Tiistai 18.9.2018

Alma-kysely: Antti Rinne alkaa näyttää jo pääministeriltä – sdp otti kaulan

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.8.2018 07:15
  • Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Antti Rinteen johtama sdp on kesän aikana palauttanut selvän gallupjohtonsa. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Tutkimuksen on tehnyt Alma Median toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Haastattelut (1500 kpl) tehtiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internetkyselyn yhdistelmänä 13.8.-25.8.2018. Puhelinhaastatteluista vastasivat Tietoykkönen Oy:n omat tutkimushaastattelijat.

Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Puoluekantansa ilmaisi 77,1% vastaajista eli 1157 henkilöä.

Tutkimuksen virhemarginaali kaikkien vastaajien osalta (n=1500) on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kannatusarvio-osiossa (n=1157) suurimman puolueen virhemarginaali on 2,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Sosialidemokraattinen puolue hypähti selkeän oloisella marginaalilla suurimmaksi puolueeksi elokuun Alma-kyselyssä. Alempaa jutusta löydät puolueiden kannatusta esittelevän graafin.

Sdp:tä olisi valmis äänestämään seuraavissa eduskuntavaaleissa 21,9 prosenttia suomalaisista, kun kokoomuksen osuus on 19,8 prosenttia.

Demarit kipusivat edelliseen Alma-kyselyyn verrattuna 1,7 prosenttiyksikköä. Kokoomus oli käytännössä paikallaan.

Kesäkuussa tämä vastaava selvitys tunnettiin vielä IL-US-kyselynä. Kannatuskyselyn virhemarginaali on +-2,5 prosenttiyksikköä, eli periaatteessa muutokset ovat sen sisällä.

Pääministeripuolue keskusta laahaa 15 prosentin pinnassa. Tuolla lukemalla se kamppailee yhä vain kolmanneksi suurimman puolueen asemasta vihreiden kanssa, joskin yli kahden prosenttiyksikön kaulalla.

Viitossijasta nahistelevat keskenään vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Vasemmisto on tässä kamppailussa niskan päällä noin yhdeksässä prosentissa.

Juttu jatkuu graafin alla. Valikosta pystyt valitsemaan, minkä puolueen kannatuksen kehitystä tarkkailet.

Perussuomalaiset ei ole onnistunut nousemaan kahdeksan prosentin maailmasta, vaikka sen kaveripuolue ruotsidemokraatit on tekemässä omaa jytkyään runsaan viikon päästä pidettävissä Ruotsin parlamenttivaaleissa.

Ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit pyörivät Alma-kyselyssä neljän prosentin molemmin puolin ja perussuomalaisista viime vuonna irronnut hallituspuolue siniset hyvin vaatimattomassa 2,1 prosentissa. Muita puolueita äänestäisi alle kolme prosenttia kansalaisista.

Tämänkin kyselyn perusteella kamppailu pääministerin paikasta käydään Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon välillä. Sdp:n Rinne on tällä hetkellä selkeästi piikkipaikalla.

Demarit ovat hyötyneet hallituksen sote-uudistuksen takkuamisesta sekä keskustan että kokoomuksen sisäisestä kuplinnasta keväällä ja alkukesästä.

Pääministeri Juha Sipilä on joutunut puolustautumaan keskustaa hämmentänyttä Paavo Väyrystä vastaan. Valtiovarainministeri Orpoa taas on kiusannut Harry Hjallis Harkimon irtoaminen omaan Liike Nytiinsä ja kansanedustaja Elina Lepomäen omaehtoinen toiminta soten ympärillä.

Suomen taloudesta kesän aikana kantautuneet yhä paremmat luvut eivät saa kansalaisia sankoin joukoin Sipilän hallituksen taakse. Sen sijaan oppositio näyttää saavan hyvin läpi viestinsä, jonka mukaan ansio noususta ei olisi juuri lainkaan hallituksen, vaan kyse olisi lähinnä kansainvälisistä suhdanteista.

Lue myös: Kokoomus on iskuetäisyydellä, mutta kuka lohduttaisi keskustaa?

