Maanantai 19.11.2018

Sisäministeri Kai Mykkäselle palaute Helsingistä: ”Väärä viesti valtiolta – riskilähiöitä ei ole”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.8.2018 08:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) näkee sisäministerin ulostulossa ongelmia. Arkistokuva.
|

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) on sisäministerin kanssa eri mieltä ratkaisuista, joilla Suomessa orastava jengiytymiskehitys pysäytetään. Kai Mykkänen (kok.) ehdotti Uuden Suomen haastattelussa lähiöpoliisien lisäämistä riskialueille. Razmyar näkee ehdotuksessa ongelmia.

Mykkänen haluaisi lisätä lähiöpoliisien määrää niin sanotuissa riskilähiöissä, jotka on Suomessa laskettavissa Mykkäsen mukaan kahden käden sormilla. Päätoiminen lähiöpoliisi vastaisi kyseisen lähiön ihmisistä. Mykkänen ei nimennyt Uudelle Suomelle yhtään esimerkkilähiötä, mutta sanoi maanantaina Ilta-Sanomille, että ne sijaitsevat suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Lue haastattelu: Kai Mykkänen: Suomessa jengiytymisen merkit kuin Ruotsissa 10 vuotta sitten – riskialueille lähiöpoliisit

Kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Razmyar pitää tällaista puhetta vahingollisena ja katsoo sen vahvistavan segregaatiota eli eriytymistä, joka on jengiytymisen riskitekijöistä merkittävin. Ruotsissa on syntynyt niin sanottuja maahanmuuttajalähiöitä, joita ainakaan Helsingissä ei Razmyarin mukaan toistaiseksi ole. Hänen mielestään Helsinki on onnistunut ehkäisemään huono-osaisuuden kasautumista lähiöihin.

–Meidän pelastus on asuntotuotanto ja asuntopolitiikka, joka vahvistaa sosiaalista sekoittumista. Se ei joka puolella ole täydellistä sekoittumista, mutta se on ollut pitkään meidän linja ja teemme sitä jatkuvasti myös uusien asuinalueiden kanssa, Razmyar sanoo Uudelle Suomelle.

”Tässä on iso riski”

Nuorisoasioista vastaavan Razmyarin mielestä vahingollisinta olisi mennä nimeämään tiettyjä asuinalueita huonoiksi, mitä Mykkänen ei siis toistaiseksi ole tehnyt. Se vaikuttaisi suoraan ja valtavasti ihmisten tapaan mieltää mainittuja alueita. Mykkänen puhuu kuitenkin riskilähiöistä.

–Olemme tehneet vuosikausia työtä sen eteen, ettei tarvitse puhua huonoista asuinalueista. Jos valtiotasolta lähdetään siihen, että on x-määrä kriisialueita, se on tosi väärä viesti.

– Tässä on iso riski alueiden leimautumisesta, jota olemme yrittäneet iät ja ajat välttää. Se on minun pelkoni tässä.

Razmyar myöntää, että sosiaalista eriytymistä on joillakin alueilla nähtävissä: Työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia kasautuu esimerkiksi tiettyyn taloyhtiöön, tietyille ostoskeskusaluille tai liikenteen solmukohtiin metroasemille.

Razmyar uskoo, että Suomessa purevat aivan toisenlaiset ratkaisut kuin Ruotsissa, missä tilanne on ehtinyt kehkeytyä hankalaksi. Jos puhutaan poliisin valvonnan lisäämisestä pääratkaisukeinona, ollaan Razmyarin mukaan hakoteillä jengiytymisen ehkäisemisessä. 

–Se on tosi väärä tie. Se on itse asiassa hyvinkin populistinen tapa ratkaista ongelmia, jotka Helsingissä ovat kuitenkin ihan toista mittaluokkaa kuin Ruotsissa.

