Sunnuntai 19.5.2019

Aki Lindén: 99%:lla suomalaisista väärä käsitys hoitajien desimaaleista – Laskelmat: Tätä 0,5:n mitoitus tarkoittaa

Luotu: 
6.2.2019 07:55
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Suurimmalla osalla ihmisistä on väärä käsitys siitä, mitä 0,5:n hoitajamitoitus tarkoittaa, sanoo Aki Lindén. Kuvituskuva.
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin entinen toimitusjohtaja, sdp:n eduskuntavaaliehdokas Aki Lindén ottaa osaa keskusteluun hoitajamitoituksesta.

Lindén uskoo, että lähes kaikilla kansalaisilla ja suurimmalla osalla päättäjistäkin on väärä käsitys siitä, mitä 0,5:n hoitajasuositus tarkoittaa käytännössä.

”70 % päättäjistä ja 99 % väestöstä luulee hoitajamitoituksen 0,5 tarkoittavan sitä, että hoivakodissa on koko ajan paikalla yksi hoitaja kahta vanhusta kohden. Näin ei todellakaan ole, kaukana siitä”, Lindén kirjoittaa Twitterissä.

”Vanhusten hoivan henkilömitoitus 0,5 tarkoittaa 28 paikan yksikössä 14 hoitajaa, josta viikon 168 tunnin aikana riittää päivävuoroon 4, iltavuoroon 3 ja yövuoroon 2. 0,7 nostaisi päivävuoron kuuteen ja iltavuoron viiteen. On näillä merkitystä!” Lindén avaa laskelmaansa. (Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

 

Myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on viestinyt siitä, mitä tietty hoitajamitoitus tarkoittaa todellisuudessa.

”Henkilöstömitoitus 0,5 ei tarkoita, että yksi hoitaja työvuorossa hoitaa vain kahta vanhusta. Koska lomat, sairauspoissaolot, siivous, pyykkihuolto jne. Käytännössä mitoitus jää reilusti alle 0,5”, SuPer on tviitannut. (Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

 

SuPerin mukaan 0,5:n mitoituksella hoitajalla on asiakkaalle vuorokaudessa aikaa 135 minuuttia. Se riittää liiton mukaan perushoitoon sekä ruokaan ja vuodepaikkaan. Esimerkiksi ulkoilusta huolehtiminen tarkoittaa SuPerin mukaan sitä, että hoitajamitoituksen tulisi olla korkeampi.

Myös Helsingin pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala on sitä mieltä, että kaikki eivät ymmärrä, mitä 0,5:n mitoitus tarkoittaa.

”Hoitajamitoituskeskustelua seuratessa on tullut kuva etteivät kaikki ymmärrä mitä suosituksen mukainen 0,5 hoitajaa potilasta kohti käytännössä tarkoittaa. Esim 10 potilaan osastolla ei ole samanaikaisesti 5 hoitajaa paikalla vaan 1-2 hoitajaa”, Hakala tviittaa. (Juttu jatkuu tviitin alla.)

 

 

”Osastolla on 10 potilasta ja 5 kokopäiväistä hoitajaa. Jokainen hoitaja tekee 5 työvuoroa viikossa = 25 työvuoroa. Vuorokaudessa on 3 työvuoroa (aamu/ilta/yö) = 21 työvuoroa viikossa. Näin jokaiseen työvuoroon riittää 1,19 hoitajaa = 0,5 suosituksen mukainen hoitajamitoitus”, Hakala havainnollistaa.

Hoitajamitoituskeskustelu on käynyt kuumana Esperi Caren hoivakodissa paljastuneiden laiminlyöntien seurauksena. Kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta lukuun ottamatta kannattavat 0,7:n hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Kokoomuksen linjanmuutoksesta oli tiistaina epäselvyyttä, mutta puolue ei edelleenkään kannata kiinteää lukua. Keskustelua on herättänyt myös valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon lausahdus siitä, että ”ihminen ei ole desimaali”.

LUE LISÄÄ: 

Näkökulma: Kun Petteri Orpo avasi suunsa, koko valtakunta meni sekaisin

Kokoomuksen hoitajalinja hämmentää – Tätä tarkoittaa ”mitoitus joka ei ole numero”

Nykyisin hoitajamitoitusta ei ole kirjattu lakiin, vaan voimassa on 0,5:n suositus.

Desimaalikeskustelua käytiin vilkkaasti myös vuonna 2012, jolloin vanhustenhoito oli niin ikään voimakkaasti tapetilla kuntavaalien alla. Tuolloin Uusi Suomi kävi läpi hoitajamitoituslaskelmia: Totuus desimaaleista: Vanhusten 0,7 onkin vain 0,3 - ”Tarkoituksellista?”

