Sunnuntai 18.11.2018

SAK ja Google yllättävään yhteistyöhön: Esillä 600 000 suomalaisen vaikea ryhmä – vanhat taidot eivät riitä työelämässä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.11.2018 07:35
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Teknologinen kehitys on muuttanut työelämässä tarvittavia taitoja vauhdilla, perustelevat SAK ja Google yhteistyötään ja työntekijöiden elinikäisen oppimisen tarvetta.
|

Kun vanhoilla taidoilla ei enää pärjää työmarkkinoilla, on opeteltava uusia. Palkansaajajärjestö SAK ja Google Suomi ryhtyvät etsimään elinikäiseen oppimiseen ratkaisuja, jotka eivät jättäisi ketään yhteiskunnassa ulkopuolelle.

Tässä vaiheessa vasta etsitään ratkaisuja taustatutkimuksella, hankkeesta uutisoiva Tivi kertoo. Ne esitellään ensi vuoden alussa.

”Sekä SAK että Google haluavat, että ihmiset voisivat joustavasti oppia uusia työelämätaitoja – taustastaan ja elämäntilanteestaan riippumatta. Teknologinen kehitys on muuttanut työelämässä tarvittavia taitoja vauhdilla”, Hannu Jouhki SAK:lta sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa Suomessa on noin 600 000 työikäistä ihmistä, joilla on ainoastaan perusasteen koulutus. Heistä töissä käy vain 43 prosenttia.

”Pitäisi ehtiä kehittää digitaitoja, opiskella tekoälyä ja ennakoida, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Ei ole tietenkään kohtuullista ajatella, että yksilöllä on tähän nyt riittävästi tukea”, Jouhki sanoo.

Mukana yhteistyössä on myös ajatushautomo Demos Helsinki. Sen vanhempi asiantuntija Julia Jousilahti toteaa, että harvalla päättäjällä oli 1990-luvulla visiota siitä, että koodaaminen olisi pitänyt viedä opetussuunnitelmaan silloin eikä vasta 2010-luvulla.

Hankkeen tavoitteena on löytää konkreettisia työkaluja, joilla elinikäistä oppimista voidaan tukea niin yksilön, työyhteisöjen kuin yhteiskunnan tasolla.

Tiedotteessa todetaan, että konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn tutkimuksen mukaan hallituksen, yritysten ja muiden sidosryhmien on kasvatettava koulutusmahdollisuuksia, jotta noin 230 000 ihmistä voi vuosittain saada uudelleenkoulutusta Suomessa.

Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarkko Mynttinen

Mikä on koodaamisen tulevaisuus, tarvitaanko sitä? Vaikuttaa, että koodaaminen on pysähtynyt jäykkiin, vanhanaikaisiin ohjelmointikieliin, missä ne paljon puhutut innovaatiot ovat tässä asiassa? Eikö tekoälyn myötä myös koodaaminen käy tarpeettomaksi, eli ohjelmointi voidaan tehdä huomattavasti fiksummin kokonaan jollain muulla menetelmällä, esimerkiksi suoraan puheella kommunikoimalla, kuin näillä kankeilla jäykillä eri koodeihin perustuvilla ohjelmointikielillä?