Sunnuntai 18.11.2018

Mitta tuli täyteen – mepeiltä murskaava ”kyllä” Unkarin kurittamiselle: ”Faktat eivät valehtele”

Jaa artikkeli:
  • Kuva: EPA
    Kuva
    Euroopan parlamentti koolla Strasbourgissa tänään.
|

Euroopan parlamentti on äänestänyt tänään keskiviikkona sen puolesta, että EU:n tulee käynnistää artikla 7 Unkarin kohdalla. Näin olleen parlamentti katsoo, että on olemassa riski sille, että Unkari loukkaa oikeusvaltioperiaatetta.

Parlamentin kanta selvisi murskalukemin. Päätöksen puolesta äänesti 448 meppiä, 197 oli sitä vastaan. Poissa äänestyksestä oli 48 edustajaa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Kerta oli parlamentin historian ensimmäinen, kun se äänesti artikla 7:n käynnistämisestä. Nyt parlamentin kanta lähetetään neuvostoon eli jäsenvaltioille. Parlamentti siis ehdottaa ja suosittaa neuvostolle, että neuvosto puolestaan käynnistäisi artikla 7.1:n mukaisen menettelyn. Parlamentin viesti on hyvin vahva, sillä sen taakse asettui selkeä enemmistö mepeistä.

Unkari on pääministeri Viktor Orbánin johdolla mennyt kohti autoritäärisempää yhteiskuntaa ja tehnyt äärimmäistä turvapaikkapolitiikkaa, rajoittanut median toimintaa ja tehnyt kyseenalaisia päätöksiä liittyen maan oikeuslaitokseen.

Parlamentti on useaan otteeseen esittänyt vakavan huolensa Unkarin tilanteesta, mutta käytännössä mikään ei ole muuttunut. Nyt siis voidaan sanoa, että parlamentin mitta tuli täyteen.

Nyt neuvoston on tarkoitus pohtia, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti EU-arvoja. Neuvoston äänestyksessä artiklan aktivointi vaatii neljän viidesosan enemmistön. Unkari ei äänestä asiasta neuvostossa.

EU:n on mahdollista päättää kahdesta eri tiestä Unkarin kanssa, jos se päättää ryhtyä toimiin. Niin sanottu kevyempi tie on aloittaa ennaltaehkäisevät toimet.

Jos taas EU katsoo, että Unkari on jo rikkonut perustavalla tavalla unionin arvoja, voidaan maalle asettaa suoraan sanktioita. Kummankaan tien suuntaviivat eivät ole ennalta määrättyjä. Sanktioihin voi kuitenkin kuulua esimerkiksi Unkarin äänioikeuden epääminen neuvostossa. Toisaalta ennaltaehkäiseviin toimiin voisi kuulua Unkarin taloudellisen tuen leikkaaminen. EU:ssa on epäilty, että Unkari käyttää unionilta saamaansa tukea osittain väärin.

Asiakirjan äänestyksen pohjalle valmisteli alankomaalainen vihreää puoluetta edustava Judith Sargentini.

”Faktat eivät valehtele. Minulla ei ollut mahdollisuutta tulla mihinkään muuhun lopputulokseen kuin siihen, että Unkarissa on olemassa riski EU:n perusarvojen vakaviin ja toistuviin loukkauksiin. Kaikkien parlamentissa olevien on annettava äänensä tässä asiassa”, Sargentini sanoi.

Parlamentin äänestyksessä ei tällä kertaa päätökseksi riittänyt pelkästään yksinkertainen enemmistö, vaan annetuista äänistä piti lisäksi olla kaksi kolmasosaa artiklan käynnistämisen puolesta. Tällaisia äänestyksiä ei ole läheskään joka istunnossa.

Puolan nationalistisen ja maahanmuuttovastaisen hallituksen uskotaan torppaavan kaikki Unkaria vastaan suunnitellut kovemmat toimenpiteet.

Vaarallisin asia raportista käytävässä keskustelussa on Orbánin kannalta se, että sen seurauksena Fidesz saatetaan heittää ulos EPP:stä. EPP on europarlamentin perinteisten konservatiivipuolueiden yhteistyökuvio. Suomesta siihen kuuluu kokoomus.

EU:n perusarvot koetuksella

Vuonna 2010 valtaan noussut Unkarin pääministerin Viktor Orbánin hallitusta arvosteltiin raportissa oikeuslaitoksen itsenäisyyden poistamisesta, korruptiosta, tietosuojan rikkomisesta, sananvapauden romuttamisesta, akateemisen ja uskonnon vapauden rajoittamisesta, vähemmistöjen oikeuksien polkemisesta sekä turvapaikkaa hakevien ihmisten tylystä kohtelusta. Unkari on painostanut oikeusistuimia, mediaa ja kansalaisjärjestöjä.

Euroopan unioni on toistuvasti protestoinut Unkarin käytäntöjä, mutta se ei ole onnistunut kitkemään Orbánin kasvavaa itsevaltaa.

Tiistaina parlamentille puhunut Orbán sanoi, että ei aio kunnioittaa "EU:n kiristystä" vaan aikoo jatkaa menettelytapojaan.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Raininko

Toisaalta EU ei ole ketään pakottanut jäsenekseen. Peiliin katsomisen paikka on kuitenkin Unkarin lisäksi myös vanhoissa jäsenmaissa. Ongelman ydin kun on se, että entiset sosialistimaat otettiin pikamenettelyllä jäseniksi, vaikka ne eivät olleet laittaneet lainsäädäntöään mm. demokratian ja ihmisoikeuksien osalta EU:n edellyttämään kuntoon. Oikotietä tarjottiin myös Turkille, mutta se onneksi itse hidasteli niin kauan, että EU:ssakin herättiin ja alettiin esittää vaatimuksia.

Pasi Käyhkö

Teppo, asioiden kulku on juuri niin kuin kirjoitit.
EU:n laajenemishalut ovat olleet liian voimakkaat ja tapahtumat liian nopeat. Harva entinen itäblokin maa täyttää nytkään läntisen kulttuurin demokratian vaatimuksia.

Juhani Tuomi

Ei se noin mene. Nimittäin EU:hun ei ole mikään pakko kuulua. Mitä virkaa on yhteisöllä joka ei noudata omia sääntöjä. Eihän jääkiekkookaan voi pelata jos ei sääntöjä noudateta. Joko noudatetaan tai ei pelata. Tyhmäksi tekeytyminen ei muuten ole viisauden vaan tyhmyyden merkki.