Demareiden sisältä kuullun arvion mukaan puolueen nousun takana olisi erityisesti ohjelmatyö, jonka hedelmiä kyselytutkimuksissa nyt nautitaan.

Viestintätoimisto Ellun Kanojen tutkimusjohtaja, kokoomuksen puoluetoimistossa aiemmin työskennellyt Jukka Manninen ei täysin tyrmää tuota demarinäkemystä.

”Keväällä demarit hallitsivat politiikan julkisuutta”, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi sdp:n toukokuussa esittelemään vero-ohjelmaan, joka näkyi julkisuudessa kohtuullisen paljon.

Politiikan kulisseissa arvioidaan myös, että Antti Rinteen julkisuuskuva on parantunut. Tv-keskusteluissa takellellut oppositiojohtaja on alkanut tutkitustikin näyttää monen kansalaisen mielestä mahdolliselta pääministeriltä. 

Helsingin Sanomat julkisti heinäkuussa galluptuloksen, jonka mukaan Rinne on suositumpi seuraavaksi pääministeriksi kuin Orpo tai Sipilä. Kansasta 22 prosenttia piti Rinnettä parhaana, 20 prosenttia kallistui Orpon kannalle ja 16 prosenttia Sipilän. 

Selitys sdp:n menestykselle oli HS-kyselyssä raadollinen: yleinen kyllästyminen hallitusta kohtaan ja hallituspuolueiden huonous.

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuun puolivälissä 2019, eli niihin on aikaa runsaat seitsemän kuukautta. Politiikan piireissä odotetaan kovasti seuraavaa puoluebarometriä, jonka puolueet teettävät perinteisesti loka-marraskuussa. 

”Sen perusteella nähdään, kuka on seuraava pääministeri”, kuuluu eräs politiikan asiantuntija-arvio.

Vuoden 2014 syksyllä tehdyn barometrin pohjalta oli nähtävissä, että keskustan Sipilästä tulee todennäköisesti pääministeri keväällä. Syksyllä 2010 taas oli ilmeistä, että kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen pääsee muodostamaan hallitusta, kuten myös se, että perussuomalaiset pärjäävät kevään 2011 vaaleissa erittäin hyvin.

Nyt asetelma on toinen. Ellun Kanojen Manninen muistuttaa, että tämän kevään puoluebarometrissä ylivoimaisesti parhaiten pärjäsi vihreät, jolle myönteisen arvion antoi peräti 46 prosenttia kansalaisista.

”Kannatuksen pitäisi tuon perusteella olla 23 prosenttia. On mysteeri, miten vihreät ei pysty generoimaan enemmän kannatusta”, Manninen sanoo.

Vihreiden paras hetki nähtiin, kun Touko Aalto valittiin puolueen johtoon kesällä 2017. Hieman tämän jälkeen, vuosi sitten elokuussa, vihreät kiilasi Ylen kyselyssä peräti valtakunnan kakkospaikalle ylittäen 17 prosentin kannatuksen.

Viimeisen vuoden aikana on ollut vaikeampaa, mistä myös tuoreen Alma-kyselyn 13,1 prosenttia kertoo.

Vihreiden ohjelmakysymykset eivät ole nousset niin paljon esille kuin puheenjohtajan henkilökohtaiset tekemiset. Tänä kesänä Aalto herätti huomiota esiintymisellään tukholmalaisella homoklubilla, mikä ei näytä puolueen kannatusta kansan silmissä ainakaan nostaneen.

Faktakulma

Tutkimuksen on tehnyt Alma Median toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Haastattelut (1500 kpl) tehtiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internetkyselyn yhdistelmänä 13.8.-25.8.2018. Puhelinhaastatteluista vastasivat Tietoykkönen Oy:n omat tutkimushaastattelijat.

Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää. Vastaajat edustavat äänestysikäisiä suomalaisia Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Puoluekantansa ilmaisi 77,1% vastaajista eli 1157 henkilöä.

