Keskiviikko 19.9.2018

EK: Työntekijöitä ei löydy – Jo valtaosalla yrityksistä rekrytointivaikeuksia

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.8.2018 09:25
  • Kuva: EK
    Kuva
    EK:n kyselyyn perustava kuvaaja kertoo yritysten vaikeuksista löytää osaavaa henkilöstöä.
|

Yrityksillä on rekrytointivaikeuksia ympäri Suomen ja läpi yrityskentän, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) yrityskyselystä. Sen perusteella jo lähes 70 prosenttia yrityksistä kohtaa rekrytointivaikeuksia.

Kyselyn perusteella osaajapula koskettaa yrityskenttää odotettuakin laajemmin ja tulokset koskevat sekä pk-sektoria että suuryrityksiä. EK:n mukaan ilmiö kärjistyy asemansa jo vakiinnuttaneissa pitkän linjan pk-yrityksissä, jotka muodostavat elinkeinotoiminnan kivijalan eri puolilla Suomea.

Tulosten perusteella 26 prosentilla yrityksistä on huomattavia vaikeuksia löytää henkilöstöä. Lisäksi 41 prosenttia yrityksistä raportoi jonkinasteisista vaikeuksista osaajien löytämisessä. Osaajapula ei rajoitu enää pelkästään nopean kasvun yrityksiin. Merkittävät rekrytointivaikeudet ovat kyselyn mukaan jopa yleisempiä aseman säilyttämiseen tai kohtalaiseen kasvuun tähtäävissä yrityksissä.

Vastoin yleistä käsitystä ilmiö vaikuttaa EK:n mukaan vahvasti myös maaseudulla. Kyselystä selvisi, että kaupunkien läheisellä maaseudulla peräti 42 prosenttia yrityksistä kärsii merkittävistä rekrytointivaikeuksista.

Kyselyssä merkittävimpänä osaajapulan syynä mainittiin työnhakijoiden puutteellinen ammattitaito, jonka mainitsi 30 prosenttia vastaajista. Koulutus mainittiin useimmin myös avoimessa palautteessa, kun neljännes vastaajista totesi, ettei koulutus vastaa yritysten tarpeeseen tai tarvittavaa koulutusta ei ole tarjolla. Esille nousivat myös kannustinloukut ja vaikeudet palkata työvoimaa ulkomailta.

Yrittäjä Kirsi Naamanka vetää Kilta Henkilöstöpalvelu Oy:tä, joka on rekrytointipalvelujen markkinajohtaja Päijät-Hämeen alueella.

”Näen osaajapulan kärjistymisen päivittäin. Vaikutukset osuvat koko kansantalouteen. Esimerkiksi teollisuusalan yritykset eivät välttämättä halua tehdä edes tarjouksia tai tavoitella uusia tilauksia, jos eivät voi luottaa siihen, että pystyvät myös toimittamaan tilaukset. Tämä edellyttäisi varmuutta siitä, että saatavilla on riittävästi tekijöitä ja osaajia”, Naamanka sanoo tiedotteessa.

”Moni yritys ratkaisee ongelmaa ostamalla työtä ulkomaisena alihankintana. Verotulojen menetyksen lisäksi vaarana on yritystoiminnan painopisteen siirtyminen yhä enemmän Suomen ulkopuolelle. Ei kannata investoida Suomeen, jos koneet ovat vajaakäytössä osaajapulan vuoksi.”

Naamangan mukaan nyt pitäisi purkaa kannustinloukkuja, laskea tuloverotusta ja minimoida työttömyysjaksot. Koulutusta pitäisi hänen mielestään kohdentaa paremmin ja karsia sieltä, missä on paljon työttömyyttä.

”Nämä valinnat eivät osu oikeaan, elleivät yritykset pääse nykyistä konkreettisemmin vaikuttamaan koulutuksen sisältöön ja valintoihin.” 

EK:n pk-johtaja Jouni Hakala puolestaan haluaa nostaa kunnianhimon tasoa työllisyystoimissa. Hänen mielestään työllisyysaste on saatava yli 75 prosentin, missä pk-sektori on avainasemassa.

