Sunnuntai 18.11.2018

Sipilän ”irtisanomislaki”: Yli puolet ekonomisteista uskoo tuottavuuden kasvuun

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.9.2018 09:08
Päivitetty: 
5.9.2018 10:29
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Yli puolet eli 58 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua. Arkistokuva,
|

Yli puolet eli 58 prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että Juha Sipilän (kesk) hallituksen niin sanottu "irtisanomislaki" eli irtisanomisten helpottaminen pienissä yrityksissä edistää tuottavuuden kasvua, selviää Ekonomistikoneen keskiviikkona julkaistuista uusista kyselytuloksista. Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Ekonomisteista 11 prosenttia torjuu tuottavuushyötyjä koskevan väitteen ja 31 prosenttia on vailla mielipidettä tai epävarma.

Ekonomistikone.fi-sivustolla julkaistiin keskiviikkona vastaus kolmeen uuteen, työvoimapolitiikkaa käsittelevään kysymykseen.

49 prosenttia ekonomisteista uskoo irtisanomisten helpottamisen pienissä yrityksissä kasvattavan työllisyyttä, 13 prosenttia torjuu väitteen, 36 prosenttia on epävarma ja 3 prosenttia vailla mielipidettä.

56 prosenttia taloustieteilijöistä on epävarma aktiivimalli kakkosen tehosta, 37 prosenttia katsoo sen nopeuttavan työllistymistä ja 3 prosenttia ei. 6 prosenttia on vailla mielipidettä.

Ekonomistikone.fi-sivustolla 50 suomalaisekonomistia, muun muassa Bengt Holmström, Markus Jäntti, Marko Terviö ja Matti Pohjola ottaa kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Lue myös:

Pienten yritysten irtisanomissuoja heikentymässä – Liittopomo äimänä: ”Edes hallituksen oma muistio ei tue työllisyystoiveita”

SAK päätti laajoista toimista hallitusta vastaan: ”Kaikki liitot mukana”

Pienten yritysten irtisanomisehtojen keventäminen etenee – Ministeri: Syy yksinkertainen, suurin osa työpaikoista syntyy niihin

Korjaus klo 10:30: 49 prosenttia ekonomisteista uskoo irtisanomisten helpottamisen pienissä yrityksissä kasvattavan työllisyyttä, ei 9 prosenttia.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Kovala

Mihin ekonomisit perustavat mielipiteensä, koska empiiri näyttäisi olevan aivan päinvastainen. Suomessa on kerrottu olevan huono työntuottavuus mutta irtisanominen on meillä helppoa ja halpaa.

Saksassa on sanottu olevan hyvä työntuottavuus mutta irtisanominen on siellä vaikeaa ja kallista.

Pekka Lehtikoski

Irtisanomissuoja on riski yrittäjälle, ja sita kautta nostaa kynnysta palkata työntekijä ja laajentaa yritystä. En kuitenkaan usko irtisanomissuojan heikentamistamisen paljonkaan auttavan, koska merkittävin ongelma on työllistamisen sivukulut. Ja toisaalta, kun lailla ei voi pakottaa maksamaan palkkaa jos yrityksessä rahaa ei ole eika tule, niin irtisanomissuoja ei välttamättä ole kovin hyödyllinen työntekijallekkään.

Harri Kovala

Tällainen riski on siis ainoastaan suomalaisilla työnantajilla? Miksi läntisen Euroopan maissa ei puhuta palkkaamisen riskeistä, vaikka siellä irtisanominen on huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa?

Muuten, Suomessa palkan sivukulut ovat EU:n alimmassa viidenneksessä. Ruotsissa palkan sivukulut ovat 10-15 % korkeammat ja Saksassa 20-25 % korkeammat. Tämän lisäksi yhteisöveromme on EU:n toiseksi alhaisin.

Oletko miettinyt miten yritykset saavat rahaa? Myymällä tuotteitaan ja palveluitaan maksaville asiakkaille. Paino nimenomaan sanalla maksaville.

Tiina Hyvonen

Miten "irtisanomislaki" lisää työllistymistä? Mielestäni tilanne on + /- 0, jos yksi irtisanotaan ja toinen tulee tilalle. Paitsi jos sen irtisanotun tilalle otetaan kaksi. Toisekseen koeaikaa on pidennetty v. 2017 puoleen vuoteen, joten tuntuu omituiselta, että kuuden kuukauden koeaikana ei näe, onko työntekijä sopiva/sopimaton työhönsä. Sen näkee itse asiassa lyhyemmälläkin aikaa. Sanon tämän kokemuksen syvällä rintaäänellä, koska on lähes 20 vuoden kokemus takana alaisista.

Liisa Nyqvist

Ei tarvitse edes olla taloustieteilijä. Ihan tavallisella maalaisjärjellä voi päätellä, että pienessä yrityksessä uuden työntekijän palkkaamisessa on suuri riski. Mieluummin otetaan määräaikainen tai yritetään selviytyä nykyisellä henkilöstöllä - vaikka se tietäisi asiakasmäärän ja kasvun rajoittamista.

Niko Kaistakorpi

Ekonomistikoneen kysymyksiin näistä jätti vastaamatta 19/55 eli 35%. Lienee ollut EK:lla, Etlalla ja Evalla kiire saada hallitusta tukevia kantoja pikaisesti, kun noin moni jätti vastaamatta.
Työnantajien oman Etlan ekonomisteja koneessa on muuten kuusi, aika rouhea osuus ja he kyllä vastaavat.
Mielenkiintoista kyllä, että lakeja lähdettäisiin perustelemaan lobbausjärjestön mielipidekoneen pohjalta...