Keskiviikko 26.6.2019

Asumistuessa jälleen uusi ennätys? ”Vuokrat saadaan pidettyä keinotekoisesti korkealla”

  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Vuoden 2014 jälkeen asumistukimenot ovat paisuneet noin 500 miljoonaa euroa.
|

Kelan tilastoista voi päätellä, että asumistukimenot rikkoivat ennätyksiä myös viime vuonna, Kauppalehti kertoo.

Kelan tilastollisen vuosikirjan mukaan kaikki asumistukimenot ylittivät vuonna 2017 jo 2,0 miljardia. Niiden menneen kymmenen vuoden kasvu on ollut huomattavan rajua, sillä 1,0 miljardin euron tukiraja meni rikki vuonna 2006.

Vuoden 2014 jälkeen asumistukimenot ovat paisuneet noin 500 miljoonaa euroa, Kelan tilastot kertovat. Yleistä asumistukea sai vuonna 2017 yli 380 000 ruokakuntaa, kun viisi vuotta aiemmin sitä saavia ruokakuntia oli noin 180 000.

Kelan mukaan ”asumistukien piirissä” on 16 prosenttia väestöstä. Jos asumistukipotin kasvu on jatkunut saman tyyppisenä kuin tähän saakka, se asettui viime vuonna 2,1-2,2 miljardiin euroon.

”Voimme olla hyvinkin varmoja siitä, että asumistuen kasvu jatkui vuonna 2018”, arvioi Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

”Keinotekoiset vuokrat”

Vuokralaisten etuja valvova Vuokralaiset ry on huomannut, kuinka asumistukea maksetaan verovaroista yli 2,0 miljardia vuosittain. Tukimenot ovat kasvaneet, kun vapaarahoitteinen vuokra-asuminen on kallistunut.

Vuokralaiset ry lähtee siitä, että ”asumistuen avulla vuokrat saadaan pidettyä keinotekoisesti korkealla ja varmistettua omistajien tuotot.” Sen mukaan asumistuen jatkuva kasvu kertoo, että asumisen hintataso on kestämättömällä pohjalla eli liian kallista.

”Asumistuen kasvu on yhteiskunnalle kallis asia. Siihen voidaan vaikuttaa, kunhan päästään kiinni asumisen hintaan. Esimerkiksi kaavoitus heijastuu suoraan asumiskustannuksiin ja asumista säädellään niin monelta kulmalta, että se tulee väkisin kalliiksi”, Viita huomauttaa.

Viita uskoo, että asumistukikulut saadaan kuriin kohtuuhintaisella asuntotuotannolla. Vuokralaiset ry:n mukaan asumisen tukielementtejä ei pitäisi katsoa markkinaehtoisten toimijoiden voitontavoittelun näkökulmasta.

Myös toimeentulotukea

Kelan maksamia asumistukia ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus. Maksetusta asumistuesta noin 1,3 miljardia euroa on yleistä asumistukea.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta huomasi lokakuussa, kuinka asumistuen määrä on kasvanut merkittävästi. Lisäksi toimeentulotuella katetaan entistä enemmän asumismenoja, valiokunta summasi.

Yleistä asumistukea saavien osuus väestöstä vaihtelee maakunnittain. Prosenttisesti eniten asumistuen saajia on Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla. Suhteellisesti vähiten tukitalouksia on Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Lue myös: 

Kela maksaa köyhien asumistukia suoraan ay-liikkeen rahasampoon – Kojamolle vuosittain kymmeniä miljoonia

2,1 miljardin euron asumistuet syyniin – Raportti: Järjestelmä on uudistettava

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Laine

Voimassa olevat vuokrat ovat sidottuja elinkustannusindeksiin, ei asumistukeen, Uusistakin asunnoista osa on
julksista vuokra-asuntotuotantoa eli erittäin edullisia.
Suurin syy nouseviin asumistukiin on saajien lisääntyminen, johon on lukuisia syitä.

