Sunnuntai 21.10.2018

”Omakotitalosta saa 100 000€, ei riitä edes yksiöön” – Eduskunnasta vaatimus koko asuntopolitiikan uudistamiseen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.10.2018 11:05
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd).
|

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää kahdeksan vuoden kehittämisohjelmaa asuntopolitiikkaan. Ohjelman tänään esitellyt valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) kiinnittää huomiota etenkin Suomen asuntomarkkinoiden eriytymiseen.

”Iso kysymys koskee kohtaanto-ongelmaa. Meillä asunnot alkavat sijoittua niin, että niitä on paljon ja kohtuuhintainen asuminen on mahdollista seuduilla, jotka eivät ole niitä tulevaisuuden seutuja, joihin väki muuttaa. Sitten niin pääkaupunkiseudulla kuin muissakin maan kasvukeskuksissa on huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista”, Heinäluoma toteaa tiedotustilaisuudessa.

Kohtaanto-ongelma on hänen mukaansa merkittävä koko Suomen talouden näkökulmasta.

”On selvää, että tilanteen jatkuessa tämä muodostaa huomattavan kasvun esteen ja se vaikeuttaa työvoiman saatavuutta”, Heinäluoma jatkaa.

Jos kasvukeskuksissa ei ole riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja sinne muuttaville, ”ihan oma lukunsa” on Heinäluoman mukaan muuttotappiokuntien asuntomarkkinoiden ongelmat.

”Erityisesti omakotiasukkaat ovat tilanteessa, jossa omasta asunnosta saa 100 000 euroa tai vähemmän ja sitten sillä hinnalla ei saada kasvukeskuksista yksiötä kaksiosta puhumattakaan”, Heinäluoma toteaa.

”Sitten muuttotappiokunnissa on tosiasiassa se tilanne, että valtion tuella on rakennettu aikanaan vuokra-asuntoja. Niissä on nyt huomattavaa vajaakäyttöä ja on jouduttu menemään niiden purkamiseen.”

Kymmenen kohdan kannanottoehdotuksessaan eduskunnalle tarkastusvaliokunta esittää, että asuntopolitiikan kehittämisohjelmassa kiinnitettäisiin huomiota muun muassa siihen, miten alue-, elinkeino- ja koulutuspolitiikalla voitaisiin ehkäistä taantuvien alueiden ongelmia.

Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa taas tulisi lisätä kohtuuhintaista, valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa.

Asuntopolitiikan kehittämisohjelmassa pitäisi tarkastusvaliokunnan mukaan puuttua myös sisäilma- ja homeongelmiin.

”Yleishavainto on, että tässä tarvitaan lisää ruutia tähän aiheeseen. Tämä ei ole ollenkaan tyydyttävällä tolalla,” Heinäluoma sanoo.

Esitys kahdeksan vuoden ja kymmenen kohdan kehittämisohjelmasta syntyi, kun tarkastusvaliokunta käsitteli mittavassa mietinnössään nykyistä asuntopolitiikkaa. Kaikkiaan työnsä taustalle valiokunta kuuli 65 asiantuntijaa.

Heinäluoman mukaan kehittämisohjelman taustalla vaikutti myös kritiikki siitä, että asumisen tukemiseen käytetään ”aika paljon rahaa sekä suorien tukien että kysyntätukien muodossa”. Tarkastusvaliokunta ei kuitenkaan työssään puuttunut asumistukeen.

Heinäluoma korostaa, että asumistuki on parempi perata sosiaaliturvauudistuksen eli niin kutsutun sotu-uudistuksen yhteydessä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Valiokunnan kannanottoehdotus

1. Eduskunta edellyttää, että asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma. Ohjelman perustana tulee olla selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista, ja ohjelma tulee antaa selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

 2. Eduskunta edellyttää, että kahdeksan vuoden kehittämisohjelman osana laaditaan asuinalueiden myönteisen kehityksen tueksi ja eriytymisen ennaltaehkäisemiseksi yli hallinnonalarajojen ulottuva asuinalueiden kehittämisohjelma, jolla turvataan pitkäjänteisesti palveluiden ja asumisen hyvä taso ja vahvistetaan asuinalueiden elinvoimaisuutta.

