Torstai 15.11.2018

Onko suomalaisten alkoholinkäyttö vähentynyt paljon vai erittäin paljon? Tutkimus selvitti tärkeitä lukuja

Jaa artikkeli:
  • Kuva: Satumaari Ventelä / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti, minkä jälkeen se on vähentynyt lähes viidenneksen. Jonkun mielestä pudotus on iso, jonkun mielestä erittäin iso.

Alkoholin riskikäyttö on tuoreen juomatapatutkimuksen mukaan kuitenkin edelleen yleistä. Vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski.

Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista. Riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.

Alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tämän jälkeen alkoholinkulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä.

Juomatapatutkimuksen perusteella vuosina 2008–2016, joka oli kokonaiskulutuksen vähenemisen aikaa, 15–69-vuotiailla suomalaisilla on tapahtunut muun muassa näitä kansanterveyden kannalta myönteisiä muutoksia:

– viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus on pienentynyt 60 prosentista 53 prosenttiin

– viikoittain alkoholia käyttävien naisten osuus on pienentynyt 35 prosentista 28 prosenttiin

– ainakin miehillä kerralla kulutetun alkoholin määrä on pienentynyt

– kokonaan raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin

– kokonaan raittiiden naisten osuus on kasvanut 10 prosentista 15 prosenttiin.

– alaikäisten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti jo 2000-luvun alusta

– eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää taittuneen.

Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat silti yhä yleisiä. 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään 5 annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Kaikesta juodusta alkoholista 78 prosenttia kuluu riskikäyttöön eli on joko riskikäyttäjien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalakäytön raja ylittyy.

”Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä” sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.

Akuutit alkoholinkäyttöön liittyvät haitat, kuten tapaturmat, ovat vähentyneet kokonaiskulutuksen ja humalakulutuksen vähentyessä. Kroonisten haittojen osuus on kasvanut myös pidemmällä aikavälillä: vuonna 1987 alkoholikuolemista 27 prosenttia ohtui kroonisista sairauksista, vuonna 2016 osuus oli peräti 64 prosenttia.

Juomatapatutkimus tuo esiin myös suomalaisten alkoholinkäytön tavanomaisia piirteitä. Suomalaiset käyttävät alkoholia tyypillisimmin kotiympäristöissä (77 prosenttia juomiskerroista) kahdestaan kumppaninsa kanssa (43 prosenttiakotijuomiskerroista), viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin (68 prosenttia juomiskerroista) ja kello 20–21 välillä (840 000 suomalaista on lasin ääressä lauantaisin klo 20–21) sekä alle neljä annosta kerrallaan (68 prosenttia juomiskerroista).

Suomalaisen alkoholinkäytön piirteistä kerrotaan keskiviikkona julkaistussa Näin Suomi juo -kirjassa, joka perustuu ennen kaikkea vuodesta 1968 alkaen säännöllisesti tehtyyn Juomatapatutkimukseen. Juomatapatutkimuksen tuorein tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016, jolloin siihen osallistui 2285 suomalaista. Aiemmin haastateltaviksi on poimittu 15–69-vuotiaita, uusimmassa kyselyssä olivat ensi kertaa mukana myös 70–79-vuotiaat.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Taisto Pihlajamaa

Taitaa suhtautua P. Puska asiaan samoin kuin muutkin kansan holhoajat; "myönteinen" kehitys on "minun" ansiotani, kielteinen kansan tyhmyyttä ja uppiniskaisuutta, jolloin tarvitaan lisää holhousta, sääntöjä ja jankutusta.

Ihmiset kuitenkin elävät omalla tavallaan. Puskat saavat aikaan korkeintaan uhmaa ja ärtymystä asiaan puuttumisellaan.

Kari Poikolainen

Eihän se riskikuluttajien määrä alene kun riskirajoja siirretään jatkuvasti yhä alemmas. Ennen raja oli miehille 280 g/viikko, nyt 140 g/viikko. Näin annetaan kuva siitä ettei ongelma vähene lainkaan. Näin meitä jymäytetään.