Tämä perustuu siihen pitkään ja tiukasti johdettuun virastoasemaan, jonka OPM aikanaan rakensi.
Tutkimusyliopistojen pitäisi kyetä panostamaan ensisijaisesti tutkimukseen, jotta ne pystyvät toteuttamaan perustehtävänsä, joka on tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus.
Toinen kysymys on sitten, miten laajan yliopistoverkon maan BKT pystyy ylläpitämään?

Hannu Saarenmaa

Tutkijan ura ei ole virkaura kotimaassa.

Väitöskirja pitää saada aikaan nopeasti. Sen jälkeen on lähdettävä lyhyelläkin apurahalla ulkomaille, oman alansa parhaaseen tutkimusryhmään.

Siellä oltua pari vuotta ja julkaisuluettelon kartuttua voi alkaa hakemaan apulaisprofessuureja. Niitä on tarjolla paljon ympäri koko maailman. Mielellään tenure-track. Vasta sitten voidaan puhua ikäänkuin vakituisesta työpaikasta.

Jos tähän ei ole valmis, niin tutkijan uralle on turha pyrkiä, vaan harkita niitä muita vaihtoehtoja. Yliopistoissa on kyllä paljon mukavia hallintotehtäviäkin...

Mutta on se vain niin upeaa löytää ja keksiä uutta. Siihen pitää olla se sisäinen palo. Urasta viis!

Raimo Laine

Todella jo nyt ihmetyttää kuinka paljon kaikenkaisia valtion kustantamia ihmetutkijoita ja ja tutkimuslaitoksia maa päällään kantaa ja lisää tulee koko ajan.
Kari Suomalainen piirteli jo 50 v sitten partaista, silmälasit vinoon linkasahtanutta "ERIKOISTUTKIJAA" lempihahmonaan.