Maanantai 22.10.2018

Pian tienkäytöstä peritään maksuja Suomessakin? Ylijohtaja: Rahapula on niin hirveä, että asiakasmaksut tarvitaan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.8.2018 14:30
Päivitetty: 
10.8.2018 15:50
  • Kuva: Lauri Olander/ Alma Talent arkisto
    Kuva
    Tällä vaalikaudella tienkäyttömaksuista ei ole päästy sopuun. Asia noussee uudelleen esille ensi vaalikaudella. Kuvituskuva.
|

Perusväylänpidon rahoitustaso on ensi vuoden budjettiesityksessä putoamassa lähes 400 miljoonaa euroa samalla, kun toiveet lisämäärärahasta näyttävät kariutuvan. Liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM) todetaan Uudelle Suomelle, että tilanne on erittäin huono.

Verkko-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Mikael Nyberg kertoo, että korjausvelkaraha on loppumassa tänä vuonna, joten ensi vuodesta on tulossa erityisen vaikea. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin valtion teiden, ratojen ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

Jos lisärahaa ei saada, korjausvelka lähtee ensi vuonna uudelleen kasvamaan ja kasvu jatkuu, kunnes lisärahoitus saadaan valtion budjetista.

–Se on tietysti meidän kannalta huono, erittäin huono tilanne, Nyberg sanoo Uudelle Suomelle.

Tieverkon osalta toimitaan käytännössä talousarviorahoituksella, johon tarvitaan kipeästi tasokorotuksia. Korjausvelka on tällä hetkellä 2,5 miljardia euroa. Nyrkkisääntönä voidaan katsoa, että korjausvelka pahenee nykyisellä rahoitustasolla noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.

–Tässä on muutama hyvin vaikea vuosi nyt edessä.

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä esitti helmikuussa noin 300 miljoonan euron lisämäärärahaa perusväylänpitoon. Nybergin mukaan hallitus kuitenkin linjasi huhtikuun kehysriihessään, että tasokorotus tehdään vasta 2020-luvulla.

LVM yritti silti ehdottaa valtiovarainministeriölle edes 50 miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuodelle, jotta tie- ja rataverkon kunnosta pystyttäisiin huolehtimaan, mutta se ei sisältynyt ehdotukseen, joka julkaistiin kokonaisuudessaan eilen torstaina. Sen sijaan perusväylänpidon rahoitustasoa aiotaan laskea noin 400 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen nähden.

Nybergin mukaan tässä tilanteessa tie- ja rataverkon rapistuminen jatkuu, eikä verkkoa voida korjata sitä vauhtia kuin pitäisi tai olisi järkevää. Nybergin arvion mukaan näillä päätöksillä päätieverkkokin lähtee vähitellen rapistumaan, mutta vaikutukset ovat suuremmat vähäliikenteisellä verkolla.

–Kun rahaa on vähän, silloin pyritään turvaamaan vilkkaimmin liikennöity verkko, eli käytännössä pääradat ja päätieverkko.

Liikenneverkkotyöryhmään kuulunut kansanedustaja Jari Ronkainen (ps.) tiedottaa pöyristyneensä valtiovarainministeriön suunnitelmista.

–Osallistuin itse parlamentaariseen liikenneverkkotyöryhmään ja käytimme aikaa sekä vaivaa sorvataksemme kaikkien puolueiden yhteisesti hyväksymän esityksen, mutta ilmeisesti turhaan. Mitä järkeä on istua kokouksissa, kun lopulta ministerit pyyhkivät esityksellä takalistoaan? Mikäli näin on, niin tulen jättämään tänä vuonna alkaneen parlamentaarisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän kokoukset väliin turhina, Ronkainen sanoi tiedotteessa torstaina.

Ylijohtaja: Tiemaksut tarvitaan

Helmikuun loppuraportissa työryhmäkään ei kuitenkaan päässyt sopuun tieverkon käyttömaksuista, joita Nybergin mukaan tarvitaan, jos Suomen tieverkko halutaan pitää kunnossa. Virkamiespuolen kanta on hänen mukaansa se, että pelkästään talousarviorahoituksella on vaikea ylläpitää näin laajaa verkkoa, joten käyttömaksuihin ”pitäisi päästä myös tieverkolla”.

–Kyllä tämä on meidän näkemys, että kyllä näihin asiakasmaksuihin pitäisi päästä, Nyberg sanoo Uudelle Suomelle.

Rataverkon käyttömaksuja työryhmä kannatti. Nybergin mukaan ministeriössä pohditaan nyt isojen ratahankkeiden käyttäjämaksuja, jotta saataisiin uudentyyppisiä rahoitusratkaisuja.

–Rataverkon kehittämisessä näissä isoissa hankkeissa parhaillaan pohditaan täällä sitä, miten voitaisiin saada budjetin ulkopuolista rahoitusta niihin.

