Sunnuntai 23.9.2018

Jari Lindströmiltä uusi avaus työllistymiseen: ”Monelle sopisi koulunpenkkiä paremmin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.6.2018 10:44
  • Kuva: Alma Media arkisto / Jenni Gästgivar
    Kuva
    Jari Lindström korostaa, että on erittäin tärkeää, että nuoret löytävät koulutuksen jälkeen työtä.
|

Työministeri Jari Lindström (sin.) haluaa kehittää oppisopimuskoulutusta Suomessa. Hän viittaa Saksaan ja yleisemmin Keski-Eurooppaan, jossa  oppisopimuskoulutuksella on vuosisataiset perinteet. 

–Siellä puhutaan mestari-kisälli-mallista, jossa osaaminen ja ns. hiljainen tieto siirretään työpaikalla sukupolvelta seuraavalle. Näissä maissa ammattitutkintoon tähtäävät menevät mielellään oppisopimuskoulutukseen. Yritykset kouluttavat työntekijänsä ja työllistyminen on siten lähes varmaa, Lindström toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Hän kertoo työministerinä tavanneensa monia yrittäjiä, jotka sanovat voivansa mielellään tarjota oppisopimuskoulutusta. Suuri este tuntuu Lindströmin mukaan olevan se, ettei työpaikalta voi useinkaan irrottaa työntekijää pelkästään kouluttamaan uusia työntekijöitä.

–Yksi mahdollinen ratkaisu olisi ”mentori”-malli, jossa kouluttaja kiertäisi saman alan yrityksissä samalla seudulla ohjaamassa oppisopimuskoulutettavia ja kulut jaettaisiin yritysten kesken. Toinen idea on ”seniori-juniori” -malli. Rakennusalalla ja muilla vastaavilla fyysisesti raskaan työn aloilla lähellä eläkeikää olevien henkilöiden osaamista tulisi hyödyntää entistä paremmin antamalla heille ohjattavaksi alalle tulevia nuoria. Se olisi arvokasta osaamisen siirtämistä sukupolvelta toiselle, Keski-Euroopan mestari-kisälli-mallin mukaan, ministeri ehdottaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen tarttui heti Lindströmin ideaan. 

–Tälle ennättäisi vielä tehdä jotakin. Ei jää kokoomuksesta kiinni. Sallitaan alhaisempi alkupalkka germaanisen perinteen mukaisesti, hän tviittasi.

Jari Lindström korostaa, että on erittäin tärkeää, että nuoret löytävät koulutuksen jälkeen työtä. 

–Nyt varsinkin nuorten miesten ja maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on vielä liian heikkoa. Monelle oppisopimuskoulutus sopisi koulunpenkkiä paremmin. Olen varma, että oppisopimuskoulutusta lisäämällä saataisiin nuorille paremmin työtä ja uskon, että lyhyen täsmäkoulutuksen sekä pidemmän tutkintoon johtavan koulutuksen eräänlaisia mentorimalleja voisi kehittää tuoreen ammatillisen koulutuksen reformin ohella, hän kommentoi.

Lindström sanoo haluavansa samalla kuitenkin painottaa, ettei ammattikouluverkostoa eikä ammatillisen koulutuksen työpaikkoja tule karsia. 

–Kouluja ja opettajia tarvitaan jatkossakin, kaikkea kun ei voi oppia työpaikalla. Mutta yritykset tarvitsevat tukea opiskelijoiden ohjaukseen. Lisäksi mitä haastavampia nuoria tuodaan työelämään sitä enemmän tukea ja ohjausta he tarvitsevat.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Laine

Kuka ne oppisopimuskoulutukset lopetti? Ainakin vielä vuosituhannen vaihteessa ne olivat yleisiä.

Lisäksi yrityksille pitää asettaa kovia sanktioita jos ne eivät palkkaa pitkäaikaistyötöntä, jos sellainen on hakenut paikkaa jossa hakuehdot täyttyvät.

Jukka Laine

Useimmat työnantajat ovat sitä mieltä että pitkäaikaistyöttömät ja/tai ikääntyneet eivät voi olla parhaita hakijoita, vaikka olisi kokemusta enemmän kuin kellään muulla hakijalla.

