Tiistai 13.11.2018

Asiantuntijan huomio Annika Saarikon ja Krista Kiurun riidasta: ”Hallituksen malli johtaisi työn verotuksen kiristymiseen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.9.2018 10:31
  • Kuva: Alma Talent / Antti Mannermaa
    Kuva
    Annika Saarikko ja Krista Kiuru väittelivät perjantaina sote-uudistuksesta ja muun muassa maakuntamallista.
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri ja Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen arvioi, ettei perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd) soteen liittyvässä riitelyssä ole kyse pelkästään käsitteistä.

Saarikko ja Kiuru väittelivät perjantaina sote-uudistuksesta ja muun muassa maakuntamallista.  Kiurun mukaan ongelma on ainakin osittain terminologinen.

”Mikä tulee kunnan ja valtion väliin, minkätyyppinen toimija? Siitä on eroja, miten se säädetään lakiin”, hän sanoi.

Myös Saarikon mukaan terminologia on keskeinen.

”Keskeiset erot Sdp:n välillä tulee terminologiasta: te ette esimerkiksi halua käyttää sanaa maakuntaSiinä sanassa on teidän mielestä joku väärä ideloginen konnotaatio.”

Lue myös: Ryöpytetty Krista Kiuru kohtasi ministerin ja iski: ”Ainoa oikea viivyttäjä on ollut Suomen hallitus”

Lasse Lehtonen ottaa asiaan kantaa Puheenvuoron blogissaan, jossa perkaa hyvinvointikuntayhtymän, aluekunnan ja maakunnan eroja.

”Eri mallien erot eivät ole pelkästään käsitteellisiä. Yhtenä haasteena aluekuntamallissa ja Sipilän hallituksen maakuntamallissa on, miten turvata keskuskaupunkien ulkopuolisten alueiden vaikutusmahdollisuudet sote-palveluihinsa. Kuntayhtymämallissa perussopimus antaa siihen jonkinlaisen mahdollisuuden, sillä perussopimuksessa voidaan esim. kuntayhtymän hallituspaikkoja jakaa alueellisin kriteerein. Pidän itse hyvin huolestuttavina sellaisia malleja, joissa jonkun alueen väestö alkaa kokea, etteivät he pysty vaikuttamaan omiin asioihinsa. Tällainen vieraantumien voi lopulta heikentää koko yhteiskunnan vakautta.”

Lehtosen mukaan erona eli malleissa on myös, ohjataanko sote-toimijaa ylhäältä alaspäin vai alhaalta ylöspäin. 

”Kuntayhtymää ohjataan lähtökohtaisesti alhaalta ylöspäin ja maakuntaa ylhäältä alaspäin. En ole ainoa, jonka mielestä ehdotettu maakuntien ohjausmalli on lähellä Gosplan-tyyppistä suunnittelujärjestelmää, jossa valtio antaa rahaa alueneuvostoille ja edellyttää niiden jakamista oman viisivuotissuunnitelmansa mukaisesti”, hän kommentoi. 

Lehtonen varoittaa, että maakuntamallissa valtion säästötavoitteet helposti korostuvat ohi alueellisten palvelutarpeiden.

Yksi olennainen ero on myös verotusoikeudessa: kuntayhtymällä ei ole verotusoikeutta, mutta aluekunnalla sellainen olisi, maakunta taas saisi rahansa valtiolta. 

”Kuntavero pienenisi, kun kuntien tehtäviä siirtyisi maakunnalle, ja vastaavasti valtion tulovero nousisi Sipilän hallituksen esittämässä mallissa. Tämä käytännössä johtaisi myös työn verotuksen kiristymiseen, koska valtionvero on progressiivista ja kuntavero ei sitä ole”, Lehtonen ennakoi.

Hän sanoo, että kokemukset hyvinvointikuntayhtymistä (Eksote, Siun Sote) ovat olleet pääosin positiivisia.

”Ne ovat jo pitkälti toteuttaneet sote-uudistukselle asetetut tavoitteet. Monen asiantuntijan mielestä olisi järkevää edetä sote-uudistuksessa pienemmin askelin, kuin mitä hallitus nyt esittää. Ei ole mitenkään järkevää purkaa sellaisia kokonaisuuksia, joissa soten tavoitteet on jo saavutettu ja korvata niitä sellaisella toimintamallilla, jossa tavoitteiden saavuttaminen näyttää varsin epätodennäköiselle.”