Tienkäyttömaksuja peritään jo monin paikoin muuta Eurooppaa ja Nyberg huomauttaa, että koko EU-alue on siirtymässä niiden suuntaan, sillä uusia rahoituskeinoja tarvitaan. Käyttömaksujen tulo tarkoittaisi, että liikenteen verotuksen muuttamista arvioitaisiin samaan aikaan.

–Ajatushan on, että kotitalouksilta ja yrityksiltä ei kerättäisi enemmän rahaa, vaan kysymys on käyttömaksujen ja verotuksen välisestä suhteesta.

Nybergin mukaan tällaiset muutokset vaativat yhteistyötä eri ministeriöiden välillä. Hän kertoo, ettei tällä hetkellä ole käynnissä mitään valmistelua tieverkon osalta. Päätökset asiassa etenemisestä jäävät hänen mukaansa seuraavalle hallitukselle.

Lopulliset linjaukset ensi vuoden budjetista tehdään budjettiriihessä, johon hallitus kokoontuu elokuun lopulla.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Teemu Lehtinen

Nämähän oikeita hupiukkoja on. Tieliikenteestä kerätyt verot erilaisina maksuina oli 2017 8,3 miljardia euroa. Siitä palautui tieliikenteelle 1,7 miljardia. Kateisiin jää vaatimattomat 6,6 miljardia. Nyt pitäisi vielä vähän antaa raippaa ja ottaa käyttömaksut teille. Eikö siinä ole tarpeeksi, mitä nyt maksetaan? Minusta on, tarpeeksi ehkä jopa helvetisti liikaa.

Kenneth Ainetdin

Autoilijoilta peritään vuositasolla 7 miljardia euroa ja tienhoitoon (ml rataverkko) käytetään vain 1 miljardi. Eikä tämä edes riitä!!! Ylijohtaja vaatii tienkäyttömaksuja.

Nyt olisi rehellistä siirtää tuo 6 miljardia normaalin verotuksen piiriin, siis tämä osuus joka peritään liikaa autoilijoilta. Tämän jälkeen tienkäyttömaksut ovat OK. Kummasti tämä ylijohtaja unohtaa tosiasian, että autoilijat maksavat tällä hetkellä enemmän kuin kylliksi.

Arto Nurmi

Alkoholiveroa perustellaan alkoholin tuottamilla haitoilla. Muistaakseni kun veron tuotto on n. 1,3 miljardia on suorien menojen laskettu olevan kai samaa luokkaa. Toki on erilaisia "tuulihattu" -laskelmia paljon isommista summista mutta ne kannattaa jättää omaan arvoonsa.

Jos autoilulta kerätään valtaisa veropotti, itse asiassa se on noin 8 miljardia vuodessa uusimpien tilastojen mukaan on tietenkin syytä penätä miten tienhoidon rahat voivat olla vain miljardin. Arkijärjellä kyllä ymmärtää tämän.

Voisi myös esittää kysymyksen: Miksi yksityisautoilijan pitää maksaa valtavat summat samaan aikaan kun esimerkiksi joukkoliikennettä taas tuetaan?

Pertti Ikonen

Kuulostaa aika hassulta, että viranomainen joka elää verovaroista ryhtyy toimimaan markkinatalouden eväillä. Mutta oikeissa markkinataloukssissakaan ei tienkäytollä rahasteta iäsyyksiä vaan kerätään rahaa ja rahastoidaan ne tienkunnossapitoa varten.

Mikko Räsänen

Tämä nyt ei oikeasti ole mikään ongelma muulla kuin teoreettisella tasolla. Ei ainakaan tienpidon tai kulumisen kannalta katsottuna. Kyllä tässä on ihan puhtaasti kyse prioriteeteistä. Rahaa on niin, että ranteet ruskaa. Autoon liittyvillä veroilla ja sakoilla kerätään niin härskisti rahaa, että sitä ei ulkomaalaiset usko. Jos suomalaiset yht'äkkiä siirtyisivät kaikki punavihreään uskoon ja lopettaisivat autolla ajamisen, tämä maa olisi konkurssissa. Nyt sitten joku pelle kehtaa esittää, että tarvitaan tiemaksuja, että saadaan tiet pidettyä kunnossa. Kuka oikeasti uskoo, että edes ne tiemaksujen kautta saadut rahat ohjautuvat teiden kunnossapitoon? Ei kukaan. Olen aivan 100% varma, että valtio onnistuisi hankkimaan sellaisen rahastusjärjestelmän, joka nielisi 90% tiemaksuista. Siinä busineksessa olisi Apottikin harrastelijoiden puuhastelua.
Hiukan irrallinen kommentti vielä tähän loppuun: paljon Eurooppaa kiertäneenä on noloa todeta, että täällä Suomessa on ylivoimaisesti huonoimmat tiet koko Euroopassa. Asfaltti on sekundaa, se irtoaa isoina palasina. Siinä ei ole edes nastarenkailla mitään osuutta. Nastat eivät teihin uria kuluta, paljon suurempi merkitys urien syntymiseen on teiden runkorakenteen heikkous. Tien pohja pettää autojen alla. Asfaltti ei kulu, se painuu urille. Urat aiheuttavat paljon kolareita liukkailla ja sateisilla keleillä. Sitä kautta valtio aiheuttaa paljon kustannuksia. Lääkkeenä tässä on ollut autoilijoiden soimaaminen, vaikka vika on vastuuttomassa tienpidossa.

