Lauantai 17.11.2018

Jäätävä arvio Suomen talouspolitiikasta: ”Ongelman myöntäminen kesti vuosia”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.9.2018 22:17
  • Kuva: Alma Media / Jenni Gästgivar
    Kuva
    Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kuvailee Suomen kasvukehitystä hyvin heikoksi investointipankki Lehmanin kaatumisen jälkeen.
|

Ensi lauantaina tulee kuluneeksi 10 vuotta amerikkalaisen investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta ja globaalin finanssikriisin alkamisesta. Suomessa elokuun lopussa julkistettujen toisen vuosineljänneksen talouslukujen perusteella ekonomistit tulkitsevat, että finanssikriisiä edeltänyt aikaisempi suhdannehuippu on Suomessa ohitettu vasta nyt. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote ylitti ensimmäisen kerran vuoden 2007 lopun tason. 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kuvailee Suomen kehitystä hyvin heikoksi.

”Suomen kasvukehitys on kiistatta ollut hyvin heikkoa Lehmanin nurinmenon jälkeen. Vuoden 2008 bkt-taso saavutettiin vasta kuluvana vuonna. Kasvu on ollut selvästi EU:n keskimääräistä heikompaa ja muistuttaa pikemminkin eräiden Etelä-Euroopan maiden bkt-uraa”, hän kommentoi sunnuntaina julkaisemassaan kolumnissa.

Vihriälä toteaa samalla, että syy Suomen poikkeukselliseen heikkouteen ei voi olla Lehmanin käynnistämä finanssikriisi, joka iski likimain samalla tavalla kaikkiin rahoitusjärjestelmältään vakaisiin maihin. 

Hän myöntää, että Suomen vienti oli kyllä haavoittuvampi rahoituskriisille vuonna 2009 kuin Euroopan muiden maiden vienti, koska vientimme painottui investointitavaroihin ja välituotteisiin, joiden kysyntä romahti keskimääräistä enemmän. 

”Tämä vaikutus oli kuitenkin tilapäinen. OECD:n laskelmien mukaan Suomen vientimarkkinoiden kasvu ylitti jo 2011 EU-maiden keskimääräisen ja mm. Ruotsin vientimarkkinoiden tason”, Vihriälä huomauttaa.

Suomen heikkous ei Vihriälän mukaan myöskään voi johtua makropolitiikan kireydestä, sillä finanssipolitiikka on Suomessa ollut koko Lehmania seuranneen vuosikymmenen keveämpää kuin EU:ssa keskimäärin. Hän lisää, että rahapolitiikan kevennys on välittynyt Suomen kansantalouteen jotakuinkin niin hyvin kuin se on voinut euroalueella tehdä. 

Kotoperäiset syyt tunnistettiin hitaasti

Muita maita heikomman vientikehityksen ja teollisuustuotantokehityksen tärkein syy on Vihriälän mukaan sen sijaan Nokian ja sen mukana koko ICT-sektorin tuotannon supistuminen useana vuonna, kun Nokian matkapuhelimet eivät enää pärjänneet kilpailussa. Tuotanto laski vuosien 2008 ja 2015 peräti 7,5 prosenttia.

Vihriälä lisää, että toinen kotimainen shokki oli kustannuskilpailukyvyn selvä heikentyminen juuri samaan aikaan kun finanssikriisi heikensi yleisesti kysyntää ja Nokia-shokki alkoi vaikuttaa. 

”Huono kustannuskilpailukyky heikensi viennin kasvuedellytyksiä sellaisessa tuotannossa, jossa työvoimakustannusten merkitys on suurempaa kuin ICT:ssä. Tällaisiksi voi lukea ainakin ICT:n ulkopuolisen teknologiateollisuuden, muun metsäteollisuuden kuin paperintuotannon sekä ns. muun teollisuuden. Näiden sektoreiden negatiivinen kontribuutio bkt:hen vuosien 2008 ja 2015 välillä oli lähes 4 prosenttiyksikköä”, Vihriälä sanoo.  

Hän toteaa lisäksi, että edellä mainitut kotoperäiset syyt tunnistettiin Suomessa hitaasti.