Helsinki täysin erityinen maahanmuuttoluvuissa

Jos resursseja lisätään, Razmyarin mukaan pitäisi lisätä nimenomaan poliisin läsnäoloa yhteisöissä pitkäjänteisesti luottamuksen rakentamisen kannalta, ei niinkään poliisien määrää valvontaoperaationa. Hän mainitsee esimerkkinä poliisien jalkapallo-ottelut maahanmuuttajapoikien kanssa.

–Sitä kautta rakentaa hyvin konkreettisilla asioilla luottamusta yhteisöihin. Mutta edelleen olen sitä mieltä, että Helsingissä en ainakaan halua nimetä yhtään kriisialuetta tai riskilähiötä. Ei ole olemassa erityisen huonoa asuinaluetta, joka nyt tarvitsisi näitä poliisipartioita lisää. Moniammatillista yhteistyötä poliisin kanssa tarvitaan ja siihen ovat tietysti lisäresurssit tervetulleita.

Razmyarin mukaan koulut ovat avainasemassa jengiytymisen ehkäisyssä. Jos kommunikaatio ei perheiden ja koulun välillä toimi, voivat vanhemmat olla täysin tietämättömiä lastensa mahdollisista ongelmista, eikä monilla nuorilla ole sosiaalista kontrollia kotona. Siinä vaiheessa, kun poliisi alkaa puuttua tilanteisiin, huomataan, että itse asiassa ongelmia on ollut jo pitkään.

Razmyar uskoo, että samanlainen kehitys on osaltaan taustalla myös Ruotsin pahaksi ehtineessä tilanteessa. Hänen mukaansa nyt pitäisi ehkäistä ne tyhjiöt, joissa ”nuori pystyy tekemään ihan mitä vain” ilman, että vanhemmat ovat tietoisia tai että joku muu turvallinen aikuinen puuttuu tilanteeseen.

–Se on ihan valtavan iso riski ja sellainen, mikä pitää pystyä ratkaisemaan.

–Toivottavasti valtion suunnalla ymmärretään, että meidän erityiskysymys on maahanmuutto. 100 000 vieraskielisen asukkaan raja menee rikki tänä vuonna. Helsinki on täysin erityinen luvuissaan. Se tarkoittaa, että kouluissa alkaa olla yhä enemmän vieraskielisiä nuoria.

Razmyarin mukaan on seurattava kaiken aikaa tarkkaan sitä, tapahtuuko ihmisten mielissä sellaista eriytymistä, että aletaan vaikkapa vältellä tiettyjä kouluja, joissa on paljon maahanmuuttajia.

Tärkeintä rakentaa monipuolisia asuinalueita

Helsingin asuntotuotantojakaumalla pyritään rakentamaan mahdollisimman monipuolisia asuinalueita ja estämään eriytymistä. Viimeisin asumisen ja maankäytön ohjelma on hyväksytty kaksi vuotta sitten ja siinä päätettiin jakaumasta, jonka mukaan yhdelle alueelle rakennetaan 25 prosenttia ara-vuokra-asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45-prosenttia sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja.

–Tämä periaate on eriytymisen isoin torjuja. Jos jollakin asuinalueella mennään siihen, että meillä on alkaa olla pelkästään vuokra-asuntotuotantoa ja vapaarahoitteista markkinaa toisaalla, eriytyminen kasautuu todella nopeasti.

Lisäksi Helsinki jakaa positiivisen erityiskohtelun rahaa tietyille kouluille, kirjastoille ja alueille.

Razmyar huomauttaa, että Helsingin ratkaisuja seurataan ulkomaita myöten. Hänen mielestään nyt pitäisi pelottelun sijasta keskittyä tekemään näitä hyviä ratkaisuja. Silti hän uskoo, että Ruotsin tilanne ja syksyllä selviävä vaalitulos heijastuu osaltaan myös Suomen ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Razmyarin mielestä hälyttävintä olisi yhteiskunnallisen ilmapiirin muuttuminen, jota ei kuitenkaan vielä radikaalisti meillä ole havaittavissa.

