Perjantai 19.7.2019

Totuus palkastasi: Näitä summia et näe kuitilla – 3000 €/kk onkin 3623,70 €/kk

Luotu: 
3.1.2019 12:19
  • Veronmaksajien 3000 euron bruttopalkan esimerkki. Voit siirtyä kuvasta toiseen klikkaamalla kuvan sivuilla olevia nuolia.
  • Veronmaksajien 1600 euron bruttopalkan esimerkki. Voit siirtyä kuvasta toiseen klikkaamalla kuvan sivuilla olevia nuolia.
  • Veronmaksajien 6000 euron bruttopalkan esimerkki. Voit siirtyä kuvasta toiseen klikkaamalla kuvan sivuilla olevia nuolia.
|

Veronmaksajien keskusliitto on julkaissut esimerkkejä siitä, miten palkansaajan bruttopalkasta muodostuu lopulta tilille tuleva rahasumma ja mitä se tarkoittaa työnantajan kannalta.

Liitto esittelee kolme esimerkkiä, joissa bruttopalkat ovat 1600 euroa, 3000 euroa ja 6000 euroa. Esimerkit näet tämän jutun kuvina. Voit siirtyä kuvasta toiseen klikkaamalla kuvan sivuilla olevia nuolia.

Kuviot kertovat, mikä on kullakin palkalla työnantajan palkkakustannus ja työnantajamaksujen suuruus. Palkkakustannus muodostuu palkansaajan bruttopalkasta sekä työnantajan pakollisista maksuista.

”Bruttopalkan lisäksi työnantaja maksaa palkasta veronluonteisia työnantajan sairausvakuutusmaksuja ja työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja. Nämä summat eivät näy palkansaajan palkkakuitilla”, Veronmaksajat kertoo.

Esimerkiksi 3000 euron bruttopalkan osalta näiden palkkakuitissa näkymättömien työnantajamaksujen osuus on 623,70 euroa. 1600 euron palkan kohdalla summa on 332,64 euroa ja 6000 euron bruttopalkan osalta 1247,40 euroa.

Jos palkansaajan bruttopalkka on 1600 euroa, työnantajan palkkakustannus on kokonaisuudessaan 1932,64 euroa. 3000 euron bruttopalkan esimerkissä työnantajan palkkakustannus on 3623,70 euroa ja 6000 euron palkkaesimerkissä 7247,40 euroa.

Esimerkit näyttävät myös, miten bruttopalkka jakaantuu siitä maksettavien verojen osalta.

LUE MYÖS:

Tienaatko noin 3000 €/kk? Näin palkastasi lähtee veroja ja maksuja

Oletko oikeasti kovapalkkainen? Naisten ja miesten kuukausipalkkarajat julki

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Janne Pohjala

Mutta minkä ihmeen takia yksi haara on nimetty "työnantajamaksuksi", koska koko palkkahan on "työnantantajamaksua"?

Työnantamaksusta jos halutaan päästä eroon niin sen voi poistaa vaikka huomenna kokonaan. Työnantaja vain sitten maksaa palkkaa 3600€ eikä 3000€.

En usko että kovinkaan moni suomalainen ei siitä huolimatta laittaisi rahaa eläkkeeseensä tai että työeläkejärjestelmä romutettaisiin, koska niillä jotka ovat nyt työelämässä ja 2020-2040 eläkkeellä on jo 200 miljardia eläkettä kerättynä heille rahastoon.

Kukapa haluaisi lähteä nollasta keräämään eläkettään, paitsi ehkä juuri työelämässä aloittaneet.

Eli: Nimi on irrelevantti.

Sen sijaan se on ongelma että työssä käyvät maksavat nyt sekä eläkkeellä olevien eläkkeet käytännössä kokonaan ja vielä lisäksi vähän omaakin eläkettään eli kasvattavat rahastoa. Rahaston kasvattaminen on pakollista, koska ensimmäiset aidosti pienemmät ikäluokat ovat vasta 1970 -luvun puolella.

