Keskiviikko 21.11.2018

Sisällissota päättyi 100 vuotta sitten – Professori: ”Varsinkin ulkomaalaiset kollegat pitävät suunnan muutosta suoranaisena ihmeenä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.5.2018 18:36
  • Suomen sisällissota päättyi tasan 100 vuotta sitten. Arkistokuvassa valkokaartilaisia Tampereella Tammelan raunioilla.
|

Vuoden 1918 sisällissodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi tasan 100 vuotta. Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori Jukka Kekkonen sanoo, että on häkellyttävää, kuinka pian yhteiskunta- ja oikeuspolitiikan linja muuttui Suomessa sodan jälkeen. 

–Kuningashanke kaatui, kunnallinen demokratia käynnistyi jo vuoden 1918 lopulla, eduskuntavaalit järjestettiin maaliskuussa 1919 ja tasavaltalainen hallitusmuoto säädettiin heinäkuussa 1919. K.J. Ståhlberista tuli ensimmäinen tasavallan presidentti, hän luettelee Puheenvuoron blogissaan

–Eikä tässä kaikki. Demokraattisen oikeusvaltion perustaa turvasi myös riippumaton tuomioistuinlaitos, joka oli KKO:n ja KHO:n perustamisen kautta toteutettu jo syksyllä 1918. Ministerivastuulaki säädettiin 1922. Suomesta tuli ajan mittapuun mukainen oikeusvaltio, Kekkonen jatkaa. 

1918 muutti Kekkosen mukaan aikaisemmin kaavailtu vallanjakoa: kansanvaltaisuuden elementit heikkenivät ja tasavallan presidentin valtasoikeudet säädettiin erittäin vahvoiksi. 

Yhteiskuntasovun rakentamista ajatellen erityisen tärkeitä olivat hänen mukaansa myös maanjakolait (Lex-Kallio ja torpparivapautus) sekä muu lainsäädäntö, jolla pyrittiin parantamaan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olleiden asemaa. 

–Mikä käänsi suunnan, kysytään usein? Varsinkin ulkomaalaiset kollegat pitävät suunnan muutosta suoranaisena ihmeenä, Kekkonen kommentoi. 

Hän sanoo, että muutoksen syyt olivat sekä maan sisällä, että kansainvälisen poliittisen arkkitehtuurin muutoksissa. 

–Suomen kansainvälinen maine oli kärsinyt vankileirien kurjuuden tultua ensin pohjoismaiden ja sitten laajemminkin ulkomaiden lehdistön tietoon. Saksan häviö maailmasodassa luhisti kuningashankkeen. Suunnan oli pakko muuttua, jotta nuori valtio saisi maailmansotien voittajavaltioiden hyväksynnän. Politiikan linja siirtyi näissä olosuhteissa kohti maltillista keskustaa, hän toteaa.

Demokraattinen oikeusvaltio joutui Kekkosen mukaan Suomessa kovalle koetukselle maailmansotien välisenä aikana. 

–Oikeudenkäyttö politisoitui ja demokratiaa rajoitettiin. Suomalainen yhteiskunta kesti demokratian kaventamisen vaatimukset paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat. Lapuan liike kukistettiin. Laillisuusrintama voitti. Yhteiskunnallinen integraatio eteni merkittävästi 1930-luvun lopulla maalaisliiton ja sosialidemokraattien punamultayhteistyön käynnistymisen myötä. 

Kekkonen kuvailee, että sovintoa vahvassa merkityksessä pystyttiin rakentamaan vasta toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä, kun Suomesta tuli demokraattinen oikeus- ja hyvinvointivaltio.  

–Sovinto edellyttää aitoa demokratiaa, johon kuuluu mahdollisuus keskustelulla kipeistäkin asioista ja olla oikeassa tai väärässä ilman sanktioiden pelkoa, hän painottaa.  

Lue myös: Sisällissota alkoi 100 vuotta sitten - Juha Sipilä: ”Suomen esimerkille olisi käyttöä”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Jukka Kekkonen
Jukka Kekkonen
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ari Ohvo

Ilman sisällissotaa Suomi olisi varmasti erilainen maa. Suomen köyhällistön epäkohtiin olisi tuskin puututtu niin kovalla kädellä sodan jälkeen kuin puututtiin jos sisällissotaa ei olisi käyty. Olisiko Suomi taistellut yhtenäisenä maana talvi- ja jatkosodissa vain olisiko alkanut maan sisäinen kapina niinkuin Stalin toivoi? Se jää ikuiseksi mysteeriksi.