”Kustannuskilpailukykyongelman myöntäminen kesti vuosia. Vielä vaikeampaa on ollut sen yleisemmän tosiasian tunnustaminen, että rahaliiton ja kovan kansainvälisen kilpailun oloissa työmarkkinoiden toiminnan ja erityisesti palkanmuodostuksen pitää olla paljon joustavampaa kuin mihin totuimme oman rahan aikana”, hän sanoo.

”Kiky ei voi olla yleinen ratkaisu”

Vihriälän mukaan vasta Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti kustannuskilpailukyvyn ja työmarkkinoiden toiminnan parantamisen prioriteetiksi. 

”Hallituksen läpi runnaama kilpailukykysopimus onkin parantanut kustannuskilpailukykyä, mutta ei voi olla yleinen ratkaisu työmarkkinoiden sopeutumistarpeeseen.”

Vihriälä mainitsee myös Sipilän hallituksen toteuttamat työmarkkinoiden toiminnan reunaehtoihin vaikuttavat uudistukset, kuten työttömyysturvan keston lyhennyksen, aktivointitoimet ja irtisanomissuojan lievennyksen. Niiden voi Vihriälän mukaan olettaa vaikuttavan myönteisesti työmarkkinoiden sopeutumiskykyyn jatkossa. 

”Mutta kuinka paljon, on epäselvää”, hän huomauttaa.

Pidemmän ajan kasvuedellytysten vahvistamisen kannalta harjoitettu politiikka on Vihriälän mukaan ollut ristiriitaista. 

Hän listaa, että yhteisöveron alennus 2014 alusta on tukenut investointeja. Samoin vero- ja maksupaineita alentaneet julkisen talouden sopeutustoimet ja eläkeuudistus ovat hänen mukaansa hyviä toimeliaisuudelle. Sen sijaan esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan julkisen rahoituksen tuntuvat leikkaukset heikentävät Vihriälän mukaan innovoinnin edellytyksiä ja sama koskee ainakin osaa koulutukseen kohdistuneista leikkauksista.

Reilu viikko sitten julkistetuissa toisen neljänneksen kasvuluvuissa ekonomistien huomio kiinnittyi investointeihin ja tuottavuuden laskuun.

”Nousu katkesi yllättäen jo vuosi sitten. Huono juttu”, Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi investointeja tuoreeltaan.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju puolestaan kuvaili tuottavuuslukuja ”suorastaan karmeiksi”. 

Lisää aiheesta:

Suomen kasvun hidastuminen huolestuttaa ekonomisteja: ”Tuottavuuskehitys on suorastaan karmea”

Uusi varoitus kasvun hyytymisestä: ”Suomalaisten pitää toivoa, että kansainvälisen talouden riskit eivät toteudu”

Ekonomistit varoittavat Suomea: ”Tämä ei ole mikään helppo palapeli”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Lehto

Laskutavasta riippuen vuosittaisiin 4 000 - 8 000 miljoonan yritystukiin ei löydetty uudistamisen kohteita. Ei vaikka yritystukien uudistamisen parlamentaarisen työryhmän johtajan Mauri Pekkarisen luulisi tuntevat jo vuosi kymmennien ajalta suomalaisen tukiaistrakenteen kuviot. Jos tuntee systeemin rakenteen, voisi luulla, että osaa myös löytää uudistuskohteita.

Hannu Rautomäki

Poliitikkojen on helppo viskoa veronmaksajien varoja Kankkulan kaivoon.

"Suomi jakaa tehottomia yritystukia miljardeittain vielä pitkään"
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-jakaa-tehottomia-yritystukia-mi...
"Yritystuet ovat täyttä myrkkyä"
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yritystuet-ovat-taytta-myrkkya/9HmZksHJ
"Ekonomisti: Turhat yritystuet valuvat osakkeenomistajille"
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/219404-ekonomisti-turhat-yritystuet-val...