Pertti Ikonen

Yleinen asumistuki kattaa maksimissaan 80% vuokrasta, joten pelkällä asumistuella ei kateta koko vuokraa. Täytyy myös huomata, että jäädyttämällä asumistuen enimmäisvuokrat, voidaan tuollakin tavalla säädellä vuokramarkkinoita. Nythän noin on käynyt. Tulee myös huomata, että on olemassa myös eläkkeensaajan asumistuki. Monet ikääntyneet mummot ja papat maksavat terveydenhoitoyksiköille eläkkeensaajan asumistuella siitä viimeisestä hoitopaikastaan.

Asumistukea on myös työasuntovähennys. Työasuntovähennys on noussut edellisvuoden tasosta 80 % eli 250 e/kk:ssa jopa 450 e/ kk:ssa. Hyödyttää koko määrällään erityisesti suurituloisia.

Mikä muu tuki on koskaan noussut kerralla näin paljon? En nyt muista. Auttakaa muistamaan, jos joku muistaa vastaavaa.

Mikko Järvinen

Keneltä otetaan ja kenelle annetaan, ohessa tilastotietoa päätelkää itse.

Tilastoista poimittua

Kalevi Sorsan hallitus aloitti talousarvion teon vuonna 1984.

Sorsa IV hallitus 6.5.1983- 30.4.1987 SDP
1987 bkt asukasta kohden oli alle 15 000 €, samaan aikaan
valtion velka 9,539 mrd.
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 26 720 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 167 950 €.

Holkeri Kokoomus + 65. Aho Keskusta 30.4.1987 - 13.4.1995
1996 bkt asukasta kohden oli noin 26 000 €, samaan aikaan
valtion velka 52,988 mrd €
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 16 490 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 184 440 €

Lipponen SDP 13.4.1995 – 17.4.2003
2004 bkt asukasta kohden oli noin 38 000 €, samaan aikaan
valtion velka 61,676 mrd €.
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 31 650 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 411 410 €

Vanhanen+Jäätteenmäki+Kivimäki Keskusta 24.6.2003-22.6.2011
2012 bkt asukasta kohden oli 47 416 €, samaan aikaan
valtion velka 92,658 mrd €
Pienimmän kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 23 840 €
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 483 300 €

Katainen+ Stubb Kokoomus 22. 6.2011 – 24.-29.5.2015
2016 bkt asukasta kohden oli 43 433 €, samaan aikaan
valtion velka 102.352 mrd €
Pienimmän kymmenesosan velat ylittivät varat
Suurimman kymmenesosan varallisuus oli keskimäärin 966 800 €.

Sipilä Keskusta 29. 5 2015 - nyt
Nyt bkt asukasta kohden noin 46 000 €
valtion velka nyt 107.240 mrd €
Pienimmän kymmenesosan velkaantuminen yltyy
Suurimman kymmenesosan varallisuus on keskimäärin 1 ### ### €

Seppo Makkonen

Mitäs jos asumistuki lopettaisiin kuin seinään. Vuokrat asettuisivat uudelle tasolle puolessa vuodessa. Vuokraaminen ei olisi enää niin kanttavaa ja siitä syytä markkinoille tuli paljon asuntoja myytäväksi. Hetken kärvistely jonka jälkeen vuokrataso perustuisi suoraan kysyntään, tarjontaan ja maksukykyyn. Asuntojen hinnat voisivat laseka koska paljon tavaraa markkinoilla, ainakin se hidastaisi nousua.

Juha-Petri Jantunen

Asumistuen lopettaminen romahduttaisi asuntovarallisuuden arvon, ajaisi kymmeniä tuhansia ihmisiä kadulle sekä tuottaisi tuhansia asuntosijoittajien konkursseja. Ei asumistukea voi kukaan poliitikko lopettaa. Vuokranantajat eivät heti pudottaisi vuokrapyyntöjään. Onko hetken kärvistelyä kun lapsiperhe asuu vuoden kadulla?

Hannele Hansson

Asumistuen lakkauttaminen tai leikkaaminen ei laskisi vuokratasoa lyhyellä aikavälillä, sillä markkinoiden tulisi ensin sopeutua muutokseen. Tällä välin taas tukien saajat olisivat heikoilla vuokranmaksun suhteen. Tähän ei ole mitään yksinkertaista ratkaisua.