Torstai 18.7.2019

Näistä hallitus päätti: Sijoitussäästötilit ja perusvähennys tulevat – jokainen puolue sai jotakin

  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
|

Valtion ensi vuoden budjetin koko asettuu 55,3 miljardiin euroon. Ansiotuloverotus kevenee ja tutkimukseen ja innovaatioihin tulee selvä lisäpanostus.

Hallitus on sopinut valtion ensi vuoden tuloista ja menoista. Budjetin koko asettuu 55,3 euroon ja alijäämä aiemmasta 1,7 miljardin euron arviosta poiketen noin 1,4 miljardiin euroon. Velkaa otetaan siis ennakoitua vähemmän. 

Ansiotuloverotusta kevennetään korottamalla perusvähennystä, työtulovähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Näiden yhteisvaikutus on vuositasolla kaikkien veronsaajien tapauksessa 130 miljoonaa euroa ja painottuvat pienituloisille.

Vielä viime viikolla puhuttiin tuloverojen alentamisesta 200–300 miljoonalla eurolla, millä oli tarkoitus kattaa kiky-sopimukseen sisältyvä palkansaajien ensi vuoden työeläkemaksujen 0,4 prosenttiyksikön korotus.

Tästä kuitenkin luovuttiin. Syynä on Työttömyysvakuutusrahaston tiistainen esitys työttömyysvakuutusmaksujen 0,8 prosenttiyksikön alentamisesta ensi vuodelle, mikä poisti paineen palkansaajien ostovoiman turvaamiseksi tehtäville tuloveroalennukselle. Keskustan esillä pitämä kunnallisveron perusvähennyksen nosto on kuitenkin mukana paketissa. Sen suuruus on 60 miljoonaa euroa.

Veronkiristysten kokonaisuus on noin 103 miljoonaa euroa.

Alkoholiveroa kiristetään vuositasolla 30 miljoonalla eurolla, virvoitusjuomaveroa 25 miljoonalla eurolla ja energiaverotusta 22 miljoonalla eurolla. Myös turpeen verotusta kiristetään 10 miljoonalla eurolla. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään. Lisäksi yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään 10 miljoonalla eurolla.

Ajoneuvoveroa kevennetään 50 miljoonalla eurolla vuoden 2020 alun jälkeisiltä veropäiviltä.

Etenkin kokoomukselle tärkeä sijoitussäästötili toteutuu ja tilin varoille tulee 50 000 euron katto. Sen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä sijoittamaan. Tilin avulla sijoittaja voisi lykätä tuottojen veronmaksua ohjatessaan tuotot sijoitustilille. Muutos astuu voimaan vuonna 2020.

Kuivuudesta kärsineen maatalouden tilanne on ollut vahvasti esillä. Tuen kokonaisuus on 90 miljoonan euron suuruinen ja siinä on mukana jo aikaisemmin päätettyjä toimia. Uutena toimena ruuanuotannon turvaamiseen suunnatun paketin suuruus on 30 miljoonaa euroa vuoden 2018 toisessa lisätalousarvioesityksessä sekä vuoden 2019 talousarvion täydentävässä esityksessä. 

Lisää rahaa on luvassa myös työllistämistoimiin. Osatyökykyisten työllistymistä tuetaan. Työvoimapolitiikan resurssien riittävyyden turvaamiseksi jatketaan palkkatuetun työn ja starttirahan rahoittamista työttömyysturvamenoista vuodelle 2019 ja myös maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2021 eteenpäin. Tähän suunnataan viisi miljoonaa euroa lisää. Järjestöille suunnatun 100 prosentin palkkatuen enimmäismäärää nostetaan 4 000 henkilötyövuoteen.

Hallitus panostaa myös kolme miljoonaa euroa alueellisiin seutukaupunkien osaavan työvoiman saatavuutta tukeviin hankkeisiin.

Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaan on luvassa 10,3 miljoonan euron lisäys aktiivisen työnhaun tukemiseksi ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseksi.

Myös niin sanottu Lex Lindströmin kakkosversio toteutuu. Sitä ovat pitäneet esillä etenkin siniset. Ikääntyneiden työttömien kertaluonteisen eläketuen piiriin pääsisi halutessaan 60 vuotta täyttänyt ja viisi vuotta työttömänä ollut henkilö odottamaan siirtymistään vanhuuseläkkeelle.

Odotetusti hallitukselta on liikenemässä rahaa myös Itämeren suojelulle. Tähän suunnataan kolmelle vuodelle yhteensä 45 miljoonaa euroa.

Koulutukseen ja tutkimukseen tulee mittava lisäpanostus. Tutkimus- ja kehitystoimintaan lisätään pysyvinä tasokorotuksina 94 miljoonaa euroa valtuuksiin ja 26 miljoonaa euroa määrärahoihin. Lisäksi Business Finlandin avustusvaltuuksiin tehdään 69 miljoonan euron tasokorotus.

Koulutuksen osalta työttömille suunnataan lyhytkestoista ja tutkinnon osaan tähtäävää koulutusta sekä ammatillisessa koulutuksessa että yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tarkoitukseen suunnataan tänä syksynä lisärahoitusta vuoden 2018 toisessa lisäbudjetissa yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Toivottu uudistus opiskelijoiden oppimateriaalilisästä toteutuu myös. Lisä on 46,80 euroa kuukaudessa, ja sitä voivat saada vähävaraiskorotukseen oikeutetut alle 20-vuotiaat sekä vastaavasti pienituloisen perheen alle 17-vuotiaat lukiolaiset ja ammattikoululaiset.

