Torstai 13.12.2018

Kiista työvoimasta: Mykkänen ärähti, mutta Halla-aho oli oikeassa osaajista – on jo vapautettu harkinnasta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.5.2018 10:48
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho haluaisi tiukentaa EU:n ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkintaa päinvastoin kuin kokoomus. Arkistokuva.
|

Keskustelu EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta kiihtyi viikonloppuna, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi Ylellä haluavansa tiukentaa saatavuusharkintaa.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) lyttäsi blogissaan Halla-ahon näkemyksen ja kansanedustaja Ville Tavio (ps.) tyrmäsi Mykkäsen perustelut Puheenvuoro-blogissaan.

Lisäksi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ilmoitti viime viikolla, että STTK:n mielestä saatavuusharkinnasta voitaisiin luopua tietyin edellytyksin. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta puolestaan oli Ylelle antamassaan haastattelussa täysin eri mieltä.

Lue lisää: Sisäministeri varoittaa Jussi Halla-ahon maahanmuuttomallista: ”Japanin tie on alamäki”

Hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä selventää Uudelle Suomelle, mitä kätkeytyy viime päivien saatavuusharkintakeskustelun taustalle.

EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden osalta saatavuusharkinta koskee niitä, joita ei ole erikseen siirretty yksinkertaisempaan oleskelulupamenettelyyn. Käytännössä saatavuusharkinta siis koskee EU:n ulkopuolelta tulevia duunareita, eli esimerkiksi rakennusmiehiä, metallimiehiä, siivoojia, tarjoilijoita ja niin edelleen.

Kokoomus on jo pitkään ajanut saatavuusharkinnasta luopumista vedoten muun muassa hankalaan byrokratiaan ja osaajien houkuttelemiseen, josta Mykkänenkin blogissaan puhui. Halla-aho sanoi saatavuusharkintakantansa yhteydessä Ylelle, että osaajat on jo vapautettu harkinnasta.

Käytännössä osaajat, eli tarkemmin erityisosaajat kuuluvat yksinkertaisempaan oleskelulupamenettelyyn. Siihen nimittäin kuuluvat tehtävät, jotka edellyttävät korkeakoulututkintoa ja vähintään 3000 euron bruttokuukausipalkkaa. Toisin sanoen tällaisissa erityisosaajien tapauksissa oleskelulupa voidaan myöntää ilman tarveharkintaa.

EU:ssa työvoimalla on vapaa liikkuvuus, eli EU-maiden kansalaiset saavat vapaasti työskennellä kaikissa EU-maissa.

Käsitteet sekaisin, mutta ero pieni

Työministeri Jari Lindström (sin.) sanoi viime viikolla kyselytunnilla, että keskustelussa sekoitetaan usein aluelinjaukset ja lakisääteinen saatavuusharkinta. Sorainen kertoo, että ero näiden välillä on hyvin pieni.

Saatavuusharkinta perustuu ulkomaalaislakiin. Jos kyse ei ole erityisosaajista tai ammattiurheilijoista tai -taiteilijoista, saatavuusharkinta on suoritettava ulkomaalaislain nojalla.

Aluelinjauksissa taas kyse on siitä, että eri ely-keskusten alueilla työmarkkinatilanteet ovat hyvin erilaisia. Ely-keskusten neuvottelukunnat ohjeistavat alueensa tilanteen perusteella oleskelulupakäsittelijää, joka voi tilanteen mukaan myöntää luvan. Saatavuusharkinta on kuitenkin jollain tapaa aina tehtävä, koska se perustuu lakiin.

Suurempi ongelma kiinnostuneiden erityisosaajien puute

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että saatavuusharkintaan ei kuluvalla hallituskaudella kosketa, joskin kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on välillä toivonut asiasta sopimista kirjauksesta huolimatta. Saatavuusharkintaan ei kuitenkaan olla nyt tekemässä muutoksia suuntaan tai toiseen.

Sen sijaan saatavuusharkinnan viranomaisprosesseja kehitetään koko ajan, ja työntekijöiden ja erityisosaajien lupamenettelyjen pullonkauloista ollaan hankkimassa selvitystä kuluvan vuoden aikana.