Tutkimuksen virhemarginaali kaikkien vastaajien osalta (n=1500) on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kannatusarvio-osiossa (n=1157) suurimman puolueen virhemarginaali on 2,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha-pekka Naukkarinen

Jos demareista tulee Rinteen johdolla pääministeripuolue,niin heillä on mahdollisuus korjata eläkeläisten kurjistumiseen johtanutta politiikkaansa,kuten Kimmo Kiljunen (SDP) yritti palauttaakseen taitetunindeksin ns. puoliväli-indeksiksi tai palkkoja seuraavaksi indeksiksi,Lipposen hallitus heikensi tätä indeksiä ja Urpilainen teki raippaveron eläkeläisille,joten olisi aika lopettaa heidän kurjistamisensa,uskooko eläkeläiset äänestäjät tähän? Jää nähtäväksi!

Markku Savikivi

Työeläkkeet on määritelty sosiaaliturvaperusteisiksi, siksi palkkaindeksiä laskettaessa pitäisi ottaa huomioon myös työttömiksi jääneiden tulokehitys. Luulisin, ettei sitä nyt mitenkään huomioida.

Yritysten maksamat korkeat sosiaaliturvamaksut heikentävät yritysten kilpailukykyä ja johtavat yrityskuolemiin ja työttömyyden lisääntymiseen. Sosiaaliturvamaksuilla rahoitetaan Suomen tavallista korkeampia sosiaaliturvaperusteisia eläkkeitä. Kasvava eläkeläismäärän ei saa antaa romahduttaa kansantalouttamme Kreikan malliin. (Onko Kreikan mallin seuraaminen Kiljusen herrasväen mielestä kovinkin hieno idea?)

Työntekijöiltä ja yrityksiltä perittävät eläkemaksut eivät enää riitä sosiaaliturvaperusteisten työeläkkeiden maksamiseen toisin kuin aiempina vuosina. Nyt voidaan ottaa lisää eläkerahastojen tuotoista, jos tuottoja on. Jos tuottoja ei ole, niin on otettava pääomasta. Jos eläkevaroja olisi sijoitettu Kreikkaan, niin olisi tullut huikeita tappioita, mutta muidenkin maiden talous voi romahtaa.

Sosiaaliturvamaksuja ei kannata korottaa, vaikka Kiljusen herrasväki vaikka kovastikin kiljuisi, koska sillä korotuksella olisi työttömyyttä lisäävä vaikutus.

Kiljusen herrasväki ei nähtävästi haluaisi kantaa huolta suomalaisten työllisyydestä. Passiiviväestön ylensyöttäminen veisi leivän koko kansalta Kreikan malliin.

Seppo-Juha Pietikäinen

Muistetaan 2017 kuntavaalien alustilanne, kokoomus kiilasi sitten vaaleissa S DP:n ohitse.

https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_municipal_elections,_2017

Vaalipiirijaotus nk. viimeisten paikkojen osalta on SDP:lle kokoomusta edullisempi.

P.s. Ruotsin vaaleissa 09.09.2018 sosialidemokraatit säilyttänevät suurimman puolueen aseman, mutta ovat ennusteiden mukaan kärsimässä puolueista suurimman tappion.
Jatkaako Löfven pääministerinä, ei ole varmaa.

Nita Hillner

En usko että pelkästään sote-kompurointi on vaikuttanut puoluekannatuksiin. Tietty sote on vaikuttanut mutta myös kiky ja tuleva työntekijöiden irtisanomisten helpottaminen. Mielestäni kiky oli ok, mutta epäoikeudenmukainen - Väliaikainen kesälomarahojen menetys olisi pitänyt koskea kaikkia.

Irtisanomisten helpottaminen koskee alle 20 työntekijöiden yrityksiä. Mielestäni tämä on kohtuutonta sillä suurimmassa osassa on alle kaksikymmentä työntekijää. Alle neljän työntekijän yrityksissä irtisanomisen helpottaminen olisi hyväksyttävissä. Hallituksen linja on aivan liian kova ja sillä on kova halu nöyryyttää työntekijöitä ja heikentää heidän asemaansa.