LUE MYÖS:

”Tämä maa on moraalisessa konkurssissa” – Jari Sarasvuo sauhusi Ylellä: Miten heitteillejättö on mahdollista hoivakodissa?

”Vaikka tilastot näyttäisivät kauniilta, todellisuus on ihan toinen” – Tehyn johtaja: Riittävä hoito on ”täysin arvovalinta”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Raimo Tulkki

Saivarrellaan noilla luvuilla, eikö olisi selvempää jos se asetus ajetaan lakiin niin että siellä on oltava se 0,5 hoitajaa aina paikalla. Lisäksi ne muut toiminnot kuten keittö palvelut ja siivoukset, niitä varten oma henkilöstö.
Tuleehan se maksamaan firmalle, "attendo - pörriäinen - esperit" mutta noilla rahoilla mitä ne nyt nyhtää veron maksajilta se on pieni summa.

Pirkko Pönni

Niinpä. EU on määrännyt että lehmien pitää saada olla tietty aika vuodesta ulkona. Suomessa vanhukset ovat vuosikausia sisätiloissa pääsemättä koskaan ulos. Jos Suomen päättäjät eivät osaa päättää, tekisikö vanhuksille hyvää päästä edes kesällä piipahtamaan ulkona niin kysytäänkö EU:lta? Nykyajan vanhustyössä ihmisarvo on todella hukassa.

Katsokaa sivu 24 alla olevassa:

- -"Tässä selvityksessä tarkasteltiin Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vuosina 2016 ja 2017 toteutettuun valvontakampanjaan osallistuneiden vanhustenhuollon ympärivuorokautisten toimintayksiköiden (21 kpl) omavalvontasuunnitelmien sisältöjä." - -

https://www.avi.fi/documents/10191/8064383/Julkaisu-33+Omavalvonta+ymp%C...

"24. Suunnitelmaan on kirjattu, miten palvelua koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään."

Tulos on, että 90 % omavalvontasunnitelmista ei ole tässä selvityksessä sisältänyt näitä ohjeita! Tämä oli tilanne kaksi - kolme vuotta sitten, mikä on tilanne nyt?

Kuka vastaa?...

Annika Saarikon 25 kohdan lista:

"IS esittelee alla listan kokonaisuudessaan sellaisessa muodossa kuin se viime perjantaina käytiin läpi. Alkuviikon aikana siihen on saattanut tulla joitakin muutoksia

Saarikon tapaamisen lista:

1. Ihmisarvoiseen ikäihmisten hoivaan sitoutuminen ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Tavoittelemme hoivan laadun tason nostamista.

2. Päättäjien arvokeskustelun systemaattinen jatko kuntatasolla ja valtakunnallisesti.

3. Hoiva-alan houkuttelevuudesta huolehtiminen työpaikkana ja opiskelualana

4. Hoiva-alan ammattien (lähihoitaja) soveltuvuuskokeiden tarpeellisuus

5. Hoitajien määrien ilmoittaminen rehellisesti, haamuhoitaja-ilmiön kitkeminen pois

6. Vanhusten aterioinnista huolehtiminen – aliravitsemukseen nollatoleranssi

7. Rationaalisen lääkehoidon periaatteisiin sitoutuminen

8. Hoitolan henkilöstön turvallisuuteen panostaminen

9. Vuoropuhelun tiivis jatkaminen toimijoiden välillä – pyöreä pöytä, jossa myös palveluiden tuottajat mukana

10. Palveluiden järjestäjät nykyisiä kuntia vahvemmaksi

11. Hoidon porrastus, uusia asumisen ratkaisuja tarvitaan

12. Kotihoidon roolin kasvun tunnistaminen ja sen kehittäminen ympärivuorokautisen hoivan rinnalla

13. Esimiestyön vahvistaminen

14. Valtakunnallinen vuosittainen yhtenäinen palautekysely kaikille ympärivuorokautisen hoivan rinnalla

15. Palveluiden järjestäjän velvollisuus laatia omaisille tietopaketti, mitä palveluita on lupa odottaa

16. Teknologian hyödyntäminen hoivan tukena nykyistä järjestelmällisemmin

17. Valvonnan resurssien vahvistaminen nopeasti

18. Palveluntuottajien lakiin kirjattu tuntuva sanktiointi tietoisista toistuvista laiminlyönneistä hoivan laadussa, sopimuspoikkeamat ym

19. Palveluntuottajien henkilöstön työsopimuksiin kohta, joka rohkaisee henkilöstöä epäkohdista raportointiin

20. Yksityisen ja julkisen palvelutuotannon raamittaminen samalle viivalle, mm. luvitus (palveluntuottajalaki) sekä kustannusten avoimuus myös julkisella