– Suurempi ongelma erityisosaajien kanssa on se, että Suomeen ei hakeudu erityisosaajia. Suomi ei ole kansainvälisesti niin houkutteleva kohde kuin Keski-Euroopan suuret maat tai Ruotsi, Sorainen sanoo.

Sorainen huomauttaa, että houkuttelevuuden puutteeseen ei voida vaikuttaa lupamenettelyillä. Houkuttelevuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi se, että erityisosaajien palkat eivät ole Suomessa niin korkeita kuin vaikkapa Saksassa, ja toisaalta Suomessa työtä verotetaan kovemmin kuin monessa EU-maassa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kyuu Eturautti

Pykälät eivät ole tätä päivää. Tämä "edellyttää korkeakoulututkintoa" on nimenomaan ongelma.

Nykyään yhä useammin tietotekniikan tai muiden tekniikan alojen osaajat eivät ole käyneet korkeakouluja, vaan ovat osoittaneet taitonsa muilla tavoin. Yhä useampi huipputekniikan pirteä toimija rekrytoi puhtaasti osaamispohjalta.

Ja sitten he pääsevät kokeilemaan odottaa 8-12 kuukautta maahanmuuttoviraston jonossa.

tom brunila

Ei se nyt ihan noin mene! He ovat kyllä opiskelleet yliopistossa mutta eivät ole ehtineet suorittaa tutkintoa ennen kuin heidät on palkattu yleensä jonkun start-up yrityksen palvelukseen! Ja he ovat yleensä tunteneet ennestään heidät palkanneen! Eivätkä nämä tule pakolaisina Suomeen hakemaan turvapaikkaa!
Ja näitä on harvassa, eikä niitä löydy Afrikasta ja maista joista luku- ja kirjoitustaidottomat ovat ensimmäisiä lähtijöitä!

Kyuu Eturautti
Vastaus kommenttiin #21

Joo, eipä noista koulupudokkaista mihinkään ole.

Mitä nyt perustamaan Microsoft ja Facebook esimerkiksi.

Itsekin olen vailla peruskoulua kovempaa koulutusta kumman hyvin pystynyt tekemään ensin vuosia asiantuntijatöitä teollisuudelle, sitten asiantuntijapalveluita myyvänä yrittäjänä ja työnantajana.

Oikeasti, lakatkaa jatkuvasti herjaamasta ihmisiä jotka ovat päättäneet oppia opiskelemisen sijaan.

Aleksi Sahala
Vastaus kommenttiin #24

Komppaan, että koulutus ei välttämättä kulje käsi kädessä menestyksen kanssa. Siltikin tuo Microsoft-yleistys on vähän kulahtanut. Jos keskimäärin halutaan vaikkapa IT-asiantuntijoita, on turvallisempaa aloittaa niistä joilla on relevantti korkeakoulutus, kuin valita koulunsa keskeyttäneitä tai kouluttamattomia. Suhteellisesti näitä löytyy koulutetuista kuitenkin huomattavasti enemmän.

Esko Riikonen

Erityisosaaja ja 3 000 e palkka ei kuulu yhteen. Vastavalmistunut DI saa jo selvästi enemmän. Kolmen tonnin erityisosaaja on halpatyöläinen. Ja niitä meille halutaan. Huippuosaajien palkat ovat meillä ainakin kaksinkertaiset, usein paljon enemmän.

Juha Hämäläinen

#6. Juuri näin. Ict-osaajien kohdalla alkavat palkat nykyään 7.000€ tasosta. Puhumme tässä koulutetuista osaajista, joilla näyttöä osaamisesta ja kokemuksesta.

Täällä blogeissa liikkuu usein pelimiehiä, jotka luulevat ict-osaamisen olevan jotain pelien koodausta. Se on tyypillisesti aivan jotain muuta.