”Osaavien ihmisten saatavuus on jo pullonkaula yritysten kasvulle. Nyt tarvitaan niin kannustinloukkujen purkamista, tarveharkinnan poistamista ulkomaiselta työvoimalta kuin syvempää vuoropuhelua koulutuksen ja yritysten välille osaajapulan lievittämiseksi”, Hakala sanoo tiedotteessa.

Voimakasta kasvua tavoittelevista yrityksistä 14 prosenttia oli kohdannut suuria rekrytointiongelmia ja 63 prosenttia tunnisti jonkinasteisia vaikeuksia. Kohtalaista kasvua tavoittelevissa yrityksissä suuria vaikeuksia oli 28 prosentilla ja jonkinasteisia 50 prosentilla yrityksistä. Aseman säilyttämiseen tyytyvissä yrityksissä suurista vaikeuksista raportoi 27 prosenttia ja jonkinasteisista 28 prosenttia yrityksistä.

EK:n yrityskyselyyn vastasi touko-kesäkuussa 2018 yhteensä 547 yritysjohtajaa ja yrittäjää.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Juho Leppanen

Jos yli 50-vuotiaat työntekijät kelpaisivat yrittäjille olisiko silloin rekrytoinrivaikeuksia? Ja miksi huonoina aikoina kohdellaan työntekijöitä kuin sontaa ja pelkkänä rasitteena ja nyt sitten odotetaan lojaalisuutta?

Pasi Kettunen

Aivan. Lisäksi työnantajien ja/tai näitten käyttämien välikäsien valmiudet tai jopa motivaatio selvittää hakijoitten osaamista ovat usein varsin puutteelliset.

Suomessa on muka kovempi osaajapula kuin naapurimaissa, joissa käytännössä on täystyöllisyys. Naurettavaa.

Topi Rantakivi

Turussa ei näköjään ole ongelmia rekrytoinnissa, kun paljon näkyy olevan liettualaisia, latvialaisia, venäläisiä käymässä kaupassa pakettiautojen kyydeissä ja monissa asunnoissa on yrityksen lafkat vuokrattuina. Epäilen, että tuntipalkatkin ovat alhaiset.

Rekryfirmojen tarkoituksena on ilmeisesti haalia suomalaista ilmaista työvoimaa 9 euroa päivä. Ei ole tarkoituskaan maksaa täyttä palkkaa, että sillä tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukiaisia.

Matti Loikkanen

"Yrityksillä on rekrytointivaikeuksia ympäri Suomen ja läpi yrityskentän, selviää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) yrityskyselystä. Sen perusteella jo lähes 70 prosenttia yrityksistä kohtaa rekrytointivaikeuksia."

Todellinen "epäyhtälö", - maassa on 250-300 tuhatta työtöntä, mutta yritykset eivät lydä työntekijöitä. Tämän lisäksi vihervasurit haluavat tuoda lisää lukutaidottomia maahanmuuttjaa "helpottamaan työvoimavajetta!" Tätä ei tavalliseslla maalaisjärjellä ymmärrä.

Teija Illikainen

Työntekijöistäon pulaa mutta mites se palkanmaksuhalukkuus. Suomesta tulossa koko ajan enemmän orjatyöyhteiskunta. Firmoille kelpaa kyllä valtion kustantamat työharjoittelijat ja saavathan ne valtiolta rahaakin muutaman euron päivä kun ottavat työharjoittelijan.

Voin kokemuksesta todeta, että esim. aikuiskoulutuksessa ammattikorkeakouluopiskelijoilla on nyt jo aivan liian paljon täysin vanhentunutta verkko-opiskelua valittavanaan. Esim. monimuotokoulutuksessa.

Tällä turhalla verkossa tapahtuvalla täyteopiskelulla opiskelija täyttää opintopisteitä "pakollisena" omaan tutkintoonsa, jotta voi niillä täyttää tutkintoihin vaadittavan opintopiste määrän ko. tutkintoon määrätyssä normiajassa ja näin täyttää opintotuen (kuukausittaisen) ja opintolainahyvityksen (40 % opintolainoista) saamisen ehdot.

Tämä systeemi tuottaa kyllä valmistuneita opiskelijoita toivotussa normiajassa ja he saavat vielä opintolainahyvityksenkin, mutta näiden opiskelijoiden ammattitaito on epäkelpoa ja vanhentunutta jo heti silloin kun opiskelija valmistuu.