–Siinä vaiheessa, kun yhteiskunnallinen ilmapiiri on sellainen, että täällä syntynyt nuori kuulee jatkuvasti, että ”ette ole tervetulleita, ette kuulu tänne” ja mennään järjettömään vastakkainasetteluun, voi olla varma, että se nuori, joka ei ole eläessään edes nähnyt vanhempiensa synnyinmaata, eriytyy, ihan sen keskustelun ansiosta.

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Nikander

Jukka Laineen neronleimaus ja oikeaan osunut kommentti. Matut eivät ole huono-osaisia, sillä he ovat ensinnäkin valtaosaltaa varakkaista perheistä. Ja nauttivat Suomessa huolenpitoa, josta suomalaiset huono-osaiset eivät pääse osalliseksi.

Nerokkaimmat matut nostavat ,monia korvauksia eri nimillä ja vilpillisin keinoin.
Jotkut tekevät hyvää businestä kotimaissaan ja elättävät itsensä ja perheensä suomalaisten kustannuksella.

Markku Lehto

Jos puhutaan poliisin valvonnan lisäämisestä pääratkaisukeinona, ollaan Razmyarin mukaan hakoteillä jengiytymisen ehkäisemisessä. "

Onkos Mykkänen esittänyt, että poliisin valvonnan lisääminen "pääratkaisukeino" ?

Vai onko tässäkin kysymys osan demareiden perinteisestä yhteiskunnan militarisoitumisen pelosta ? ( vrt. esim. Eero Heinäluoman puheet eduskunnassa ).

Wikipediasta, Militarismi:

"Sotilasvallan lisäksi militaristiseksi voidaan sanoa myös poliisivaltaa, tai yleisesti valtiota, jossa toimeenpaneva valta ei ole poliittisella elimellä, vaan hallinnollisella poliisi- ja/tai sotilasinstituutiolla. "

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Militarismi

Tuskinpa Suomen poliisin ( tai puolustusvoimien ) vaatimattomilla määrärahoilla saadaan Suomeen luotua militaristista yhteiskuntaa.

Toisaalta, jos lähiössä on häiriökäyttäytymistä, niin kukas siihen on puuttumassa ? Sivullisetko vai ylikuormitettu sosiaalisektori ? Kouluillehan ei nykyjään kuulu se, mitä tapahtuu niiden seinien ulkopuolella. Kotona ei useinkaan tiedetä mitä kaduilla tapahtuu.

Suomalaisen rauhallisen ja ammattinsa osaavan poliisin näkyvillä olo on myös omiaan rauhoittamaan ilmapiiriä. Suomalaista poliisia voi myös helposti lähestyä ja jutella heidän kanssaan ilman pelkoja. Tämä on ominaista suomalaiselle kulttuurille.

Tokihan sosiaalisektorin, koulujen , kotien ja poliisin yhteistyö on tärkeää. Ja siitähän on puhuttu Suomessakin jo kymmeniä vuosia.

Paul Mölsä

missä pilvilinnoissa nasima oleskelee.ruotsissa puhuttiin vuosikymmeniä sitten sosiaalisesta sekoittamisesta.kuinkas kävikään.kantaväestö muutti pois.näin on käynnyt suuressa osassa ruotsia.näin tulee käymään myös suomessa,vaikka politikot toitottavat jottei tee samoja virheitä kuin ruotsissa,mutta sitähän he tekevät

Risto Nikander

Hienoia työtä. Mutta olisi hyvä jos sitä ei tarvitsisi tehdä!!!. Se, mikä Jauhiaisen tarinassa ei tullut esinn, että suomaaiset menivät töihin USA:han, Australiaan, Ruotsiin jne. EIvät menneet sinne loisimaan. JA se, että kasutuivat samoihin paikkoihin johtui että siellä oli töitä ttarjolla.