Veli-Jussi Jalkanen

Uudistamiskyky Suomessa on hukassa.
Poliitikot eivät ainakaan uskalla uudistaa ja usein eivät edes ymmärrä mitä ja miksi.
Suomi saisi säästöjä miljarditolkulla ja kansanterveyteen ja tuottavuuteen kunnon pukkauksen, jos meille rakennettaisiin tehokas ja laaja-alainen sairauksien ennaltaehkäisyjärjestelmä. Nyt ennakkoehkäisyyn riittää vain murusia eikä sitä mitenkään kannusteta. Sairaanhoito maksaa lähes 30 mrd nykyisin. Järkyttävää.
Toisiaan vahvistavia keinoja ennaltaehkäisyyn olisi kymmeniä, joista suurin osa olisi valtiolle ilmaisia. Kunnat, vakuutusyhtiöt ja yrityksetkin tekisivät ennaltaehkäisytoimista suuren osan, jos olisi vain kannustimia, yksityisistä puhumattakaan.
Meillä sairaanhoitoklusteri on niin voimakas ja THL:n johtavat käypähoito -asiantuntijalääkärit niin tiukasti sitoutuneena lääketeollisuuden etujen asialle, että ennaltaehkäisystä ei ole edes puhuttu.
Kansansuosio eli irtopisteet kiinnostavat valitettavasti politikkoja päällimmäisenä.

Jens Seppelin

Kotoperäiset syyt on hyvä tunnistaa. 90_luvun lamassa Neuvostoliiton kaupan loppuminen ja 08 alkaneesen hiipumiseen Nokian poikkeuksellisen suuri merkitys. Olisi kuitenkin luovuttava peruusteettomien mantrojen toistelusta. Katsellessamme Eu tilastoja, olemme kaikessa hitusen Eu keskitason alapuolella, vanhan länsieuroopan häntäpäässä. Palkkakustannukset ovat huonoa keskitasoa, Irtisanomissuoja on heikonlaista ja yritysverotus on Eu alueen alhaisinta. Lisäksi tuo yritysten maksama verosumma lähes palutetaan takaisin. Viittaankin US :http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198194-eurostat-suomi-on-e.... Vihriälän suosimat toimet kohdistuvat meihin ihmisiin. Meidän pitää joustaa ja yrityksen saaman voittomarginaalin tulee aina olla sama. Kiky , työttömyysturva, irtisnominen; jota myös työelämän joutoksi nimitetään. Eläkeuudistus maksoi minulle 238560€.

Lauri Kiiski

Kaikkien muiden Euroopan maiden vienti on kasvanut arvoltaan 20-30 % vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, mutta Suomen vienti on edelleen pahasti pakkasella muihin nähden, eikä tätä pelkästään Nokia selitä kuin pienin murto-osin.

Mikko Pakka

Kummasti tahtoo aina unohtua, että EUn vientikielto ja vasta pakotteet Venäjälle ovat myöskin vaikuttaneet rajusti Suomen viennin tasoon. Taitaa olla tabu ja sen merkitystä vähätellään vaikka sieltä on aiemmin kerätty hyviä voittoja

Juhani Vinberg

vielä on tekemättä veropohjan laajennus ay-liikkeenomaisuuteen ja bisnekseen sekä ay-liikkeen jäsenmaksujen vrerovähennysoikeuden lopettaminen, kun ay-liike nyt yrittää torpedoita parlamentaarisen demokratian puuttumalla lainsäädäntöön, johon sillä ei olemitään parlamentaarista mandaattia, niin hakllitus voisi iskeä kiinni ay-rahoihin

Olli Parviainen

Tarkenna toki,mitkä verovähennykset katsot kohtuuttomiksi ja miksi?

Verovähennysten tarkoitus on välttää moninkertainen verottaminen silloin kun katsotaan että riittää kun hyödykettä verotetaan yhteen kertaan. Eli esim. koska työntekijän palkkaa verotetaan tuloverolla, työnantajayhteisö saa tehdä verovähennyksen jotta sen ei tarvitse maksaa lisäksi vielä yhteisöveroakin tuosta palkasta. Mielestäni tämä on ihan oikein ja kohtuullista.