25% on varsin kohtuuton määrä kun suuret ikäluokat maksoivat pitkään 6-15%, eli käytännössä vain heitä edeltävän sukupolven eläkkeet, eivätkä omistaan kuin 8%, mikä on se osuus eläkerahastosta joka oli siellä 1998.

Eli: Nykyisen eläkerahaston ovat maksaneet ne ketkä ovat olleet työelämässä 1998-2018. Sen lisäksi nämä ja myös aiemmin työelämässä aloittaneet ovat maksaneet käytännössä kaikki nyt eläkkeellä olevien eläkeet.

Muistutus: Suomen eläkejärjestelmässä kukaan ei aiemmin maksanut omaa eläkettään vaan EDELTÄVÄN sukupolven eläkkeet.

1998 jälkeen työssä olevat ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on joutunut maksamaan sekä edellisen sukupoven eläkkeiden lisäksi myös omaa eläkettään.

Aika kova rooli, kun suurien ikäluokkien edustajat unohtivat kerätä puskurin pienenevien ikäluokkien vuoksi silloin kun nämä olivat työssä.

Kuinka sattuikin että se jätettiin seuraaville ja silti vaaditaan suureen ääneen vielä lisää, vaikka seuraava sukupolvi tulee saamaan 10% pienempää eläkettä kuin nyt eläkeellä olevat.

Ellei sitten meidän eläkeikäämme nosteta 70 vuoteen tai yli. Näin palalttaisiin 1960 -luvun tilanteeseen, jossa mies sai eläkettä keskimäärin muutaman vuoden ennen kuin kuoli. Suuret ikäluokat saattoivat päästä eläkkeelle jo 58-60 vuotiaina.

Harri Kovala

Eläkkeiden riittävyys ei ole mikään ongelma, eläkerahastot ovat kasvaneet keskimäärin 10 mrd euroa vuodessa, tosin myös ansiokkaan sijoitustoiminnan myötä. Eläkeläisten määrä alkaa laskea kohtuullisen jyrkästi jo 10 vuoden kuluttua, joten rahastoidut varat tulevat riittämään hyvin.

Mark Andersson

Sitä vaan jaksan ihmetellä, mitä kukaan tekee yli 5000 €/kk käteenjäävällä tulolla.

Ja sitä, miksi annetaan ymmärtää kovapalkkaisen ansainneensa palkkansa työllään. Ja saman verran työtä tehneen tonnin palkan vastaavan työsuoritusta.

Ei kukaan voi tehdä muihin verrattuna kymmenkertaisesti kokopäivätyötä, vaikka otettaisiin huomioon koulutus, vastuu, varallaolo, riskit jne. Korkeintaan viisinkertainen mahtuu jotenkin järkeen.

Palkassa ja työssä meillä on iso kohtaanto-ongelma.

Pasi Käyhkö

Suomessa tuloerot ovat länsimaiden pienempiä. Jokainen voi hinnoitella oman työn arvon itse ja maksaja tekee päätöksen.
Hyvätuloiset ovat siitä mukavia, että he tuovat veroeuroja yhteiseen kassaan.

Artikkeli käsitteli kylläkin ihan muuta asiaa.

Jarkko Pesonen

Sellaisissa maissa joissa arvostetaan yksilönvapautta ja omaisuudensuojaa se on kyseisen henkilön oma asia mitä hän tekee tai on tekemättä suurella palkalla. Palkan perusteena ei ole se, että miten paljon työtä ja vaivaa työn suorittaminen vaatii, vaan miten paljon lisäarvoa työ tuottaa asiakkaalle tai työnantajalle.

Jos esimerkiki insinööri tekee keksinnön joka vähentää tuotannon vaatimia resursseja 20% ja siihen asti resursseja on vaadittu esimerkiksi miljoonan euron edestä vuodessa, on työn lisäarvo kyseiselle yritykselle 200 000 euroa vuodessa. Eikö tästä hyödystä tulisi voida palkita keksinnön tekijää? Miksi kukaan kiinnostuisi tekemään enempää kuin vaaditun minimin peruspalkkansa saadakseen jos mitään palkintoa ei saa?