Henri Kainulainen

Nastarenkaat kun kiellettäisiin, niin teiden kunnossapitotarve vähenisi niin paljon että ongelma poistuisi. Urien paikkaamiseen käytetyt rahat voitaisiin käyttää järkevämmin. Voitaisiin myös siirtyä käyttämään pienirakeisempaa asfalttia, joka kestää paremmin suomen olosuhteita. Miksi tämä asia unohdetaan aina kun puhutaan teiden korjausvelasta?

Kalevi Salonen

Kommentissasi ei ollut logiikkaa. Monissa maissa nastarenkaat eivät ole sallittuja eikä mitään isoja ongelmia ole.

Renkaisiin voitaisiin asentaa myös nykyistä purevammat piikit, jotka taas pikkuisen lisäisivät pitoa. Jos logiikkaasi seurattaisiin, sellaisethan pitäisi kaikilla olla ja tiet kuluisivat taas moninkertaisesti nopeammin.

Usein vedotaan turvallisuuteen, mutta se on kovin kaksipiippuinen juttu. Nastarenkaista seuraavat hiukkaspäästöt lisäävät terveysongelmia, urat onnettomuuksia ja mahdollisesti lisääntyneen pidon ulosmittaus kasvaneena nopeutena vahinkojen vakavuutta.

Kauko Aalto

Hiukan on ontuva logiikka, koska auton käytön kieltämien ei ratkaise liikennöinnin tarpeen ongelmaa. On lähdettävä siitä, että auto ei ole ongelma, vaan ihmisten liikkumisen tarve, ja nimenomaan nopean liikkumisen vaatimus.

Jukka Mattsson

Rahapula on niin hirveä että asiakasmaksut tarvitaan!
-70 luvulla paljon parjattu TVH:kin hoiti tiet paremmin kuin Berner:in liikenneministerin aikana on hoidettu.

Lisäksi TVH työllisti lähes kaikki pitkäaikaistyöttömät silloin kun käsky kävi, työllistetään.

Bernerin voisi haastaa oikeuteen tie infrastruktuurimme heitteille jätöstä.
Jos rahaa ei ole niin kaivakoon rahat vaikka Kreikasta tai EU:sta. Suomalaisilta loppuu kohta ymmärrys ja maltti tähän paskimpuen ajoneuvojen sekä euroopan kalleimman maan vero hullutukseen.

Timo Virtanen

Nyt kannattaa harkita vähän pienemmän äänen pitämistä tuosta maaseutu elävänä asiasta. Tai korotettuja tienkäyttömaksuja sinne pitkille maaseututaipaleille. Maksaahan noitten harvaanasutettujen maaseututaipaleitten ylläpito ajettavassa kunnossa talvisaikaankin huomattavan paljon per nuppi.

Mikko Räsänen

Timo hyvä, onko niin, että toisten ihmisten tarpeista on helpompi säästää kuin omista? Millä tavalla sinä osallistuisit näihin talkoisiin? Vai olisiko vaihtoehto, että kalliit kaupunkilaisten iloksi rakennetut kalliit moottoritiet jätettäisiin rakentamatta. Ajakaa busseilla, niitähän teillä on jo on. Silloin ei tarvita moottoriteitä. Tai ajakaa polkupyörillä. Ne ovat ekologisia ja matkathan teillä on lyhyet ja valaistut. Lisäksi on rakennettu järjettömän kalliita pyöräteitä, joita ei juuri kukaan käytä.

Pete Virtanen

Ai, että mihin menee, normaaliin yhteiskunnan pyörittämiseen tietenkin.... Valtion budjetista noin 17% menee eläkkeisiin, 16% kuntien tukemiseen (sairaanhoito, jne...), 15% työttömyys- ja sosiaaliturvaan, 10% koulutukseen, 4% maatalouden tukemiseen ja kehittämiseen, 3,5% tiestön ylläpitoon, 2,5% lainan korkoihin. Loput 55,77 miljardin budjetista menee muuhun valtion ja yhteiskunnan ylläpitoon....