Hallitus sopi lisäksi 40 miljoonan euron liikennepaketista, joka koostuu panostuksista liikenneturvallisuuteen sekä tiestön talvikunnossapitoon ja kelirikon hoitamiseen.

Poliisin toimintoihin suunnataan yhteensä yli 36 miljoonan euron lisäpanostus vuodelle 2019, jotta poliisien määrä saadaan pidettyä 7200:ssa. Lisävaroja kohdennetaan muun muassa haja-asutusalueiden poliisivirkojen lisäämiseen.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Erkki Nieminen

Tarkoittaako Lex Lindströmin aikaraja yli 60 vuotta vuosia jolloin se olisi 61 vuotta vai tarkoittaako se aikajanaa jolloin se olisi 60 vuotta?

Kielitoimistostakin voisi kysyä. Mutta sieltä yleensä vastataan näihin että kumpi vaan käy.

Ensio Jauhiainen

Jaa artikkeli Twitterissä
Valtion omaisuutta on päätynyt yksityisille tällä viikolla poikkeuksellisen suuri, yli miljardin euron potti.
Osuuden myynti eilen öljy-yhtiö Nesteestä toi valtiolle keskiviikkona yli 860 miljoonaa euroa. Edellisenä päivänä Stora-Ensosta saatiin 240 miljoonaa.
Yle selvitti miten kahden vaalikauden ja kolmen pääministerin aikana valtion omaisuutta on kaupattu. Katso jutun lopusta kuka myi ja osti mitäkin.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella valtion omaisuutta on mennyt myyntiin sähäkästi. Osa myynneistä on hoidettu suoraan valtion omina osakemyynteinä, osa valtion omistaman sijoitusyhtiö Solidiumin kautta.
Nesteen ja Stora-Enson lisäksi valtion kirstuun on saatu erityisen suuria myyntituottoja Sammosta, jossa omistusosuuden pienentäminen tuotti lähes 470 miljoonaa. Telian omistuksesta luovuttiin helmikuussa kokonaan ja kuitattiin yli puoli miljardia.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Yle Uutisgrafiikka
Sipilän kaudella valtion omistuksien myynnillä on tienattu tähän mennessä kaikkiaan melkein 2,5 miljardia euroa.
Mutta samaan aikaan on käyty myös ostoksilla.
Solidium on ostanut kevään aikana Nokian osakkeita peräti 845 miljoonalla eurolla. Viime vuoden keväästä lähtien omistusosuutta Konecranesissa on kasvatettu 150 miljoonalla eurolla.
Kaikkiaan Sipilän kaudella valtion omistusjärjestelyillä on tienattu runsas miljardi euroa enemmän kuin ostoksiin on kulunut.
Tosin edelliseen vaalikauteen verrattuna omaisuuden myynnissä ei olla vielä edes puolivälissä.
Kun myydään parhaasta päästä on aina riski, löydetäänkö yhtä hyvää tilalle
Edellisellä, kahden pääministerin vetämällä vaalikaudella omaisuudenmyynti kartutti valtion kassaa 2,3 miljardia.
Erityisesti Alexander Stubbin (kok.) pääministerikaudelle osuneiden kahden suuren Telia-rahastuksen ansioita. Niistä saatiin yhteensä 1,5 miljardia euroa.
Stubbin vajaan vuoden mittaisen pääministerikauden aikana valtio ei juuri kasvattanut omistuksiaan. SSAB:n osakeantiin käytettiin vajaa 100 miljoonaa.
Jyrki Kataisen (kok.) kaudella Talvivaaraa elvytettiin useaan otteeseen. Silti osto- ja myyntisaldo jäi noin 800 miljoonaa plussalle.
Luvuissa on huomioitu valtion omat sekä Solidiumin tekemät omistusjärjestelyt. Mukana on myös valtion ja Solidiumin pääomasijoitukset.
Nesteen myynti jatkuu
Valtion pörssiomistuksen pienentämisen puolesta puhunut Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju pitää Nesteen myyntipäätöstä hyvänä.
Hänen mukaansa “tämä on tervetullut uutinen kansankapitalismille”.
Oksaharju kuitenkin korostaa, että osakemyyntien järkevyys riippuu lopulta siitä, mihin myyntivoitot käytetään. Hyvä on, jos niillä rakennetaan tulevaa.
Mutta hyvien sijoituskohteiden löytäminen ei ole yksinkertaista.
– Nyt pääomalle pitäisi löytää seuraava ratsu. Kun myydään parhaasta päästä, on aina riski, löydetäänkö yhtä hyvää tilalle.
Oksaharju luonnehtii Nestettä ja Sampoa valtion omistusten kruunun jalokiviksi.
Hänen odotuksissa on, että Nesteen myynti saa jatkoa.
– Loogisin jatkumo olisi, että omistusta Nesteessä kevennetään asteittain vuoden kuluessa. Kun vaalit lähestyvät, mitään kovin radikaalia tullaan tuskin näkemään, koska omistusten myyminen on altis väärinkäsityksille kansalaisten korvissa.