Vielä 30 vuotta sitten meillä oli Itä- ja Länsi-Saksa olemassa. Itä-Saksassa ajettiin kaksitahtimoottorisilla Trabanteilla ja lännessä Audeilla ja Mersuilla. Tämä siksi, ettei kenelläkään ollut intressiä tehdä asioita paremmin.

Janne Pohjala

Suomessa on nyt pienemmät tuloerot kuin Neuvostoliitossa alimmillaan, eli Suomen Gini oli 2016 27,1% ja Neuvostoliitossa 1970 -luvulla 28,8%.

Ja silti maamme vasen laita huutaa naama punaisena kun kamala kapitalismi on jyrännyt ja tuloerot reveneet, vaikka meillä on pienemmät tuloerot kuin Neuvostoliitossa.

https://nintil.com/2017/03/14/the-soviet-union-poverty-and-inequality/
https://www.stat.fi/til/tjkt/2016/01/tjkt_2016_01_2017-12-20_tie_001_fi....

Pasi Käyhkö

Janne jaksaa jauhaa pelkkää propagandaa. Entisellä Venäjällähän ne tuloerot olivatkin hirveät.
Maan erilaiset kansalaisten valvontaorganisaatiot imivät koko maan varat konkurssiin 28 vuotta sitten. Kansa eli taloudellisessa kurjuudessa valtiollisen valvonnan alla

Jaakko Aalto

"Ja sitä, miksi annetaan ymmärtää kovapalkkaisen ansainneensa palkkansa työllään. Ja saman verran työtä tehneen tonnin palkan vastaavan työsuoritusta".
Et taida ymmärtää, että asiakas maksaa palkan. Jos asiakas katsoo yhden henkilön työsuorituksen niin arvokkaaksi, että on halukas maksamaan siitä vaikkapa parisataa euroa tunnilta, kyllä tuo kaveri on silloin palkkansa ansainnut. Jos sama asiakas ei sitten katso toisen kaverin työsuoritusta edes parinkympin arvoiseksi, niin kyllä tuon toisen kaverin pitää etsdia perusteita omasta osaamisestaan tai viitsimisestään sen sijaan että valittaisi epätasa-arvosta.

Tarja Laakso

Nuo kaaviot olivat todellakin varsin kuvaavia. Nyt oikein havahtui siihen, kuinka vähän pienituloiset maksavat veroja - jos 1600:n bruttopalkasta menee veroihin ja veroluonteisiin maksuihin vain noin 250 €. Sehän on vain noin 15% - kun 3000 tienaava maksaa melkein tuplasti prosenteissa niitä, eli 28% - rahallisestihan ero on vielä paljon hurjempi eli vajaa tuplasti tienaava maksaa 3,5 kertaa enemmän veroja.

Ja kuitenkin juuri pienituloisten verotusta pitäisi vain kaiken aikaa pienentää lisää. Eipä tuosta enää paljon ole vähennettäväksi, kun varsinaisia veroja menee vain 78 euroa (eli vain kunnallisvero, ei lainkaan valtion veroa). Ja tuo porukka (ja varsinkin se porukka, joka elää julkishallinnon tuilla), on usein sitä porukkaa, joka väittää elättävänsä Suomen - kun maksavat veroja niistä tuistaan (toki taitavat maksaa suhteessa vähän enemmän kun tuensaajille ei taideta antaa työtulovähennystä)...

Progressio ja rahallinen suhde pienentyy tosin sitten taas isotuloisimpaan ryhmään nähden jonkin verran.

Janne Pohjala

Opiskelijavaimoni tuloveroprosentti on 2%. Silloin on Suomen "hinta-laatu suhde" aika hyvä.