Pertti Ikonen

Koodin kirjoittaminen on pieni osa sovelluksen suunnitelun kokonaisuudesta. Tulee tietää myös ala mille sovellus tehdään: lääketiede, lakitiede, kielitiede, algoritmit, taloushallinto, fysiikan lait tms. Siis harvoin yhtyvät koodarin ja alan tuntemisen osaaminen kun halutaan tehdä sovellus ratkaisemaan jotakin ongelmaa. Fyysikolla ei tehdä mitään jos ei osaa koodata ja koodarilla ei tehdä mitään jos ei ole fyysikko.

Jari Rinne

Viimeisen vuoden aikana kokoomus ministerit kilvan yrittävät tuhota isänmaan lakeja muuttamalla. Fiksuimmat ymmärtävät, seuraavassa hallituksessa ei istuta, joten oma säkki on saatava täyteen ennen vaaleja. Ensi keväänä voi sitten ajamiensa firmojen hallituksissa/ johtopaikoilla odotella eläkepäiviä.

Jonny Wadd

Mykkänen ei ymmärrä ettei sellaista ammattitason työvoimaa juurikaan ole EU:n ulkopuolella kuin maassamme tarvitaan. Ammattilaisilla on jo muutenkin ohituskaista työperäisen maahanmuuton byrokratiassa. Emme tarvitse afrikasta bongorumpaleita tai pitsanpaistajia, emmekä lukutaidottomia joita tuntuu olevan huomattava osa islamilaisista maista tulevissa. Lisäksi kulttuuri rajoittaa islamin naisten työllistymistä olemattoman koulutuksen ohella.

Timo Virtanen

Toivatko homeen Virosta ? Mielestäni sitä on kyllä ollut täällä jo paljon ennen virolaisia asentajia. Ja joka puolella julkisissa rakennuksissa. Ei ne asentajat tähän asiaan vaikuta. Piirustusten ja suunnitelmien mukaan tehdään työt. Ja suomalainen johtaa, valvoo sekä hyväksyy kaiken. Vika on näissä asioissa ihan kotimaista "laatua" suunnittelijoista alkaen.

Hannu Mononen

"Houkuttelevuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi se, että erityisosaajien palkat eivät ole Suomessa niin korkeita kuin vaikkapa Saksassa, ja toisaalta Suomessa työtä verotetaan kovemmin kuin monessa EU-maassa."

On varsinainen ihme, etteivät ryöstöverotetut korkeasti koulutetut äänestä nykyistä laajemmin jaloillaan Suomesta sinne, missä tekijälle jätetään työn tuloksista käteen kohtuullisempi osuus.

Mauno Strandén

Edelleen Yle sensuroi Halla-ahon puhetta, jossa olisi ollut järkeä! Mykkänen pulputti käsittämätöntä munkkilatinaansa kun hänellä oli huoli sukulaisen firmasta, johon ei saatu lähi-idän ihmettä alipalkalla koodaamaan? Mykkäsen puhe oli kuin isoa lusikkalaatikkoa olisi hämmennetty, hänestä tulijat on työllistyneet hyvin kun noin 20% on työllistynyt heimolaistensa tulkkipalveluihin ja heitä Mykkänen haluaisi lisää pilvin pimein? Eikö hänen pitäisi ajatella suomalaisten työllistymistä, he on olleet hallituksessa kohta 8 vuotta, miksi on koulutettu väärin?

Jaakko Karki

Mykkänen on ulalla ja ulkona kuin lumiukko, mutta tämän lehden mukaan "ärähtää" ja "tykittää". Eikö hänellä todellakaan ole asiallista sanottavaa selvällä suomen kielellä, ärähtelemättä ja tykittämättä. Tomma tunnor skramlar mest .

Heikki Rosti

Esson baarista löytyivät taas huippuosaajat.Mykkänen ei tiedä mitään.Onneksi Esson baarissa on osaajat ja tietäjät.Hyvää kesää varsinkin tämän baarin nykyiselle omistajalle,joka velkavivun avulla ent.sovhoosit muutti hi-tec monialayrityksiksi.

Johan Lapje

No onhan näitä osaaja insinöörejä tuotettu kymmeniä tuhansia maahan. Nyt vaan se kaarnaveneitten tuotanto ylös koska vielä ei ole niitä löytynyt Helsingin kauppatorilta vaikka sekä turistit että paikalliset niitä haluavat.