Suomeen tulleet eivät tule tänne töihin. Siksi viisaat politiikot ottavatkin pikkuperheitä mm. kiintiöpakolaisiksi. Suomi tasas lähettää valtuuskunytia etsimään sellaisia, jotka tulevat mahdollisimman kalliiksi veronmaksajillemme.

kalle heinonen

Tilanne olisi hyvä jos ei tarvitsisi puhua "huonoista alueista" Jakomäen koulut käyneenä
on kokemusta ja näkemystä asiasta. Aikaan ennen maahanmuuton Itä-Helsingissä oli paikkoja jotka olivat vähemmän haluttuja asuin kohteita. Jakomäki , Kontula, jne.. Jengiytymistä oli ihan suomalaisten kesken. Aika korjasi jengit pois.

Mutta nyt ollaan taas jengiitymis tilanteessa. Muutos on vain se ,että ryhmittymiä on enemmän. Ryhmät jakautuvat kansallisuuksien mukaan. Tilanteeseen on helppo tutustua. Muutaman päivän oleskelu Itäisen Helsingin parkkipaikoilla avaa silmät.

Hyvä tietolähde asuinpaikkojen viihtyisyydestä on opettajat. On alueita minne ei missään nimessä haluta ,että lapset menevät kouluun.
Kyllä stadilaiset tietävät mitä Helsingissä tapahtuu tai on tapahtunut. Huolestuttavaa on se jos kaupungin johdossa on ihmisiä joilla ei ole tarkkaa tilannekuvaa siitä missä mennään. Tai halutaan ummistaa silmät jo tapahtuneilta asioilta.

Jouni Borgman

Seuraavaksi tämä nainen nimitettäneen palo- ja pelastuslaitoksen johtoon. Koska mitään riskiä tai ongelmaa tulipalojen suhteen ei ole, ei mitään ennaltaehkäiseviä suunnitelmia tai toimiakaan tarvita. Jos jossakin muualla palaa, se ei ole meidän ongelmamme. Me olemme niin hyviä, ettei meillä koskaan voi mikään syttyä palamaan. Kaikki on tarkkaan suunniteltu niin. Luottakaa meihin.

Anu Jokijärvi

Mihin unohtui Vantaa keskustelusta? Huhuu, täällä me vielä olemme. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki. Yli 15% kaupunkilaisista puhuu äidinkielenään jotakin muuta kieltä, kun suomea. Asukkaita Vantaalla on 223 027 ihmistä, joten meidänkin puheenvuoroa pitäisi edes joskus kuulla.

Seppo Virkkula

Nasiman ajatus tuntuu olevan se, ettei kehittyviin ongelmiin saisi puuttua ennaltaehkäisevästi millään tavalla ennen kuin ne ovat päässeet kriisiytymään Ruotsin tavain sellaiseksi, että niitä on enää hyvin vaikea millään tavoin korjata. Minusta tällainen ajattelu puolestaan on hyvin lyhytnäköistä ja johtaa ongelmien pahanemiseen.

Mikko Toivonen

Kyllä Razmyar varmastikin hyvää tarkoittaa, mutta tekee sen omista lähtökohdistaan ja poliittisesta sitoutumisesta.

Ongelma ei ole mielestäni ja mielipiteeni pohjaa pitkään elämään vuokralaisena mitä erilaisimmissa lähiöissä ja osin puhtaasti vuokra asunto kaupunginosissa sellaisissakin maissa joissa maahantulijoiden osuus ylittää alkuperäiskansan osuuden.

Mitään varsinaisia ongelmia ei koskaan tule minkään kokoisissa lähiöissä ja kaupunginosissa niin kauan kuin sinne valittavat tai tulevat asukkaat tulevat laillisesti ja ovat tulleet töihin. Samoin että vuokran maksaa vuokralainen itse tai hänen työnantajansa.

Kyse on siis asukkaiden valinnasta, ei siitä mikä on asumusmuoto, vuokra tai omistus tai että olisi tehty jotain Helsingin tapaista perusteetonta väestön sekoittamista.

Jos ollaan tilanteessa että kunta joutuu kustantamaan asumisen niin se on hoidettava ihan eri tavalla kuin sekoittelemalla kustannettavia jollain matematiikalla jonkun väestöjaon joukkoon.