Niilo Mäkelä

Tärkeintä olisi ettei valuuttaa vietäisi ulkomaille voittoina ja vakuutuskuoriin piilotettuna.
Yritystuet vääristävät firmojen kehitystä ja uudistumista.
Kiky haittaa kotimaan kulutusta ja lisää työttömyyttä.
Maahanmuuton hallitsemattomuus rasittaa taloutta tuottamattomana.
Sote ja maakuntasekoilu hämmentävät.
Hallitus ajaa pienen hyvinvoivan eliitin etuja vaikka muuta puhutaan?

Risto Nikander

Itse ymmärrän myös ruohonjuuritason asioita.
TE-keskusten yritystuet jaetaan myös menestyville yrityksille eikä suinkaan potentiaalisille menestyjille. Ja konsulttirumba "yritysten auttamiseksi" on valtava. Paljon myytyjä 0 konsultointeja kun toi "suoritteita".
Kaiken tarkoitus olikin tehdä TE-keskuksista Suomen "menestyksen" alkujuuri. Kalle J. Korhosen viisaus oli, että TE-keskusten tehtävä on se, että Suomen BKT:n kasvu olisi suurempi kuin kilpailijamaissa.

Se oli jopa tarkoitus todistaa valtavalla IT-ohjelmalla, joka oli niin raskas käyttää, että sitä ei tullut montaa kertaa täytettyä Muutenkin byrokratia ja liturgioitten kirjoittaminen on puuduttavaa, "ei vääristä kilpailua" jne. jne.

Richard Salomaa

Hallituksen työministeri Lindströmin ehdotukset irtisanomissuojan heikentämisestä lisäisivät harmaata taloutta rakennusalalla ja rajusti. Samalla työturvallisuus heikkenisi, kun pienet yritykset voisivat irtisanoa työntekijänsä huolettomin mielin jos tämä ei suostuisi työskentelemään vaarallisilla työtavoilla. Joku voi sanoa tätä liioitteluksi, totuus on se että jos tuollainen erivapaus annetaan, sitä varmasti tullaan käyttämään kyseenalaisissakin tilanteissa. Nyt lakiesitystä puolustellaan "veteläkäsisten lusmuajien" saamiseksi työpaikolta. Kyllä ne saa pois paljon helpomminkin. Harva duunari nykyään vie irtisanomisiaan Oikeussaliin.

kari laaksonen

Pieni vientiin pohjaava avotalous pärjää vain ja ainoastaan korkealla tuottavuudella. Sen edellytykset ovat korkea koulutus ja innovointi. Kiinteät ja korkeat työvoimakustannukset ovat myrkkyä. Kustannusten pitää joustaa. Tätä ei demarit ja muu lainarahalla tyhmää kansaa syleilelevä punaniska-leiri halua myöntää, tokko edes ymmärtää. Demarit Esimerkiksi on täysin menneiden aikojen puilue ilman mitään aitoa omaa sanomaa. Siksi en voi kuin ihmetellä kannatuslukuja. No, kaipa se on hyvä ratsastaa toisten rahoilla.

Jan-Gösta Grönholm

Ydinkysymys on flexibiliteetti ja sen nopeus.Kyllä Suomessa tiedetään miten tulisi toimia mutta se ryhtymisestä toimenpiteisiin,se vain odottaa ja jää useimmiten pelkästään pohdinnaksi.
Pitäisi pystyä,ei vain sopeutumaan käsillä olevaan tilanteeseen,vaan olla muutoksien johdossa mukana.

Jan-Gösta Grönholm

Ydinkysymys on flexibiliteetti ja sen nopeus.Kyllä Suomessa tiedetään miten tulisi toimia mutta se ryhtymisestä toimenpiteisiin,se vain odottaa ja jää useimmiten pelkästään pohdinnaksi.
Pitäisi pystyä,ei vain sopeutumaan käsillä olevaan tilanteeseen,vaan olla muutoksien johdossa mukana.

Jan-Gösta Grönholm

Ydinkysymys on flexibiliteetti ja sen nopeus.Kyllä Suomessa tiedetään miten tulisi toimia mutta se ryhtymisestä toimenpiteisiin,se vain odottaa ja jää useimmiten pelkästään pohdinnaksi.
Pitäisi pystyä,ei vain sopeutumaan käsillä olevaan tilanteeseen,vaan olla muutoksien johdossa mukana.