Sunnuntai 21.7.2019

Vessapaperirullan vaihto 15 €: ”Nyt pyöritellään silmiä – suurin syy on laki ja sen tulkinta”

Luotu: 
1.2.2019 10:03
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
|

Sitovan hoitajamitoituksen lisääminen lakiin ei ratkaise vanhustenhuollon ongelmia, jos kilpailuttamisosaaminen ja palveluiden ostaminen on yhä pielessä, huomauttaa Uudenmaan maakuntavaltuutettu ja perussuomalaisten Nurmijärven valtuustoryhmän johtaja Maiju Tapiolinna Puheenvuoron blogissaan.

Hankintapäällikkönä työskentelevä Tapiolinna kirjoittaa, ettei ole merkityksellistä, ostaako hoivapalveluita vai esimerkiksi sokeria – merkityksellistä on ymmärtää, mitä rahalla saa.

”Kilpailutuksessa valintaperusteena julkisella puolella on perinteisesti halvin hinta. Valitettavasti Stockmanin laatua ei saa Seppälän hinnoin. Yksityisomisteiset ulkomaiset terveysjätit eivät tee hyväntekeväisyyttä, vaan maksimoivat omat voittonsa. Heille ikääntyvä ihminen on euroja”, hän kirjoittaa.

”Suurin syy kurjiin hoivapalveluihin on julkinen hankintalaki ja sen puutteellinen tulkinta. Kuvitellaan, että halvin hinta on määräävä tekijä kilpailutettaessa. Toki niinkin, jos kilpailutuksen kriteereitä ei ole huolellisesti aseteltu. Valintaperuste voi hinnan sijaan olla laatu. Kilpailutus voidaan pisteyttää laatu edellä. Hyvään kilpailutukseen kuuluu myös selvittää tarkoin erikseen hinnoiteltavat palvelut ja pohtia, mitkä niistä tulisi sisällyttää perushinnoitteluun.”

Viimeisellä virkkeellä hän viittaa keskusteluun Esperi Caren tytäryhtiön Saga Caren hinnoittelusta: Seura-lehti kertoi yhtiön laskuttavan vessapaperirullan vaihdosta muistisairailta vanhuksilta 15 euroa kerrasta. Esperi Carelta kerrottiin Ilta-Sanomille, että palveluasumisessa, jossa asunto on vanhuksen yksityistä tilaa, työntekijöiden vähimmäiskäynti yksityistilassa kirjataan 15 minuuttiin. ”Se, mistä palveluista maksetaan lisähintaa, määrittyy sen mukaan, mistä palveluista on sovittu asiakkaan kanssa aiemmin”, yhtiö kertoo IS:lle.

Keskeistä ovat kilpailutuksen ja ulkoistuksen ehdot, Maiju Tapiolinna toteaa.

”Nyt pyöritellään silmiä kun vessapaperirullan vaihtaminen maksaa 15 euroa. Ei siinä ole mitään laitonta, jos hinnoittelu perustuu asianmukaiseen asiakkaan ja palvelutoimittajan väliseen sopimukseen. Yksityissektorilla jokainen työvaihe hinnoitellaan erikseen toisin kuin kuntien omissa hoivapalveluissa. Yksityinen tuottaa palveluita saadakseen taloudellista hyötyä ja kunnallinen lakisääteisesti. Ei se sen kummempaa ole hankinnan näkökulmasta”, hän kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mika Korhonen

Mitä jos potilaalla putoaa tyyny lattialle tai jokin ruokailuväline? Tästäkin tulee erillinen 15 euron nostomaksu? Kyllähän wc-paperirullan vaihto pitäisi kuulua ihan peruspakettiin hoidossa. Se on helppo ja nopea tarkastaa sekä vaihtaa muun hoidon yhteydessä. Hoidossa jossa on tarkoitus vain rahastaa asiakkaan varat tämä tietysti on eriasia.

Eero Pekonen

Missä luuraa kuntaliiton juristit ja hoitoalan asiantuntijat? Olisiko mitenkään mahdollista, että valmistelisitte kunnille ohjeet ja mallit siitä, kuinka hoitopalvelut kilpailutetaan ja kuinka laatukriteerit asetetaan, riittävät sopimussakot, valvontaoikeudet jne? Nyt taitaa olla niin, että palvelujen tuottaja valmistelee sopimukset ja kunnan edustaja vain allekirjoittaa valmiin sopimuksen. "Siihen viivan ylpuolelle".

Virpi Tolonen

Minä voin laittaa uuden rullan, imuroida ja pyyhkiä pinnat sekä vaihtaa vuodevaatteet ja vaihtaa kellon kesä- tai talviaikaan 10 euroa/tunti. Tarvittava työ kestää 45minuuttia, joten laskutus työstä 7,70 euroa. Lisukkeeksi tietysti työnantajamaksu yms.

Seppo Harkönen

Tämä on merkittävin kannanotto keskustelussa, jossa taivastellaan eri toimijoiden mokailua ja vaaditaan lakiin ties mitä velvoitteita ja sanktioita. Temppelien harjalla olevat päättäjät tekevät sopimuksia "kilpailutuksen" perusteella. Jos vastakkain ovat kunnallinen toimija ja markkinaehtoisesti operoiva yrittäjä - nykyisin kai monesti kansainvälinen suuryritys - , on tehtävän sopimuksen hinta/laatu-suhde oltava päättäjillä kirkkaana selvillä. Ei tällaiseen mitään lainsäädöksiä tarvita, standardisointi ja ohjeistus riittävät.

Jairi Palonen

Markkinaehtoiset palvelut edellyttävät huomattavaa sääntelyä ja valvontaa, ja näin vain lisäävät byrokratiaa koko terveydenhuollossa, mikä jää huomioimatta kun palvelujen hintaa tuotetaan ja verrataan.Ongelman ytimet ovat noiden pörssiyhtiöiden rakenteellinen ja voiton maksimointi ihmisten turvasta ja perustarpeesta .

Julkinen terveydenhoitoketju, jossa on myös ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, on ollut hyvinvointi yhteiskunnan peruspilareita, kun palvelut rahoitetaan yhteisesti ja tarpeiden mukaan, tästä on kaikki hyötyneet, ja tämä on tuonut kokonaispääomaan kustannus säästöä, joka ei vältämättä näy tilastoissa.Nyt raha ja voitot pakenee kunnilta pois, ja ei hyödytä omaa talousaluetta.

Markkinataloudella on etunsa, etenkin tehokkuuden osalta. Mutta se ei toteuta meille tärkeitä arvoja, se on johtanut tehokkuudeltaan räikeään eriarvoisuuteen, tuloerojen kasvuun, työttömyyteen,nuorten syrjäytymiseen köyhyyteen, sekä nyt esillä oleviin vanhusten hoitolaitoksien laiminlyönteihin. Arvoja on puolustettava jokaisen yksilön toimesta , "mutta tärkein" myös politiikalla, Koska hyvinvointivaltio on tärkiä myös tuloksen kannalta markkinataloudelle.Markkinatalous ja hyvinvointivaltio kyllä täydentävät toisiaan. Mutta, voiko kysyä ? eikö kuitenkin nykyisellä politiikalla markkinatalous jyrää nyt hyvinvointivaltion.