Marita Järvinen

Miten tämä Afganistanin prinsessa voisi tietää kuinka tällaisia asioita ratkaistaan. Hän on täysin puolueellinen, eikä kansanedustajana ollessaankaan tehnyt muuta kuin haukkui suomalaisia rasisteiksi ja keräsi rahaa elintasopakolaisille. Ei jatkoon!

Markku Koivisto

Razmiarin puheenvuoron luettuani olen sitä mieltä, että tuommoinen lähipoliisi olisi oikeinkin hyvä ratkaisu estämään jengiytymistä ja vastaavaa eriytymistä nyt, kun ongelmia on vasta kehittymässä. Poliisi voisi kuljetella Razmiaria tietämissään kohteissa, joissa häiriöitä eniten esiintyy ja aikoina joina niitä yleisesti esiintyy.

Matti Hytölä

"Ruotsissa on syntynyt niin sanottuja maahanmuuttajalähiöitä", "ongelmia, jotka Helsingissä ovat kuitenkin ihan toista mittaluokkaa kuin Ruotsissa", "poliisien jalkapallo-ottelut maahanmuuttajapoikien kanssa", "Ruotsin pahaksi ehtineessä tilanteessa", "meidän erityiskysymys on maahanmuutto"

Mitäs ihmettä, eihän Ruotsissa mitään ongelmia ole, Trumphan tällaisia sanoi ja sai osakseen viha- ja pilkkamyrskyn. Toimittaja Petterson kävi henk kohtaisesti toteamassa tilanteen oikein idylliseksi monikultuurin lintukodoksi.

Ja mitäs tekemistä mahaanmuuttajilla on näiden Ruotsin kuviteltujen ongelmien kanssa? Uutisissahan on selvästi sanottu että kyse on rikollisjengeistä. Tällaisesta maahanmuuttajien syyllistämisestä olisi vielä muutamia kuukausia sitten tullut rasismisyyte ja valtakunnan pöyristys. Halla-ahohan tällaisia väitti ja sai poliittisen rutto-leiman otsaansa. Selkeästi on radikalisoitumassa tämä yhteiskunta.

Marina Äimä

Pormestari tarkoittaa hyvää, mutta niin tarkoittaa ministerikin. Lisäresursseja eräillä alueilla tarvitaan poliisille, eikä se ole mitenkään ristiriidassa kaupungin tavoitteiden kanssa. Kun sana "lähiö" tai "lähi" näyttää muodostuneen näin tunteita herättäneeksi voitaisiin puhua, kuten entiseen aikaan, vaikka korttelipoliisista, joka sitten, jos aikaa riittää, voisi toki osallistua myös nuorten jalkapallo- ym. harrastuksiin. Tärkeintä kuitenkin on, että yleinen järjestys ja rauha säilyy. Tämä koskee niin kaikkia asukkaita, niin täällä aina asuneita kuin maahan muuttaneitakin. Siten alueet pysyvät viihtyisinä.

Kaarlo Kunnari

Razmiarin, voin kertoa etten ole ollut tervetullut missään paikassa, johon lapsena tai nuorena olen mennyt. En ole saanut erityiskohtelua koskaan ja olen kuitenkin selvinnyt tähän 75 vuoden ikääni ilman rikollista toimintaa. Olen saanut kotoa perustan, jossa rehellisyys ja minkä tahansa rehellisen työn avulla toimeentulo on ollut ihanne. Näillä lähtökohdilla on eletty ja toimeen tultu. Ei itsenäisesti ajattelevan ihmisen tarvitse jengiintyä. Häiriköiden paijaaminen minua ihmetyttää. Viekää ne Lapin korpeen, kyllä siellä oppii ihmisyyttä.