Itse en kerran puhelinhaastattelussa sanonut ikääni, mutta kun haastattelija tajusi, että työkokemusta on jo 80-luvulta, olikin paikka yhtäkkiä täytetty. Ja tämä tapahtui 2000-luvun alussa.

Heikki Rosti

Keskustelun taso putosi niinkuin propagandaviesteissä yleensä.Kun työläisvaltakunta Palestiina syytti Isrealin valtiota kovista otteista keskinäisissä välienselvittelyissään,vastasi jälkimmmäisen ulkoministeri.Kun natsiSaksa hyökkäsi Isobritanniaan ja vähän muuallekin heille tuli 5,5 miljoonaa uhria ynnä jättimäinen talousromahdus ja briteille 1,5 miljoonaa,niin kuka aloitti.Tosiasiassa ei kumpikaan ei Euroopassa,ei Israelissa eikä Suomen työmarkkinasodissa.Perkele aloitti.It is not so difficult,it is easy.

Tapio Mäkeläinen

Mihinköhän sä luulit vastaavasi?

Jarppa ja Vartiainen lämmittävät vanhaa puuroa. Tämä asia menee kyllä ay-liikkeen syvimpään piikkiin kun yleissitovaa malliamme, jota kannatan, on ajettu liian pitkälle.
Kahden edellisen teollisen työantajani tehtailla Saksassa oppisopimusta käytettiin rakentavasti ja sitä kunnioitettiin. Täällä en vuosien 1982-2010 aikana nähnyt yhtään vakavasti otettavaa mallia käytössä. Turha itkeä nyt.
Asennevikaa on myös nuorissa ja rajusti. Työantajien piikkiin menee se että etunojaa otetaan hyvin varovasti ja pitkäjänteisyys on hukassa.
Saksan, Sveitsin, Itävalla ja Alankomaiden vaurauden merkittävä osatekijä on oppisopimusmalli. Perinne tulee vuosisatojen takaa. Ei sitä hetkessä luoda.
Mutta kuten supermaa Suomessa kaikki ulkopuolelta tulevat ideat ; kyllä kyllä muttei sovi meille!

Taisto Lehti

PK yrittäjänä ja saksalais-itävaltalaista työelämää paljon nähneenä olen 40 vuotta kirjoittanut ja puhunut tästä aiheesta. Siellä on nuorisotyöttömyys 6-7% kun se meillä on yli 20 %.

Suurin syy on se että työehtosopimukset, lait ja AY-liikkeen tahtotila ei suosi oppisopimuskoulutusta. Ammattikoulussa nuorille opetetaan jo alusta lähtien ammattiyhdistysoppia ja sen tärkeyttä. Yrittäjän alaisena työpaikoilla taas yritetään opettaa työntekoa ja ammattitaitoa. Siinä on suuri luokkaristiriita. Lähes automaattinen työpaikka on toissijainen sen rinnalla.

Asenteet Suomessa eivät suosi myöskään ”paskaduuneja”, vaikka ammattimiesten palkka on paljon parempi kuin monien yliopistosta valmistuvien maisterien.

Oppisopimuskoulutuksen valinneita suojellaan myös kaikenlaisesta riistolta niin että täysin vielä ammattitaidotonta nuorta ei useinkaan kannata palkata kun joutuu maksamaan lähes ammattilaisen palkan. Niissä maissa joissa oppisopimuskoulutusta suositaan maksetaan 16 vuotiaille oppilaille paljon vähemmän eli tuottavuutensa mukaan.

Harri Tapani

Kun AY-liike oli oikeasti vielä vahva esim. 70-80-luvuilla, meillä pyöri maassa oppisopimus/ammattikoulutukset täysillä monissa yrityksissä ja niistä pääsi nuoret suoran hommiin ko.yrityksiin. Eli kertomasi vaikuttaa hieman erikoiselta...ehkä jopa asenteelliselta, näin näen kommenttisi mainitsemiasi "paskaduunejakin" nuorempana kohtuu paljon tehneenä, silloin muinoin niistä ei nuorille kertynyt edes eläkettä.