Airi Pulkkinen

YLE 10.7.2018 Kreikan hätälainoitus aloitettiin 8 vuotta sitten, kun ilmeni että maa on elänyt yli varojensa jo pitkään. Lainapotin arvo on laskenut, koska sen lainaehtoja on helpotettu useita kertoja, laina-aikoja pidennetty, korkoja alennettu ja maksuja lykätty. Suomen vastuut näissä intituutioissa ovat kaikkine takauksineen toistakymmentä miljardia euroa. Varsinainen lainaosuus Kreikalle lienee tällä hetkellä noin 5 miljardia euroa. Tässä pidetään yllä illuusiota, että Kreikka joskus maksaisi velkansa takaisin. Jos leikkauksia alettaisiin oikeasti tehdä, niin populistipuolueiden kannatus nousisi arvatenkin hyvin korkeaksi. Keplotellaan eteenpäin, Tuomas Malinen sanoo.

Pete Virtanen

Ai, että mihin menee, normaaliin yhteiskunnan pyörittämiseen.... Valtion budjetista noin 17% menee eläkkeisiin, 16% kuntien tukemiseen (sairaanhoito, jne...), 15% työttömyys- ja sosiaaliturvaan, 10% koulutukseen, 4% maatalouden tukemiseen ja kehittämiseen, 3,5% tiestön ylläpitoon, 2,5% lainan korkoihin. Loput 55,77 miljardin budjetista menee muuhun valtion ja yhteiskunnan ylläpitoon....

Mikko Toivonen

Tienkäyttömaksuja on maailmalla paikoitellen peritty moottoriteillä. Ensimmäinen maksullinen moottoritie jolla itse muinoin ajelin Oli "Turnpike" New Jerseyssä USA'ssa.
Sittemmin olen ajellut maksullisilla moottoriteillä esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Puolassa.
Maksulliselle tielle on kuitenkin jokaisessa maassa jäljellä vanha verovaroin maksettu ja ylläpidetty tie.
Turnpiket ja moottoritiet ovat yksityisesti rakennettuja ja perustellusti maksullisia sillä ne nopeuttavat ja helpottavat liikennettä pisteestä A pisteeseen B.

Meillekin olisi mahdollista rakentaa maksullisia moottoriteitä sinne missä liikennetiheys saattaisi sen maksaa. Tosin nyt kun moottoritiet jo ovat tiheimmin liikennöidyissä väleissä niin uusien yksityisten projektien löytäminen on komsii komsaa. Silloin saattaisi tulla kysymykseen uusien moottoriteiden rakentaminen valtion piikkiin mutta jonkinlaisella käyttömaksulla sille uudelle pätkälle edellyttäen että sen rinnalla jossain kulkee se kunnossa pidetty vanha verovaroin maksettu tie.

Raideinfraan pätee vähän sma tilanne. Kolmio Helsinki-Turku-Tamperi pitäisi saada toimimaan tunnin junilla ja muualle sitten ehkä lisämaksulla nopeutettua kiskoa vaikkapa Ouluun 3 tunnin kiskona, Joensuuhun ja Kuopijoon samoin Helsingistä.

Mutta se lähes täysin laiminlyöty sisävesi infra. Sekin pitäisi kaiken järjen nimissä aloittaa rakentamaan jotta voitaisiin tehostaa sisämaan toimintoja ja pudottaa paljon teollisuuden raskasrekka ajoa teiltä pois kaikkien eduksi

Liikenneministeriössä ilmeisesti unelmoidaan Singaporen ja Dubain tapaisista ilmasta luettavista korteista joilta veloitetaan tietyn tien käytöstä. Sielläkin niille löytyy aina korvaava reitti jos joku ei tarvitse määrättyä nopeutta tai reittiä. Tosin Dubaissa syy maksullisiin tieosuuksiin oli kertakaikkisessa liikennetulvassa ja sillä nimenomaan haettiin osan liikenteen siirtymistä vaihtoehtoisille reiteile. Esimerkkinä Sheik Zayed road mikä on vanha Dubain läpi kulkeva maantie. Nythän siellä on jo "kehätie" toisensa jälkeen ohittamassa Dubaita

Risto Salonen

Ilmasta luettavat kortit eivät ole ilmaisia. Eiköhän järjestelmän ylläpitäjä vie 10-15% välistä. Euroissa summa äkkiä sen 400 miljoonaa, jota ylijohtaja mainitsee vajeeksi. Olisiko syytä miettiä asia uudestaan ja valita ministeriksi asiantuntija, joka lyö nyrkkiä pöytään veronmaksajan puolesta. Tienkäyttäjiltä peritään 7-8 miljardia ja annetaan takaisin vajaa kaksi. Pätevä ministeri kuittaisi koko 2.5 miljardin korjausvelan puolessa vuodessa.