 3. Eduskunta edellyttää, että kahdeksaksi vuodeksi laadittavan asuntopolitiikan kehittämisohjelman yhteydessä selvitetään, kuinka elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikalla voidaan ennaltaehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia.

 4. Eduskunta edellyttää, että asumistukijärjestelmän kehittämistarpeet arvioidaan ensi vaalikaudella sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä.

 5. Eduskunta edellyttää, että kohtuuhintaista valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa lisätään pääkaupunkiseudulla ja niillä kasvavilla seuduilla, joilla vuokra-asunnoista on kysyntää pitkällä tähtäyksellä. Julkisesti tuetussa asuntorakentamisessa on perusteltua huomioida suhdannetekijät siten, että matalasuhdanteessa julkista rakentamista voidaan lisätä.

 6. Eduskunta edellyttää, että MAL-sopimuksia kehitetään entistä pitkäaikaisemmiksi ja sitovimmiksi ja että valtio on valmis laajentamaan MAL-sopimuksia myös uusille kaupunkiseuduille.

 7. Eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee säilyttää Valtion asuntorahaston asema itsenäisenä ja riippumattomana ja lisäksi rahaston varallisuuden käyttö tulee suunnata asumiseen.

 8. Eduskunta edellyttää, että rakentamisen ja rakennusten käytön laatua selkeästi parannetaan sekä valvontaa ja vastuita selkeytetään. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, minkälaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat. Eduskunta toistaa tässä yhteydessä myös rakennusten kosteus- ja homeongelmia koskevat kannanottonsa.

 9. Eduskunta edellyttää, että lainmuutoksilla edistetään ns. sosiaalisen asumisen osuuskuntamallin käyttöönottoa.

 10. Eduskunta edellyttää, että ensi vaalikaudella uudistetaan asumisoikeusasuntojärjestelmää koskeva lainsäädäntö, jotta tarpeellisen järjestelmän asema yhtenä kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtona olisi entistä parempi.

Lue myös: Raportti: 2,1 miljardin euron tuet syyniin – asumistukijärjestelmä uudistettava

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Koponen

Tilanne on nykyisin tämä siksi että maaseudulle kannetaan varoja asumisen monimuotoisuuden säilymiseksi. Jos se lopetetaan, kun ei näytä pidättelevän kuitenkaan ja tehdään niillä varoilla kasvukeskuksiin halvat asunnot, loppukin korpiseutu tyhjenee kertalaakista.

Petri Hämäläinen

Tärkeintä olisi saada aikaan ohjelma jossa kansakunta sitoutuu „kolmen K:n suunnitelmaan eli (KKK) pääkaupungin, (KK) kymmenkunnan maakuntakeskuksen ja (K) 20-30 aluekeskuksen kehittämiseen.

Tällä lähetetään viesti koko maahan että maa pysyy kauttaaltaan elinkelpoisena. Maaseutujen väestö vähenee mutta kaikkien ei ole syytä lähteä pääkaupunkiseudulle.

Alueiden vauraus lisää kaikkien suomalaisten vaurautta.

Rakennuksiin sijoitetun kansallisuusvarallisuuden arvo turvataan.

Jorma Ruohela

Sossut ovat panneet Heinäluoman patsastelemaan vaalien alla yleisesti tiedossa olevilla asioilla, joihin maan hallinto ei ole kyennyt puuttumaan oli sitten mikä taho kulloinkin vallan kahvassa. Nyt toitotetaan kalliista yksiöista ja Nuorisosäätiön rikollisesta toiminnasta. Samanaikaisesti ay -liike ja Sdp vievät maata perikatoon laittomilla poliittisilla lakoilla ja kiristyksillä. Jos elämäntyön tuotto on sijoitettu perheen kasvattamiseen omakotitalossa on syytä pistää jäitä hattuun ja odottaa. Kaupunkien yksiökennoissa kehittyy vaurastuvaa nuorta väestönosaa, joka hakeutuu väljemmille vesille pääluvultaan nousevan perheensä kanssa

11. Eduskunta edellyttää, että kaksoiskuntalaisuus hyväksytään uudeksi verotuksen linjaksi, jossa osa kansalaisen verotuksesta ohjataan hänen ilmoittamalleen mökki-, opiskelu- tai työpaikkakunnalle (hänen niin vaatiessa).