Silloin kun taas tienaa 5-8k/kk se ei ole, mutta onneksi kiitokseksi vasen laita potkii saappaalla naamaan, haukkuu ja vaatii vielä lisää.

-> Muu maa mansikka ja heippa vaan.

Ilkka T Arvola

Tätä pitää jankuttaa, kiitos Teemu Lehtiselle sinnikkyydestä.

Oikeasti tuo työnantajan rahakustannuksen ja työntekijän saaman rahatulon funktio on vain työnantajalle langetettu työvoimavero ja sen viralliseksi nimeksi pitää antaa todellisuutta kuvaava nimi: Työllistämisvero.

Suomessa tuo työllistämisvero kohdistuu lisäksi raskaimmin tärkeimpiin ja asiantuntija- ja johtohenkilöstöön, joiden taidoista koko työnantajan menestys tai sortuminen riippuvat.

Hommassa ei ole mitään järkeä.

Enkä tarkoita, että tämän työllistämisveron alentaminen pitää antaa ko työntekijälle, hänhän saa jo nyt ennalta sovitun ansion nettopalkkana, vaan sillä pitää alentaa työnantajien työllistämisen hintaa ja käyttää raha edelleen tuotannon tukemiseen (kuten modernisointiin ja hintakilpailukyvyn parannuksiin).

Harri Kovala

Suomessa työnantajan maksamat sivukulut ovat EU:n alimmassa viidenneksessä. Ruotsissa sivukulut ovat 15 % ja Saksassa 25 % korkeammat.

Suomessa palkkakeskustelua hämää se seikka, että jostain syystä Tilastokeskus laskee palkka- ja ansiotilastoihin vain kokopäiväistä työtä tekevät, kun muualla lasketaan kaikki palkansaajat. Tämä aiheuttaa suurta vääristymää vertailtaessa suomalaisia ansioita muiden EU-maiden ansioihin.

Lähimmäksi esim. Saksan tapaa tilastoida päästään, kun otetaan työeläkettä maksavien keski- ja mediaaniansiot. Saksassa mediaaniansio, siis kaikkien palkkaa saavien kesken on hieman päälle 3000 euroa, kun Suomessa vastaava luku on 2600 euroa kuukaudessa ja vuodesta 2016 mediaaniansiotasomme on alkanut laskea.

Joten kilpailukykymme ei ole kiinni työvoiman hinnasta. Kannattaa muuten vertailla graafeja investointien ja tuottavuuden välillä, niissä on selkeä kausaliteetti. Työnhinnalla on oikeastaan merkitystä vain pitsinnypläämöissä, sillä se on erittäin työvoimavaltaista tointa.

Ilkka T Arvola

Tätä pitää jankuttaa, kiitos Teemu Lehtiselle sinnikkyydestä.

Oikeasti tuo työnantajan rahakustannuksen ja työntekijän saaman rahatulon erotus on vain työnantajalle langetettu työvoimavero ja sen viralliseksi nimeksi pitää antaa todellisuutta kuvaava nimi: Työllistämisvero.

Suomessa tuo työllistämisvero kohdistuu lisäksi raskaimmin tärkeimpiin ja asiantuntija- ja johtohenkilöstöön, joiden taidoista koko työnantajan menestys tai sortuminen riippuvat.

Hommassa ei ole mitään järkeä.

Enkä tarkoita, että tämän työllistämisveron alentaminen pitää antaa ko työntekijälle, hänhän saa jo nyt ennalta sovitun ansion nettopalkkana, vaan sillä pitää alentaa työnantajien työllistämisen hintaa ja käyttää raha edelleen tuotannon tukemiseen (kuten modernisointiin ja hintakilpailukyvyn parannuksiin).

Seppo Viljakainen

Jos oikein ymmärrän, on laskelmasta kokonaan unohdettu kesälomat, talvilomat, arkipyhät, sairauslomat, kertausharjoitukset..jne => Jos työntekjijän bruttopalkka on 6000 €/kk , täytyy työnantajan ´ansaita´ jokaisesta työntekijän työaikana tehdystä kuukaudesta n 1,7 x 6000€ = 10.200€/kk, jotta tulos olisi plusmiinusnolla työnantajalle.