Petri Sakkinen

Tästä on variaatioita: taannoiseen pitkäaikaiseen kotikaupunkiini Melbourneen rakennettiin keskustan ohittamiseen maksullinen, yksityisrahoitettu moottoritiesysteemi CityLink; jouduin työn vuoksi liikkumaan ympäri metropolialuetta, joten maksoin ihan mielelläni nopeudesta etenkin, koska lukija luettiin liittymissä ilmateitse. Sydneyssä puolestaan oli vanhempi maksusysteemi muutamassa paikassa, ensimmäisenä Sydney Harbour Bridgen (tuon tunnetun ilotulitusaslustan) maksamiseksi ja siellä oli tiemaksuasemat, joihin piti pysähtyä.

CItyLinkin yhteydessä säädettiin kuitenkin laki, joka kieltää alueen kuntia parantamasta oman alueensa tieverkkoa sillä tavalla, että se voisi mitenkään kilpailla CityLinkin kanssa.

Veikko Hintsanen

hieman lisäselvitystä Mikko Toivosen yllä mainitsemaan sisävesiliikennevaihtoehtoon :
Sitten kun muu ei enää auta laitetaan Nyberg asialle. Nyt kyseessä on LVM:n ns Rahapula. Mielestäni kyse on vain siitä mihin rahat kohdistetaan ja millä prioriteilla.
Eli Suomessa ollaan tilanteessa, jossa korjausvelka analyysit ja liikennevirta analyysit joilla perusteellaan liikenneinfra rakentamista ovat tehdyt ilman vesiliikenne vaihtoehtojen mukaanottoa noin kymmenen vuoden ajan.
vuoden 2009 liikenneministeri Vehviläinen laittoi Nybergin johtamaan Keitele Päijänne tutkimuksia. Jotka Nyberg hoiti saamansa tehtävänannon mukaisesti . Joten hän on oikea mies jatkamaan alkamaansa politiikkaa; vaatimaan lisää rahaa maanteille ja raideliikenteeseen.
Eli kaikki alkoi kun Nyberg johti komiteaa valmistuneeseen Keitele Päijänne raporttiin LVM 3/2010 , jossa todettiin vesiliikennevaihtoehdon olevan realistinen vaihtoehto , korvaamaan maantieliikennettä: Projekti tarvitsisi vain noin 30 miljoonaa euroa kahden sillan nostoon rahtiliikenne kelpoiseksi Keitele Päijänteellä . Sisävesilaivoilla olisi korvattu, ja vähennetty oleellisesti maantiekuljetuksia , noin3 -5 miljoonan m3 maantiekuljetustarpeeseen , Jyväskylän voimalalle.
Nyberg kykeni kuitenkin tekemään raportin niin, että sisävesiliikennevaihtoehtoa ei tullut eikä ole vielä tullut. Ja maanteitten ja raideliikenteen yksipuolinen kehittäminen sai jatkua
Appro Po - Ministeriö myönsi vuonna 2016 180 miljoonaa saman alueen ( Keitele -Päijänne_Helsinki )maantie ja raideliikenneparannuksiin niin että Äänekosken uuden tehtaan vienti ja tuonti voidaan hoitaa Helsingin kautta ja raaka aine hankinta pelkillä maantie ja raideliikennevaihtoehdoilla ilman vesiliikennekehittämistä ,vaikka juuri Nybering komitea edellytti vuonna 2010 että mikäli vuoden 2015 jälkeen liikennevolyymit Keitele Päijänne alueella muuttuvat vesiliikennevaihtoehto on uudelleen arvioitava eli.
Vaihtoehtona olisi ollut suoran sisävesiliikenteen kehittäminen niin Keitele Päijänteellä kuin meriyhteydellä Kymi kanavan kautta. Jolloin tuloksena olisi ollut EU :ssa sovittu vaihtoehto https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en , jossa raskaan liikenteen maantievolyymejä myös Suomessa alettaisiin siirtää niin tiestöä, ilmastoa kuin energiaa ja työvoimaa säästävään liikennemuotoon- sisävesiliikenteeseen, sen sijaan että tehdään tietoisesti yhä enemmän kuormitusta teille ja sitä myöden suurta teitten raskaan liikenteen aiheuttamaa kulumista.
Urat painaumat jne… Viimeisin tieto on, että tulevaisuuden automaatio ilman kuljettajaa kulkevat rekka jonot ovat tiestömme suurin uhka;, kun rekat ajavat peräkanaa edellisen rekan tekemä painauma ei ehdi nousta kun tulee jo seuraava rekka samoilla urilla. Tämä on tiestömme tuho erityisesti sateisilla ,kevät syys ja talvi ilmoilla.
Nybergin toiminnasta maantie ja raideliikenteen puolestapuhujana ja yksipuolisesta tulkitsemistavasta huomautti jo paperiliitto vuonna 2009 http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.5-Paperiliitto-keit...äijänne-tutkimuksista.pdf :
” …..mielestäni työryhmän puheenjohtajaan kohdistuu epäilyksiä hänen objektiivisuudestaan…..
osaavan vetää tilanteesta oikeat johtopaatokset luopumalla työryhmän puheenjohtajan tehtävästään. ”
Se mitä yritän sanoa on se että koko valtakunta on vuosikausia höyrynnyt maanteitten ja raideliikenteen korjausvelasta . Sisävesiliikenteellä korjausvelkaa on jo korjausvelkaa jo noin sadanvuoden ajalta - sisävesiliikenteeltä puuttuu yhä jopa liikenneverkko; meillä on valmiita liikenneväyliä noin 8000 km joista ainoastaan Saimaata käytetään (noin 500 km ) korvaamaan maantie ja raideliikennettä (alle 1% viennistä ja tuonnista ) joilla voitaisiin poistaa painetta maanteiltä , mutta sisävesiliikenneverkkoa ei ole poliittisista syistä rakennettu. tarkemmat yksityiskohdat syistä ja seurauksista löytyvät sivustolta www.sisävesi.fi