21. THL:n vanhuspalvelujen tila -raportoinnin kehittäminen

22. Tuottajien omavalvonnan kuukausittainen raportointi palveluiden järjestäjälle

23. Hankintaosaamisen vahvistaminen

24. Laatusuosituksen päivittäminen konkreettisemmaksi

25. Henkilöstömitoitusta ei voi alentaa nykyisestä laatusuosituksesta"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005991172.html

Pasi Salmi
Vastaus kommenttiin #11

Kansakunnan varallisuustaso ei vaikuta siihen hoitokodissa olevien ihmisten perustarpeeseen saada riittävä palveluntarve. Tietenkin tiedetään, että varallisuus vaikuttaa posiitivisesti elinikäodotteeseen ja terveyteen mutta tuskin ne Norjan, Ruotsin ja Suomen väillä yksilötasolla ole kovinkaan suurta eroa.

On kahdenlaista mitoitusta, jota vanhustenhoidossa voidaan mitoittaa:

henkilömäärämitoitus, jonka perusteella arvioidaan toteutuva tarve

tai sitten voidaan laatia yksilökohtainen eli palvelunsaajanlle laskettu mitoitus, joka perustuu ikään, hoitotarpeeseen avustustöihin jne..

Todennäköisesti alempi laskenta nostaisi hlömäärän nykyisestä.

Sen tiedän kun olen muihin mitoituksiin (en terveydenhoidon) tutustunut ja niitä myös laskenut niin tarveperusteinen nostaa aika työmäärää, mutta on tarkempi ja sitä voidaan myös valvoa. Ainoa huonopuoli on, jos vanhus tulee laitokseen melko hyvässä kunnossa ja tila heikkenee mitoitusta tulee päivittää muutoksen myötä.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #12

Rahaahan asioiden hoitaminen vaatii. Juuri siitä syystä asioiden hoito on alueittain ja maittain eritasoista.
Kyllä Ruotsin ja Norjan elin-ja elämisen taso ovat korkeammalla tasolla. Samoin kyseisten valtioiden varallisuudet.

Seija Hynninen

Mikään ei muutu, jos ei lakiin kirjata : HOITAJAT TEKEE VAIN HOITOTYÖTÄ ! Vaikka siellä olisi 6 hoitajaa se ei auta kun yks on keittiössä, toinen pyykkituvassa ja kolmas moppaa niitä kaatuneita/pudonneita vanhuksia nurkkiin !

Tarja Laakso

Siinä mielessä kokoomus on oikeassa, ettei tuo pelkkä hoitajien minimimäärän lisääminen lakiin riitä - lisäksi on todellakin määriteltävä se, mitä vähintään vanhuksille hoitona tarjotaan, että hoitajat todellakin tekevät hoitotyötä ja lisäksi on muuta henkilökuntaa avustaviin töihin, ja miten eri huomioidaan eri tilanteissa olevien vanhusten hoito ja hoitajien tarve jne. jne. eli kokonaisuus olisi purettava auki.

Mutta se on pitkä prosessi, ja mitä pidempään annetaan "omavalvonnalla" järjestää hoito ilman minkäänlaista kriteeristöä, sitä pidempään vanhukset jäävät ilman kunnollista hoitoa niissä laitoksissa joissa vanhusten huollolla vain rahastetaan hoidon tasosta välittämättä. Ja kysehän on johtoportaan ja omistajien virheistä, ei hoitajien (ainakaan pääsääntöisesti ja myös siinä tapauksessa, että hoitaja aiheuttaisi tilanteen, vastuu on johdon).

Kerralla ei kannata ottaa liian isoa palaa purtavaksi, siitä ei seuraa muuta kuin sutta (malliesimerkkinä tästä sote). Pienillä edistysaskeleilla saadaan huomattavasti parempaa aikaiseksi, tai ainakin saadaan akuutit ongelmat vähenemään.

Simo Tamminen

Tyhmänä mietiskelen; Jos 24 asukkaan laitoksessa on 12 hoitajaa ja heidän työkuvaansa kuuluu mm. potilaiden kuntotarkkailu ja lääkkeiden annostelu. Lisäksi tarvitaan sinne muutama perushoitaja (ehkä kuusi)jotka ilmeisesti huolehtivat mm. henkilöiden puhtaudesta, vaatetuksesta ja ulkoilusta. Muutama laitoshoitaja - siistijä siellä on oltava, ehkä vähintään kolme kolmivuorotyön vuoksi. Jos laitoksessa on oma keittiö niin vähintään kolme silläkin puolella on oltava. Laitoksella on oltava myös johtaja sekä jonkinlainen monitoimisihteeri. Laitosmies ja toinen pitää myös olla kiinteistön huollossa ja ulkoalueiden puhtaanapidossa. Näin päädyin että vähintään 25 henkilöä tarvitaan pyörittämään 24:n asukkaan yksikköä. Myös yhteydet lääkäriin on oltava kunnossa. Toimiakseen moitteetta henkilökunnan on tarvittaessa pystyttävä joustamaan myös Tessin määrittelemistä työtehtväkuvauksista.