Seppo Viljakainen

Sama asia yksinkertaisemmin esitettynä :

6000 €:n kuukausi-bruttopalkka vastaa noin 35€/tuntipalkkaa => työnantajan on ´laskutettava´ jokaisesta työntekijän tekemästä tunnista 1,7 x 35€ = 59,50€/tunti, jotta oltaisiin nollatuloksessa työnantajan kannalta.

tom brunila

Ja jos asiakkaita ei löydy niin yritys lomauttaa työntekijöitä tai lopettaa toimintansa! Ei yksikään yritys jatka toimintaansa jos työntekijöiden työpanosta ei saada kaupaksi! Työntekijä ansaitsee yritykselle oman palkkansa ja johodon palkan ja omistajien voiton!

Pasi Käyhkö

Tottakai toiminnan pitää olla kannattavaa. Omistajat haluavat sijoitukselleen tuottoa, yrityksen kehittäminen vaatii investointeja jne. Tiedoksi sinulle, tuotteen/palvelun oikea hinta on se minkä asiakas haluaa/pystyy korkeimmillaan maksaa.

Seppo Viljakainen

Kuten jo tuolla ylhäällä kerroin, puuttuvat laskelmasta kaikki lomat , arkipyhät jne.., jotka on maksettava , vaikka " työntekijä ei olekaan tuotamassa palveluja tai tuotteita ".

Lisäksi siitä puuttu arvonlisävero ( 24%) => 1,24 x 3623,77€ = 4492,52€ kuukaudessa.

Martti Immonen

Ei kai ALV ole palkkaa vaan myydyn tuotteen mukaan maksettava vero valtiolle ? Jos vaikka myyjälle maksetaan pohjapalkka + provio, tuo provisio on verottomasta myynnistä.
Jos tuotto ei riitä ALV:n maksuun , silloin palkkakulut / yleiskulut ovat liian suuret. Tulee nopeasti lappu luukulle, yhtiön toiminta on lopetettu.

Mikko Kangasoja

Kylläpä täällä kauhotaan sontaa. Jokainen näkee kaaviosta, että työnantajamaksuista valtaosa menee eläkkeeseen. Eli työnantaja maksaa työntekijän puolesta työntekijälle itselleen tulevaisuutta varten. Puolet sivukuluista menee eläkkeisiin (työntekijälle itselleen) ja kun kuntavero lasketaan samaan, muita maksuja ja veroja jää 6,7% 3600 euron kuluista.

Matti Mustonen

Lähes jokaisessa elää pikku bolsevikki; tärkeintä ei ole mitä mina saan vaan se, että toiset ei saa tienata enemmän - se on pois otettava ja annettava minulle. Tulevaisuudessa vain hullu jää Suomeen. Täällä voi käydä nauttimassa luonnosta lomillaan helposti. Kun jatkossa kukaan ei enää saa edes asua kaupunkien ulkopuolella en näe todellakaan syytä asua Suomessa. Ja kaikesta tästä pitää maksaa minimissään 40-50% suoraan veroja - muista veroista ja veroluontoisista maksuista puhumattakaan.

En jaksa uskoa siihen, että EU ehtii pilata koko Euroopan ennekuin Suomalaiset viisastuvat. Yrittäjiä haukutaan ahneiksi jos he pärjäävät ja tyhmiksi elleivät menesty.
Se on ainakin varmaa, että tyhmiä ovat ne yrittäjät, joilla on realinen mahdollisuus siirtyä muualle. Tosin nämä uuden ajan yrittäjät eivät edes yritä luodan pitkäikäisiä suomalaisia yrityksiä - myydään heti kun tarpeeksi maksetaan. Maajussi on harvoja, jotka ovat kuin maaorjat he eivät pääse kohtaloaan karkuun.