Mikko Toivonen

Niinkuin huomataan Nybergin poliittisena toimeksiantajana ja ohjaajana toimi ministeri Vehviläinen. Puolue Kepu!

Ongelma on oikeastaan siinä, että mitä pidemmälle näitä ehdottoman tärkeita infra ratkaisuja kuten sisävesiliikenteen kattava infra, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä helpommin keksitään verukkeita jotta pikku pikku piirit saisivat rahansa koko kansan edusta poistettuna. Samalla tavalla on venytelty ja vatvottu monia tärkeitä energiaratkaisuja johtaen siihen että olemme nyt suuri sähkön nettotuja ja kotimassaa ydin-ja vesivoimaa lukuunottamatta energiaa tuotetaan aivan kohtuuttomalla ilmasto ja luontosaasteella.

Tärkeään infraan voitaisiin jopa rahat lainata siksi että se kannattaa ja maksaa itse itsensä. Ilmeisesti ministeriö, kepu ministeriöt, eivät edes uskalla kuvitella sitä kannattavan työn määrää mikä syntyisi vesiliikenneinfran ja sen tarvitsemien alusten rakentamisesta

Niko Kaistakorpi

Tämä kuulostaa kyllä uudelta erikoiselta talousmatematiikalta: "Ajatushan on, että kotitalouksilta ja yrityksiltä ei kerättäisi enemmän rahaa, vaan kysymys on käyttömaksujen ja verotuksen välisestä suhteesta."

Jos tarvitaan enemmän rahaa, niin tuleehan väistämättä noilta kerätyn yhteissumman kasvaa?

Jukka Laulajainen

Miksi helvetissä maksetaan kaiken maailman verot autoilusta jos rahata murto osa laitetaan teiden kunnossapitoon? uudesta autosta valtio saa enemmän käteen kuin sen valmistaja. polttoaineen hinnasta puolet veroa. Pitäis vissiin alkaa tankata punaista ainetta tankkiin.

Pasi Käyhkö

Kyllä autoilijoiden maksamat verot niin auton hankinnoissa kuin polttoaineissa ja vuosittaiset käyttömaksut kattavat kaikki liikenteen aiheuttamat kulut jo nyt moninkertaisesti. Toinen asia on vielä miettiä missä ja miten paljon tiestöön on syytä panostaa. Eli käytön mukaan.

Teppo Oikari

Pasi; Nimenomaan riittävän päivittäisen liikennevirran kohdilta maksattaminen käyntiin.

Perustelut: Tämähän on täysin fiskaalinen asia eikä niinkään liikennepoliittinen. Kyllä me täällä korvessa saadaan ne puut kelkottua tavalla tai toisella jalostukseen, mutta jos valtion kassa ammottaa tyhjyyttään, niin kyllä se pitää kerätä nimenomaan sieltä etelän päästä rikkaimmalta kansanosalta, eli pk-seudun yksityisautoilijalta.

Tälläkin hetkellä 8Mrd.n potista ei mukamas riitä 2.5Mrd:n korjausvelan taittamiseen...

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #31

Eihän asia niin voi olla. Jos jokin asia on vajaakäytöllä niin se tuottaa tappiota. Ja tällöin kyseiseen asiaan on saatava lisää rahaa. Tietulli on hyvä silloin ratkaisu vähän käytetyn tien ylläpitokustannuksiin.

Kalevi Salonen
Vastaus kommenttiin #34

Pasi: Ajatuksesi on kuolleena syntynyt. Maksujen kerääminen veisi enemmän rahaa kuin se tuottaisi. Vähän sama koskee maksuja yleensäkin. Polttoaineverossa ei syntyisi turhia keruukustannuksia. Tosin ainakin Kokoomuksessa nähdään, että liiketoiminta on kannattavaa, vaikka se olisikin kansantaloudellisesti tappiollista.