Jaakko Aalto

Ilman sisällissotaa ne epäkohdat olisi korjattu nopeammin ja kivuttomammin. Lakien valmistelu oli hyvässä käynnissä, osin jo valmiinankin, ennen kuin kapina katkaisi kehityksen. Ei se suunnan muuttaminen sisällissodan jälkeen olisi ollut mahdollinen, jos se ei olisi ollut valmiina jo ennen sotaa.

Mark Andersson

Olennaista oli Saksan häviö maailmansodassa, mikä romautti kiihkeimpien valkoisten haaveet liittää Suomi Saksan vasallivaltioksi. Kun valkoiset saivat huutia ulkomailta, maltilliset suostuivat myöntämään, että Suomessa tarvitaan myös työläisiä, eikä koko hävinnyttä puoliskoa kansasta voitu mitätöidä. Oli viisainta ryhtyä rakentamaan tasavaltaa ja demokratiaa.

Ikävällä tavalla demokratian tielle tekivät isoja kuoppia samat kiihkoilijat Lapuan liikkeen ja Saksan kanssa vehtaamisen muodossa 1930-luvulla, mikä johti myös toiseen maailmansotaan osallistumiseen ja häviöön samasta syystä: haluttiin niin kiihkeästi Saksan alusmaaksi, että jouduttiin melkein Neuvostoliiton osaksi, muttei ihan.

Ja sitten tuli EU.

Petri Kivenheimo

No, onhan se tietysti tulkinta tuokin. Eipä siitä juuri muuta puutukaan kuin asiallinen pohja ja käytännöllinen järki.

Tosiasiassahan jo "rautakansleri" Bismarckin aikana Saksan keisarikunta oli ensimmäisenä Euroopan valtiona ottanut käyttöön työväen asemaa olennaisesti parantaneen sosiaalilainsäädännön, ja Saksan sosialidemokraatit olivat ensimmäisen maailmansodan syttyessä olleet muiden mukana hyväksymässä sotabudjettia Saksan valtiopäivillä. Sota ei tuolloin syttynyt Saksan aloitteesta vaan siitä, kun itsevaltaisesti hallittu Venäjän keisarikunta oli käymässä aseellisesti Saksan liittolaismaan, Itävalta-Unkarin keisari- ja kuningaskunnan kimppuun. Ei tällaisesta Saksasta siis millään tosiasiapohjalla saa valtakuntaa, jossa työväestö olisi mitätöity.

Vastaavasti väitteistä, joiden mukaan joillakuilla suomalaisilla olisi joskus ollut "kiihkeä halu Saksan alusmaaksi", puuttuu kaikki järki. Minkään maan alusmaaksi ei tietenkään ole haluttu, mutta jo J.K. Paasikivi on todennut, että sikäli kuin Suomella on tarve ja mahdollisuus valita Saksan ja Venäjän välillä, se valitsee aina Saksan. Niinhän muuten ovat nyttemmin tehneet lähes kaikki muutkin Saksan ja Venäjän välisen Euroopan maat (Valko-Venäjä näyttäisi olevan tällä hetkellä ainoa selkeä poikkeus, ja senkin demokraattisuuden laitahan on tunnetusti vähän niin ja näin).

Harri Kovala

Unohdit tosin sen, että Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa liittolaisina ja saman sosialistisen aatteen yhdistäminä jakoivat itäisen Euroopan ja nimenomaan Stalinin ja Hitlerin liiton vuoksi Suomi joutui sotaan. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939, oli Saksa samalla Neuvostoliiton liittolaisena myös Suomen vihollinen.

Suomen liittolaisia olivat Iso-Britannia ja Ranska, joista saatiin jonkin verran kalustoa ja materiaalia. Olisi saatu myös miehiä ja maakulustoa mutta Ruotsi Saksan-mieleisenä ei antanut kauttakulkulupaa.