Halutaan luoda halpatyömarkkinat Suomeen - Tämä tarkoittaisi ettei palkallaan tulla toimeen ja yhteiskunta maksaisi viulut - Keskituloisten verorasitus kasvaisi kohtuuttomasti. Jo nyt harvalla on varaa asumiseen vaikka olisi mukana työelämässä, yhteiskunnalla on aivan liian suuri vastuu vuokrien maksamisesta. Yritysten vastuu? Enkä nyt puhu yhden , kahden, kolmen työntekijän yrityksistä!

Martti Rokka

Ei käsittääkseni työnantajien tarkoitus ole irtisanominen. Hyvästä työntyöntekijästä ei haluta eroon, eikä halpatyövoima pysty korvaamaan ammattitaitoista. Tarkoituksena on irtisanomisen helpottaminen patalaiskasta asennevammaisesta tyypistä, joka on päässyt vahingossa pesiytymään työpaikalle. Näitä "kiertopalkintoja" liikkuu työmailla vaihtelevasti. Isot työnantajat pystyvät helposti pitämään muutamia luusereita kirjoillaan ihan vaan joukon jatkona. Pienyritykselle nämä henkilöt ovat konkurssiuhka.

Jukka Mikkola

”Ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa.” Vaalivoittajapuolue saa ensi sijassa mahdollisuuden hallitustunnustelujen kautta uuden hallituksen muodostamiseen. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että uusi hallitus muodostuisi vaalivoittajapuolueen johdolla. Tuskinpa nykyisessä velkatilanteessa ollaan niinkään helposti valmiita menemään mukaan sellaisen politiikan tielle, jonka päässä troikka (EU, EKP, IMF) on odottamassa. Linkki kertoo omaa korutonta kieltään velkaantumisesta. SDP-vetoisella hallituksella ei velkaantumista saada kuriin.

Tasavallan presidentin valtaoikeuksien kaventamisella tehtiin aikanaan ”karhunpalvelus” Suomi-neidolle.

http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2017/jali_2017_2018-03-29_tau_002_f...

Jouko Kauppinen

Rinne pääministerinä saa yrittäjät varovaisiksi, koska hänen politiikkansa ei suosi yrittämistä, vaan siinä mennään kohti vaikeampia aikoja, liian vahva Ay-liike vaikeutta teollisuuden sopeutumiskykyä tilanteen muutoksiin, joka saa yrittäjät siirtämään tuotantoaan halpatyömaihin.
Kuvitellaan että voidaan jakaa sellaista jota ei ole hankittukaan, kyllä vienti on se joka pitää talouden kunnossa, ja kun on tuloja niin silloin voidaan vähempiosaistenkin toimeentulo turvata.
Kreikka on hyvä esimerkki siitä mitä siitä seuraa jos asioita hoidetaan niin kuin vasemmisto ja vihreät sitä haluavat.

Pasi Anttila

Kreikka voi olla hyvä esimerkki mutta millä perusteella sanot että vasemmisto ja vihreät tän suomessa aiheuttaisivat. Vuodesta 1987 on suomea hallinneet lähinnä oikeistopuolueet, lukuunottamatta vuosia 1995-2003 olleita Lipposen hallituksia jonka aikana itseasiassa valtio ei tainnut juurikaan velkaantua.

Joten voisitko perustella huoltasi vasemmiston ja vihreiden aiheuttamasta vaarasta suomen velkaantumiselle?

Vielä kun muistaa että Demarit ovat oolleet eturintamassa rakentamassa tätä maata viimeiset 100v.

Anssi Laakso

Jonkun pitäisi nyt kertoa Rinteelle, että seuraava hallitus joutuu toimimaan keskellä syvää lamaa. Hallitus joutuu paitsi ottamaan lisää velkaa ja nostamaan veroja myös tekemään paljon suurempia leikkauksia kuin nykyinen hallitus on tehnyt. Ei tämä nykyinen herkku jatku ikuisesti. Mitä pidempi nousukausi sitä syvempi laskukausi. Usassa nousu kestänyt jo yli 10 vuotta. Sieltä se käänne lähtee. Älä nyt Rinne lupaile liikoja, kun joudut lupauksesi perumaan heti vaalien jälkeen. No ymmärrän, ääniä tietysti yrität kerätä. Toisaalta hyvä, että olet niitä leikkauksia sitten tekemässä.