Tuija Pekkala

Tienkäyttömaksuilla saadaan sitä Bernerin haluamaa uudenlaista liiketoimintaa.
Operaattorit ostavat valtiolta tukkukilometrejä ja myyvät niitä tienkäyttäjille carunamaisella katteella... Lisäksi joka kulkuneuvoon asennettavat seurantalaitteet ovat mitä mieluisinta liiketoimintaa monellekin taholle. Ainakin Jorma Ollila on tätä kovasti jo kauan toivonut. Nokian ja sen osakkeenomistajien uusi nousu.

Matti Hytölä

Jostakin muistan lukeneeni että esim Trafissa on ainakin 500 virkailijaa ja keskimääräinen kuukausipalkka yli 5000€. Paljonkohan lie Liikenne- ja viestintäministeriön työntekijöitä? Paljonkohan heistä on johtajia? Löytyisiköhän sieltä säästöjä? Eikö mene päätääjillä jakeluun että kohtuuhintainen liikenne ja liikkuminen ovat tämän maan tuotannon elinehto? Ai niin, eihän siellä kehä kolmosen sisäpuolella paljoa tuotantoa ja metrolla pääsee virastoon...

Jarkko Laitinen

704 henkilöä taitaa olla henkilökunnan koko Trafissa tänäpäivänä.
https://www.trafi.fi/trafi/yhteystiedot/henkilohakemisto?page=70

2014 Kun Pauli Vaahtera kirjoitti blogin, oli henkilökunnankoko 526 Henkilöä. 4 Vuodessa on siis tullut 178 kpl. Ei ainkaan voida puhua säästämisestä Trafissa, sillä keskipalkka oli 2014 5188€

https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2014/08/10/liikaa-virkamiehia-...

Teppo Oikari

"–Kyllä tämä on meidän näkemys, että kyllä näihin asiakasmaksuihin pitäisi päästä, Nyberg sanoo Uudelle Suomelle."

Nyberg unohtaa, että me kansalaiset autoilijoina olemme Valtion jäseniä, emme asiakkaita. Mikä meidät nähdään asiakkaina, niin silloin tieverkot tulisi yhtiöittää omaksi yhtiökseen, jonka kanssa me kuluttajat tekisimme asiakassopimuksen. Pudottaako valtio tällöin ajoneuvoverotuksen keräämisen pois autoilijoilta, vai mihin tuollaisessa skenaariossa perustuu verottaminen jos autoilija ajaa erillisen yhtiön tieosuuksilla taksaa vastaan?

Seppo Kettunen

Tämä tarkoittaa jälleen autoilijoita rangaistaan, työssä käyviä ja vähävaraisia . Loppu tulos on autoja hävitetään pois liikenteestä. Rahaa saa helpommin kiristämällä maahanmuutto kustannuksia jotka on tähän verrattuna paljon suuremmat. Missä on hallituksen järki?

Seppo Kettunen

Miksi aina rangaistaan Suomen kansaa? Yksi keino ulkomaanrekoille tullivero saapuessa suomeen, painon mukaan mikä rikkoo Suomessa teitä. Veron maksettua vasta pääsee Suomeen olisi käytäntö. Vedoten jo rekkojen päästöihin mitkä ovat suuremmat. Kysymys herättää jo miksi Suomen veronmaksajien on kaikki maksettava?... On muistettava ettei hallitus ohjaa rahoitusta oikein, 7 miljardia täytyy riittää autoveroista jo autoilun osalta.

Samy Arling

Ja samaan aikaan suunnitellaan hukattavaksi suunnattomia summia verovaroja "tunnin"-juniin...verovarojen varastamisesta on tullut hyväksyttävää päättäjille, menetetyn maan asenne vaientaa jo jopa kansan ! Uusia puhallushankkeita vireille, niillä varat siirtyvät mukavasti parempiin taskuihin, tiestöstä viis !

Kauko Aalto

Mitäpä jos näin islamisoitumisen aamuhämärissä otettaisiin suuri loikka eteenpäin, ja ryhdyttäisiin liikennöimään muulivetoisesti. Siinä päiväkaudet muulin persettä tuijottaessaan saattaisi Bernerillekin kristallisoitua, jokunen ajatus oman edun ulkopuolelta.