Seppo Simonen

Pohjoismasisen sosialidemokraattisen hyvinvointiyhteiskunnan kehto ja mallimaa Ruotsi alkaa saavuttaa päätepisteensä jossa yhteisöt on jakautuneet etnisin perustein eri asumis alueihin.
Poliisit tarvitsee voimakkaat turvatoimet uskaltaakseen mennä no go aluelle.
Itseasiassa nämä etniset yhteisöt syntyvät luonnollisesti aivan kuin maaseudulla luonnollinen muuttoliike suusempiin asutuskeskuksiin.
Apulauspormestari Nasima Razmyarillä on kaunis kuva päässä hyvästä asuinympäristöstä mutta todellisuus on luonnon valinta kuten Afganistanin heimo yhteisöt.

Seppo Muurinen

Jos elää "korkeatahoisesti laput silmillä kuuloetäisyyden tuollapuolen" omissa sfääreissään,niin tässä maassa ei ole mitään haasteisia ongelmia turvallisuuden suhteen.

Usein ja arkiset käyskentelyt eri lähiöissä vilkkaaseen aikaan myös ilta ja yöaikaan esim.rauhattomilla alueilla voivat ehkä valaistaa kokonaiskuvaa todellisesta arkielämästä.

Rantautua ihan tavallisen arjen ruohojuuritasolle tekemään havaintoja "että ollaanko maassa maan tavalla" : Lainmukaisesti että puhtain paperein ?

Iiro Koppinen

Apulaispormestarilla on tarve lausua, vaikka on selvästi vähän "pihalla". Sanat ongelma ja riski ovat eri asioita. Riski on vaaran todennäköisyys, joka voidaan tunnistaa esim. tilastoista. Turun Varissuon ylikomisario tekee esimerkillistä työtä ja hänellä oli selkeä konsepti päinvastoin kuin apulaispormestarilla, joka ei osaa sanoa, onko segregaatiota vai eikö ja mitä saa sanoa ja mitä ei ja mikä on "vaarallista" ja mikä ei. Ylikomisariolta tuli selkeää tekstiä, mikä on tilannekuva, miten kannattaa edetä ja mihin pyrkiä. En luota, mitä siellä Stadin kaupungintalon palavereissa tapahtuu: pormestari hannaa SOTEa , apulaiset lausuu mitä lausuu.

Markku Koivisto

Muutin pääkaupunkiseudulta pois 1979. Silloin "kuuluisia" olivat Jakomäki, Kontula ja Hakunila, kaikki lähiympäristöineen. Myöhemmin ei ole tullut seurattua tilannetta. Ai niin, rautatieaseman seutu tunneleineen päivittäisen työmatkani varrella oli kyllä melkoinen.

nico nyman

Onko tuo nainen käynyt rastilassa??? Siellä on alue nimeltää mogadishu avenue ja sille nimelle on syynsä, itse sielä asuneena voin sanoa että kun kävelee halkaisijantieltä rastilan ässälle niin joka toinen ellei jopa jokainen vastaantulija puhuu suomen sijaan somaliaa tai farsia.... Suomalaiset ovat tuolla vähemmistö ja sekin vähemmistö istuu pelikaanin terdellä tai ässän eessä kaljalaatikoiden kera öristen...

anita frisk

Presidentti Niinistöä arvosteltiin mediassa siitä, että hän olisi aikoinaan sotkeutunut hänelle kuulumattomaan sisäpoliittiseen asiaan eli kikyyn. Näemmeköhän nyt vastaavaa arvostelua siitä, että nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaava apulaiskaupunginjohtaja talloo sisäministeriön tonttia? On aika irvokasta, että Razmyar pitää tarpeettomana poliisien lisäämistä valvontatehtävissä, mutta luottamusta lisätään sillä että "poliisit pelaavat jalkapalloa maahanmuuttajapoikien kanssa". Sekö kuuluu laissa säädettyihin poliisin tehtäviin? Ja miten se lisää suomalaisten luottamusta? Apua, kotini on ryöstetty ja autoni varastettu, anteeksi, teillä onkin futismatsi kesken.

Toivottavasti edes Vapaavuori reagoi jotenkin tuohon alaisensa noloon ulostuloon.