Harri Tapani

"meinaako Lindström keksiä pyörän uudestaan"

Siltähän tuo näyttää, mutta ehkä he haluavat oppisopimuskoulutukseen enempi sellaista halpatyövoimahommaa kuin mitä se ennen oli.

Oli myös jonkinlaista ammattikurssitusta jota monet kävivät työttömyyskassarahoilla ja ko.kurssitus tai siis käytännössä ammatillinen koulutus ei leikannut kassapäiviä, se aktivoi monia työttömyyskassoihin kuuluvia erilaisille ammattikurseille jotka käytännössä vastasivat aika pitkälle ammattikouluja jopa joidenkin kurssien kestossa. Sitten sekin homma mentii "uudistaman" tai oikeammin huonontamaan.

Harri Tapani

Palkallinen oppisopimuskoulutus on kyllä ollut Suomessa käytössä vuosia sitten, isommilla yrityksillä oli omat ammattikoulunsakin, mutta taitavat ne yritykset olla suurimmalta osin myyty tai siirretty ulkomaille jo aikoja sitten.

Atso Eerikäinen

Täällä Japanissa kyllä valmistutaan ylioppilaiksi ja opiskellaan yliopistoissa (yksityisissä tai valtion), mutta vasta sen jälkeen firmat rekrytoivat uudet työntekijänsä heti seuraavana päivänä. Palkkaamansa nuoret firma kouluttaa työtehtäviin.

Ne joita ei onnista päästä suoraan töihin, hakeutuvat itse jonnekin pätkätöihin. Tyttäremme valmistui yliopistosta Englannin kirjallisuuden maisteriksi, mutta meni töihin pankkivirkailijaksi (osaa Excelin), sieltä kehitysvammaisten hoitokeskukseen, sieltä hammashoitajaksi ja nyt on apteekissa töissä. Jokaisessa paikassa työntekijät koulutetaan niihin tehtäviin, joita joutuvat tekemään. Jos ala ei miellytä, vaihdetaan mieluisempaan jne.

Tomi Hautakangas

Mestari-kisälli-malli olisi ideana hyvä. Toteutus ei vain tunnu onnistuvan. Noin kymmenen vuotta sitten itsekin olin harkitsemassa oppisopimusmallin hyödyntämistä työllistämisessä. Se ei muista syistä edennyt, mutta havaitsin siinä samalla että sopimusehdot olivat työnantajan puolelta täysin mahdottomat.

Ei koeaikaa lainkaan, ja hyvin pitkä määrä-aikainen työsuhde, jossa kuitenkin varsin korkea palkkakulu. Työntekijällä ei kuitenkaan oikeastaan mitään velvollisuuksia tai vaatimuksia. Jos homma ei toimisi, niin sopimusta ei saisi työnantajan puolelta mitenkään purettua. Joillakin aloilla oppilas ei pääse tuottavaan työhön välittömästi ilman perusopetusta, joten minimipalkan maksaminen tyhjästä tuntuu aika raskaalta. Todella suuri riski sisältyy tähän kuvioon.

Toisin järjesteltynä olisi kuitenkin potentiaalia tässä.

Timo Aunio

”seniori-juniori” tälläiset olisi tosihyviä . Eläke iän liepeil olevien hiljaisen tiedon hyödyntäminen tavalla tai toisella . Toisi elämänarvoa ja omanarvon tuntoa mahdollisesti myös eläkeläisel kun tarpeelliseksi vielä itsensä kokisi vaikkei täysipainoisesti töihin fyysisesti pystyisi jne. Oikeen Hyvä kun tuot esille näitä . Näistähän me eduskunnan kahvilas jaariteltiin .

Markku Hautamäki

Konsepti toimii, kokemusta on. Työssäoppiminen ja sopivassa määrin teoriaa toimii hyvin. Projekteissa joita järjestimme yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa parikymmentä vuotta, saatiin hyviä kokemuksia. Kahdenkymmen ryhmistä työllistyi suurin osa, jopa 90%.