Sote-uudistuksen valinnanvapausesitys on yhä eduskunnan käsittelyssä ja siitä on määrä äänestää syyskaudella. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan hallitusryhmien tavoitteena on saada sote-uudistus valiokunnassa pakettiin vielä syyskuun aikana.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Nyt ollaan menossa kohti sitä demokraattisen päätöksenteon ideaalia, että eduskuntavaaleissa kansalainen voisi antaa äänensä kannattamalleen sotemakumallille. Nyt eri puolueiden tulee vain ilmoittaa, minkä mallin takana ne seisovat ja haluavat sitä edistää, jos pääsevät hallitukseen.

Nita Hillner

Minä toivon Lehtosen esittämän kuntayhtymämallin toteutuvan, jolloin ohjaus tapahtuu alhaalta ylöspäin. Hallituksen malli näistä kolmesta sen sijaan on huonoin koska se nostaa työnverotusta.

Luin tänään Medi-Uutisista että Ruotsin erikoissairaanhoito on suurissa vaikeuksissa, sairaanhoitajia on aivan liian vähän. Alueellinen oikeudenmukaisuus ei sielläkään ole toteutunut suunnitellusti.

Seppo Simonen

Ei enää lisää hyvinvointikuntayhtymiä.
Suomessa on taannoin Pekka Kuusen ruotsista plagioima pohjoismainen sosialidemokraattinen hyvinvointiyhteiskuntamalli joka tulonsiirtää sosialisoimalla progressiivisen verotuksen avulla osalta kansaa sosialitukeen kuten nykyinen julkisen monopolin terveydenhuoltoon.
Siis kuntayhtymän terveyden huollossa toimisi edelleen vain julkinen monopoli ilman useamman toimijan tuomaa tarjousetua.
Sosialidemokraatti Krista Kiurun väite että hallitus on viivästyttänyt on vailla totuutta. Kiurun vedätykset sosiali ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana aiheuttavat valtiolle noin 200 miljoonan €-n lisäkulut.

Mauno Strandén

Kiuruhan oli jo kerran kukkulan kuningas, kun sotea valmisteli, eihän siitä mitään tullut?
Kiurun ulosanti on sellaista munkkilatinaa, tuskin tietää itsekään mitä suusta tulee.
Sama tapa kaikilla ääneenpääsevillä demareilla.
Demareilla on taitoa rakentaa myös hallintohimmeleitä, etenkin sellaisia josta heille tulisi verotonta rahaaa..

Mauno Strandén

Kiuruhan oli jo kerran kukkulan kuningas, kun sotea valmisteli, eihän siitä mitään tullut?
Kiurun ulosanti on sellaista munkkilatinaa, tuskin tietää itsekään mitä suusta tulee.
Sama tapa kaikilla ääneenpääsevillä demareilla.
Demareilla on taitoa rakentaa myös hallintohimmeleitä, etenkin sellaisia josta heille tulisi verotonta rahaaa..

Timo Virtanen

Minä en usko, että kunnallispolitiikoilla olisi jotain ertyistä tietämystä terveydenhoidosta ja sen kehittämisestä tulevaisuuden haasteita vastaavaksi Siksi en ole lainkaan innostunut näistä kuntayhtymistä. Maakuntamallikin taitaa olla vähän hämärän peitossa ? Ainakin niitä on aivan liikaa, pitäisi puolet raksia heti pois. Hallintokulut kun pitäisi minimoida. Eivätkä nuo ole nähtävästi elinkelpoisia yleensäkään. Väestöpohja on liian pieni, että pystyisivät tarjoamaan itsenäisesti kaikki palvelut. Molemmat mallit ovat politiikkojen ja kahden puolueen ideologisia kehitelmiä oman puolueen kannatuksen maksimoimiseksi. Asiakas eli potilas unohdetaan .

Pertti Aaltonen

"Valtionverotus kiristyy"

Eikö tuo mene ihan oikein. "Rikkaat" joutuvat maksamaan enemmän yhteisistä veroista, kun progressio kovenee isoista tuloista. Varsinkin kun "rikkaat" elävät pitempään kuin "köyhät". Lisäksi "rikkaat" elävät terveempinä kuin "köyhät".