Suhde olisi esimerkiksi 80/20.

80 % veroista menisi vakituiselle asuinpaikkakunnalle ja 20 % veroista menisi ko. henkilön ilmoittamalle mökki- tms. kunnalle, jolla on hänelle suuri merkitys ja jonka kehitystä hän haluaa veroillaan tukea.

Pasi Käyhkö

Tämä etätyöhöpötys on jatkunut jo noin 20. vuoden ajan. Eikä asia ole muuttunut paljoakaan. Joten siitä ei ole apua ollut.
Ihmiset muuttavat parempaa etsiessään opiskelun pariin ja töiden perässä sinne missä on mahdollisuuksia.
Tämä on ollut suuntaus jo vuosikymmeniä ja tullee jatkumaan yhä vain voimakkaampana.
Poliittiset toimenpiteet pitäisi suunnata muuton kannustamiseen eikö paikoilleen jääntiin.

Ilkka Paananen

Kun se väki ja ne yritykset pakkautuvat sinne, missä on parhaat edellytykset niin, miksi niitä kohtuuhintaisia asuntoja ei vieläkään rakenneta riittävästi = lainkaan. Tässä on jotain jonka asioista perillä oleva taho saa rautalangasta vääntää. Olisiko niin, että Kokoomus ja RKP varjelevat sijoittajien lompakon maksimituottoa, SDP ammitiyhdistyksien vuokra-asuntotuottoa ja Keskusta hyväksyy tuon omista itsekkäistä näkökulmistaan. Vasemmistoliitolla ei ääni kanna ja Vihreillä ei Soininvaaraa lukuunottamatta aika riitä moisen miettimiseen Paljon on puheita ennen vaaleja, vähän tekoja vaalien jälkeen. Missä liuraa suuri ajattelija Hjallis?

Niilo Mäkelä

Väkeä ajetaan keskusta taajamiin ja omakotitaloa ei saa myydyksi edes polkuhintaan - keskustataajamissa välle pitää antaa asumistukea sillä palkat eivät riitä vuokraan saati asialliseen toimeentuloon yleensäkään - hölmöä toimintaa hallitukselta?

Lauri Kiiski

Pankit eivät taida juurikaan arvostaa vakuusarvoin syrjäsempien kuntien omakotitaloja lainojen vakuutena. Jos etäisyys lähimpään kasvukeskukseen on yli 50 km, asumuksen todellinen arvo saatta olla se, mitä joku suostuu siitä maksamaan ilman asuntolainaa.

Hannu Rautomäki

Ainoa kerta, kun hallitus on pystynyt puuttumaan hinnnanmuodustukseen oli se, kun Katainen ilmoitti ruoan ALV:n alentamisesta, mutta alennuksen käyttöönoton siirsi vajaan vuoden päähän.
Tänä siirtymäaikana keskusliikkeet vähitellen hilasivat hintoja koko ajan ylöspäin, ja kun ALV:n alennus astui voimaan, niin vähittäismyyntihinnat olivatkin korkeampia, kuin ennen ruoan ALV:n alentamisilmoitusta.

Jukka Mikkola

EKP omistaa rahan ja määrää korkopolitiikasta. Juuri EKP:n korkopolitiikka yhdistettynä rahan luomiseen tyhjästä on johtanut nykytilanteeseen, joka ei ole hallittavissa millään ohjelmilla.
Suomen pitäisi siirtyä eurosta omaan valuuttaan markkaan. Vain sitä kautta voitaisiin ohjailla aidosti asumispolitiikkaa. Tämä ei ole enää mahdollista, vaan on puhdasta utopiaa. Mitkään ”edellytykset” eivät tätä juuri muuksi muuta muutoin kuin kosmeettisella tasolla.