Hannu Tervola

Nyt sitten mietitte minne kaikki verovarat hupenee. Eu liittymisen jälkeen verotulot on kasvaneet valtavasti samoin kuin valtion velka. Ja samaa vauhtia kaikki palvelut on huonontunut ja vähentynyt. Suosittelen miettimään tarkkaan ketä äänestätte. Myös voisitte alkaa pitää meteliä. Asiat ei voi jatkua näin. On tultava täys käännös. Verot alas ja valtion velka pankkien ja poliitikoiden maksettavaksi. Petoksella myyty valtion omaisuus takaisin kansalle. Näistä voisi aloittaa. Ja sinulle valtiontalousmmarkkinatalous ammattilainen joka aiot vastata. ÄLÄ VASTAA kukaan ei enää halua amatöörien mielipiteitä. 30 vuotta olette ammattimaisesti ajanut suomea suohon syvemmälle ja syvemmälle.

Kaarina Leinonen

Berner on sveitsiläinen verhokauppias joka hyppelehti puolueesta toiseen Suomen politiikassa -missä puolueessa nyt sattui "vakanssi" aukenemaan, "isorikas" jolla ei rahasta puutetta . Hän näyttää menevän aina sinne missä haistaa rahan.
Tottakai hän rahastaa siellä missä sen on mahdollista.
Ystäväpiirissäni on kyllä on jo lopetettu hänen jumalattomankalliiden verhojensa ostaminen.
Nyt hän on ottanut kohteekseen miehet, aiemmin kohde oli naiset. Tottakai hän järjestää tietullit autoille, pyöräteille kaikkiin mahdollisiin kohteisiin joista on mahdollisuus rahastaa ja ihan "laillisesti".
Ottakaa huomioon että minulla ei ole autoa, pyörä on varastossa.

Topi Rantakivi

Taloustieteilijät ovat laskeneet, että jos Suomi laittaisi tiestöinfransa kuntoon, niin bkt kasvaisi 1 %.

Tämä tarkoittaisi vuoden 2018 aikana rahaa 5 mrd. €.

Meiltä autoilijoilta ryövätään paljon enemmän rahaa vuosittain, niin eikö olisi paljon järkevämpää satsata sen verran rahaa, että tiestö on täysin kunnossa?

Joukkoliikenne sun muut kimppakyytipuheet eivät paljon auta mihinkään, jos ei ole kalustoa, millä päästä hankalampiin paikkoihin ja jossa mikään yhteysliikenne ei toimi.

Jani Molander

Miten ei polttoainevero, väliaikainen autovero ja muut autoilun verotukset muka riitä?
Jokainen sentti lisää kustannusta autoilusta nostaa kaikkien kulutushyödykkeiden hintaa.
Eli niinkin välttämättömien tuotteiden kuten ruuan ja lääkkeiden. Kaikki kulkee renkailla.

Tuukka Koskinen

Ihmettelen miksi kustannukset on karannut pilviin? Miksi tulee tällaisia kaikenmaailman säädäntöjä ja asetuksia sekä kaikenmaailman virkamiehiä?
Tällaisen pienen valtion luulisi osaavan hinnoitella kaikki järkevästi kuluttajatasolla. Tää tää on tätä maailman lopun meininkiä. Itsekeskeinen maailma.

Kaj Nyyssönen

Rahat loppuu tienpidosta sen takia että akselimassoja on nostettuu niin paljon että suurinosa tiestömmesilloista joudutaan vahventamaan painon lisäksen vuoksi. Esim. Valtatie 1 Helsinki - lohja välillä kaikki sillat peruskorjataan. Saksassa maksimi paino rekalle on 44 tonnia. Saksalla ei ole varaa uusia kaikkia siltojaan niin kuin Suomella on.
Suomessa 5-akselinen 48 tonnia, 6-akselinen 52 tonnia, kahdella perävaunulla 76 tonnia. Tässä ei ole mitään järkeä ellei sitten ylipainavat maksa aiheuttamaa kustannusta.

Timo Jokela

Noi vanhat pojat pettää monin paikoin. Esim valtatie 6 Kotkasta Kouvolaan on helteellä varsinkin painaumien peittoama joissa näkyy telipyörien tai leveän renkaan painauma esim . montun harjalta eteenpäin .
Kuinka joku kehtaa puhua lisäkuormasta autoiluun? Autovero pois ja alvi alemmaksi niin harkintaan. en koskisikaan muutakuin harrasteautoon jollei olisi vahva tarve.
Entä ihmiset joiden työt pirstaleina pätkissä ja käytännössä oltava joku kopukka.
Nämä jakelevat miljardeja Kreikkaan?

Timo Eriksson

On kyllä erittäin valitettavaa että näiden tienkäyttömaksujen oikeutuksena käytetään joitain Euroopan maita joissa se on käytössä. Tällöin tulisi ottaa huomioon myös ne lähteet joista teiden kunnossapito rahoitetaan, kuten mm. auto- ja polttoaineverot. Vain murto-osa auto- ja polttoaineverojen tuotosta käytetään meillä liikenteen infran rakentamiseen ja kunnossapitoon.