Nyt tulee tarttua ponnekkaasti ja välittömästi tähän ongelmaan: Turhan vanhentuneen ammattikorkeakouluissa tapahtuvan itsenäisen verkko-opiskelun tilalle tulee tarjota aitoa työskentelyä opiskelijan oman opiskeltavan alan yrityksessä, jossa ihan oikeasti käytännössä opitaan tuota alaa ja ihan oikeaa työntekoa. Tämän tulee olla pakollista kaikille opiskelijoille. Lisäksi seniorit ja juniorit tulee sattaa yhteen tässä yhteydessä tietojensa päivittämiseksi.

Tässä hallituksen Sannille terveisiä! :)

Petri Hämäläinen

Sanni -

Isompi kuva on se, että suuri osa nuorista naisista on omasta halusta todellisen työelämän ulkopuolella. Kotona yksin, kotona lasten kanssa, opiskelemassa niitä näitä tai ikuisessa koulutusputkessa. Tai sairauslomalla.

Miehiäkin on samassa kategoriassa. Toisaalta suurin osa miehistä on töissä. Vuosikymmenet putkeen. Matalapalkka-aloilla ongelmana heille on ansiotulokehityksen haasteet. Tätä kykyä ansaita syö ulkomainen alihankinta ja ulkomainen työvoima ja maahanmuutto. Niin kuin artikkelissa kuvataan.

Sitten on lisäksi korkeakoulutetumpi väki. Tässäkin kategoriassa miehet ovat yliedustettuja (erityisesti tekniset alat) mutta heidän ansiotaso ja työelämän haasteet ovat täysin irrallaan matalapalkkatason ihmisten haasteista. Heille myöskään ulkomainen työvoima ja maahanmuutto ei edusta minkäänlaists uhkaa.

Tapani Tuominen

Tämä vahvistaa sen tosiasian, että meille saapuneet moniosaajat ovat käytännössä työkyvyttömiä ja -haluttomia. Heidän varaansa on siis aivan turha laskea mitään kestävyysvajeen korjaamisen osalta. Päinvastoin, he ovat lisälastia ja kun kehitystä katsoo, ei ole edes näköpiirissä toivoa siitä, että tietyt kansallisuudet edes yrittäisivät kotiutua ja ryhtyä tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa.

Anttiolavi Salonen

Juhana Vartiaisen (kok.) matalapalkka - unelma etenee. Seuraavaksi tulleekin sitten ilmoitus, että suomeen on pakko roudata filippiiniläissairaanhoitajia hitsaamaan kasvimaita ja kaivamaan poteroita, joissa mustikat kasvavat täydellisesti. Lisäjuonena tähän noussee esiin digitalisaatio, joka vie työt niiltä, jotka kehtaavat vastustaa työnantajien pyrkimyksiä maksaa palkka jonain mikä sijoittuu perunan ja perunankuoren välille.

Teemu Huhta

Merkillistä. 500 000:n suomalaisen osaaminen ja ammattitaito on kohdallaan niin kauan kun suostuvat tekemään töitä palkatta. Kun ottaa puheeksi palkanmaksun vastineeksi työpanoksesta, onkin osaajapula käsillä?

Onko koulutuspolitiikkamme epäonnistunut täysin, vai liekö tämä uutisointi pelkkää harhaa, sillä niillä firmoilla, jotka huonoina aikoina kouluttavat henkilöstöään, saavat nousukaudella käyttöönsä lojaaleja osaajia.

Ne taas, jotka pikavoitot silmissä kiiluen heittänyt väkensä pihalle jokainen talouden pienen nyökähdyksen osuttua kohdalle, saavat kyllä ihmetellä, miksei osaajia olekaan saatavilla...

Juustoportista voi ottaa mallia:

https://www.talouselama.fi/uutiset/pohjanmaalla-kehitettiin-vallankumouk...

Petri Kokko

Yritykset ovat odottaneet kieli pitkällä poliitikkojen toimien vaikutuksia saada halpaa työvoimaa maksimoidakseen tuottonsa ja nyt kun on tullut laillinen mahdollisuus orjuuttaa duunareita, niin onkin nyyhkyttämisen ja ihmettelyn paikka kun niitä tekijöitä ei löydykään.