Timo Virtanen

Pormestarinnan lausunto kuvaa hyvin sitä arkitodellisuudesta irti olevan porukan naivismia. Näinhän nämä samanlaiset ovat sanoneet Ruotsissakin näihin päiviin saakka. Kasvattaneet otollisen kasvualustan ruotsindemokraateille. Nyt on syytä Suomen hallituksen ja eduskunnan terästäytyä, ettei Ruotsin malli täällä toistu täällä.

Matti Nokela

Kiitos Nazima - puhut viisaasti. Slummeja ei tarvita ja siksi kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus ovat ratkaisuja .

Hyvä mini havainto slummiutumisessa on suuret pähdesairaiden asuntoyksiköt Kuten Ruusulankatu ja Alppikatu Diakonissalaitoksella. Pienet yksiköt ja eri puolille kaupunkia

Taisto Pihlajamaa

Kuinkas se aikanaan tämä maa asutettiin. Voitaisiinhan näille tulijoille antaa sen verran apua, että kuokka ja kirves ja siemenpussi käteen, ja pajufarmi ja valmis autiomökki elämän aloittamiseksi. Helpommalla pääsisivät kuin entiset korpeen pesänsä rakentaneet.

Taitaa olla tämä kansakunta tulevaisuutensa linjat jo valinnut. Oma väki vähenee ja vieraat kulttuurit lisäävät osuuttaan.

Airi Pulkkinen

Varissuon lähipoliisi kertoi mm. että lapsella peruskoulu voi vielä sujua opettajien toiminnan avulla mutta ammattikoulussa ei sitten pärjääkään huonon suomen kielen vuoksi. Ammattikoulutus jää kesken. Siinä on alkusysäys jengiytymiskierteelle ja samaistumisen samankaltaisiin. Näin on Ruotsissa tapahtunut. Rikollisjengiläiset eivät hallitse maan kieltä. Hyvää tietoa kirjasta Hege Storhaug, Islam - yhdestoista vitsaus.

Riikka Söyring

Uh! Muutin noin 15 vuotta sitten Helsingin keskustasta E-Savoon nähtyäni merkit tulevasta "kehityksestä"; kukapa haluaisi kasvattaa lapsiaan ympäristössä, jossa puistotädit keräävät työvuoronsa alkajaisiksi käytettyjä neuloja leikkipaikalta, tai jossa vuorotyötä tekevä joutuu olemaan varuillaan jengien varalta.

Mutta tähän Rahamyyran haastatteluun. Rahamyyran asenne tuntuu olevan, että ongelmia eikä riskilähiöitä saa laittaa maahanmuuttajien syyksi herättäen sillä sen nimenomaan sen asetelman, jota yrittää välttää. että ongelmia esiintyy riskilähiöissä, ja että riskilähiö muodostuu maahanmuuttajista.

Näin ei tietenkään yksioikoisesti ole. Maahanmuuttajissa on hyviä ja pahoja, molempia, kuten on kantasuomalaisissakin. Mutta kieltäytymällä myöntämästä että maahanmuuttajissa on pahoja y k s i lö i t ä Rahamyyra itseasiassa itse niputtaa kaikki maahanmuuttajat samaan nippuun, kohtelee heitä laumana, ja jolle hän samalla vaatii erityiskohtelua.

Siinä menee tasa-arvon periaate samoin kuin oikeusperiaatteet romukoppaan.

Jos maahanmuuttaja raiskaa ja/tai ryöstää, hänen pitäisi saada yhtä pitkä tuomio kuin kantasuomalaisenkin: se olisi aitoa tasa-arvoa ja oikeudenmukaista!

Nykyisellä pääsilittelymentaliteetilla lähetetään maahanmuuttajille vain ja ainoastaan se viesti, että Suomen lakeja ei tarvitse noudattaa ja edesautetaan siten segregaatiota, joka Rahamyyraa niin huolettaa.

Ja se on se tie jota Ruotsissa kuljettiin nykyiseen tilanteeseen, missä autot palavat viikottain, ambulansseja, palomiehiä ja poliiseja kivitetään ymv. Se on se tie, jota kuljettiin "lähiövaltioihin" valtion sisällä.