Risto Salonen

Eläkeläisten määrä on n 1.6 miljoonaa. Siitä voi itse kukin laskea, mihin yhteiskunnan varat riittävät, jos Simon laskelma (25 tekijää 24 hoidettavaa kohti) pitää paikkansa.
Jos kohta vaikka vain 20% tarvitsee hoitopaikkaa, ei sosiaali-ihmisiä enää riitä mihinkään muuhun.
Päiväkoti-ikäisiä lapsia on jotain 0.4 miljoonaa.

Mitkään mitoitukset eivät kohta riitä. Loppuvat hoitajat kesken, vaikka kuinka olisi halua kouluttaa ja palkata.

Positiivinen sairauskuluvähennys käyttöön: Mitä pitempään olet terve etkä käytä julkisia sosiaalipalveluja, sitä enemmän säästöjä kertyy sosiaalitilille ja päinvastoin.

Anja Jantti

Hoitajat tekevät vain hoitotyötä, sehän on selvä vaatimus ja kohtuullinen. Mutta olisiko liikaa vaadittu, että myös hoitotyöhön soveltuvuus otettaisiin huomioon. On liian paljon kaltoin kohtelua ja mihin katosi ihmisten inhimillisyys? Kukahan muuten aloittaisi keskustelun vanhustenhoidon lääkäreistä?

Kaarlo Erjala

Minua rasittaa vanhusten ulkoilun rinnastaminen lehmiin tai muihin kotieläimiin. Robottinavetoissa ja muissa nykyajan pihatoissa lehmät saavat jatkuvasti liikkua sisätiloissa, joten päivittäistä ulkoiluvaatimusta ei tarvita. Sensijaan koirien päivittäinen ulkoilutusvaatimus on lakisääteistä. On kuitenkin luonnollista, että koiran tullessa liikuntakyvyttömäksi sairauden tai vanhuuden takia niin jo eläinsuojelullisista syistä on edessä koiran lopetus. Hoivakodissa olevan vanhuksen inhimilliseen hoitoon kuuluu ulkoilutus, mutta onko se todellakaan välttämätöntä esim. puhe-ja likuntakyvyttömälle vuodepotilaalle. Tuntemassani hoitokodissa hoitajat näyttävät käyttävän parempikuntoisia pyörätuolihoidokkeja ulkona kesäaikaan, mutta ympärivuotisessa ulkoiluttamisessa en henkilökohtaisesti näe mitään järkeä. Omaa jo 1,5 vuotta vuodehoidokkina ollutta muistisairasta vaimoani käytin v. 2018 kesällä muutaman kerran moottorisängyssä ulkona, vaikka hän ei ole kahteen vuoteen ilmaissut minkäänlaista halua ulkoiluun. Sairauden varhaisemmassa vaiheessa vv. 2009-2013 kävelimme päivittäin ulkona peräkkäin tai rinnakkain sekä vv. 2014-2016 työnsin häntä melkein joka päivä ulkona pyörätuolissa.

Irja Hirsivaara

Olettekos te kaikki Linden mukaan luettuna asiantuntijoita hoitamitoituksessa. Minä en ole, mutta nähnyt huonoa hoitoa läheisilläni jo vuosikymmeniä ja aina julkisilla vuodeosastoilla, tehostetun hoidon hoivayksikössä, kuntoutusyksikössä (ilman kuntoutusta!) ja kotipalvelussakin.

Olen aina käyttänyt yksityispalveluita,mm. syystä, ettei terveyskeskuksissa voi valita lääkäriään, eikä pääse erikoislääkärille tarvitessaan, kun kunta määrää, kuka pääsee (tai kunnan rahat)
Siksi olin ihmeissäni, kun silmälääkärini kertoi kirjoittavansa lähetteen HUS:n silmäpolille kaihileikkaukseen ja hän kertoi, että yllättäen nyt on ruvennut saamaan kaihiseteleitä, jonka ehkä voin saada. Oli vuosi 2016. Sain se kaksi kertaa saman vuoden aikana ja valitsin Mehiläisen. Siellä hienoa palvelua.
Miksi hämmästyin, olin aikaisemmin kuullut, että HUS on saanut kahdesti uhkasakot liian pitkistä jonoista ja että Linden vastusti asiakasseteleitä. Oliko näin, en tiedä varmuudella.