Tiistai 21.5.2019

Oikeusministeriltä kovat madonluvut hoivayhtiöille: ”Heitteillepanon, petoksen ja väärennöksen tunnusmerkistö voi täyttyä”

Luotu: 
10.2.2019 18:16
  • Kuva: Tiina Somerpuro / Alma Talent
    Kuva
    Oikeusministeri Antti Häkkäsen mukaan rikoslaissa on laajasti kriminalisoitu erilaisia tekoja, jotka voivat tulla sovellettavaksi hoivayhtiöiden toimintaan.
|

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) linjaa, että vanhuspalvelujen väärinkäytöksiä on sanktioitava nykyistä voimakkaammin. Lisäksi hän vaatii tehokkaampaa valvontaa. Häkkäsen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on lisäksi laadittava laaja vanhuspalvelujen korjausohjelma, jossa hoitajien määrää lisätään, sääntelyä kiristetään kauttaaltaan, kuntapäättäjien on kannettava vahvemmin vastuuta vanhuspalveluista, valvontaa lisätään ja sanktioita kovennetaan. 

”Vanhuspalvelujen ongelmat ovat Suomelle häpeätahra. Vuosikausia jatkuneet ongelmat eri kunnissa on saatava kuntoon laajalla ohjelmalla, jolla sitoutetaan paikallispäättäjät, eduskunta, alan yritykset, järjestöt ja ammattilaiset. Viime viikkoina paljastuneet hoivayritysten törkeät laiminlyönnit ovat jatkumoa vanhuspalvelujen vuosikausia jatkuneisiin ongelmiin. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa hyvään hoivaan ja arvokkaaseen vanhuuteen asuinkunnasta riippumatta. Luottamus on palautettava”, Häkkänen sanoo tiedotteessaan.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaatii oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok) toimia hoivayritysten toimien selvittämiseksi. Lue tarkemmin: Uusi Esperi Care –tapaus järkyttää: ”Tämä huutolaismarkkina on lopetettava”

Häkkäsen mukaan valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo pyysi viikko sitten häntä pohtimaan, miten kovemmat sanktiot saataisiin toteutumaan myös vanhustenhuollossa.  

Oikeusministerin mukaan rikoslaissa on laajasti kriminalisoitu erilaisia tekoja, jotka voivat tulla sovellettavaksi tällaisiin tekoihin. Häkkänen korostaa valvontaviranomaisten ja poliisin yhteistyön tärkeyttä.

”Hyvä huolenpito pitäisi olla itsestään selvyys vuonna 2019, mutta näköjään sanktioita ja valvontaa pitää tehostaa. Vanhuspalvelujen laiminlyönnit ja epäasiallinen kohtelu voivat täyttää jo nykyisin useiden rikosten tunnusmerkistöä. Esimerkiksi heitteillepanon, petoksen ja väärennöksen tunnusmerkistö voi täyttyä eri toimenpiteissä. Jos esimerkiksi tavoittelee taloudellista hyötyä ilmoittamalla haamuhoitajia, voi tulla kyseeseen rikoslain mukainen petos. Valvontaviranomaisten on tehtävä yhteistyötä poliisin kanssa. Rikosvastuun on toteuduttava”, Häkkänen toteaa.

Hän pitää rikossääntelyn tarkastelun lisäksi tärkeänä sosiaali- ja terveysministeriön alan lainsäädäntöön tehtäviä sanktioita ja valvontaa. 

”Esimerkiksi vanhuspalvelulain uudistuksessa voitaisiin lisätä lakiin uusi vanhuspalvelurikkomusta koskeva säännös. Vanhuspalvelurikkomuksesta tulisi voida määrätä sakkoja laiminlyönneistä.”

” Kuntapäättäjien pitäisi ottaa kovat sopimussakot käyttöön”

Häkkäsen mukaan tarvitaan myös nykyistä kovempia taloudellisia sanktioita. Oikeusministeriön hallinnonalan lakiesityksiin on ministerin rakennettu useita taloudellisia sanktioita ja hän sanoo, että samoja tulisi rakentaa myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

”Mielestäni on syytä harkita, että tilanteissa, joissa hoivapalveluyritys syyllistyy vakavampiin lain rikkomisiin, ei sillä olisi oikeutta saada rahallista korvausta kyseisten palvelujen tuottamisesta kunnalta tai asiakkaalta. Tällaista menettelyä olemme esimerkiksi esittäneet pikavippejä koskevien väärinkäytösten kitkemiseen. Käsittelyssä olevan lakiehdotuksen mukaan, jos luotonantaja rikkoo korko- tai luottokustannuksia koskevaa sääntelyä, kuluttajalta ei saisi periä korkoa tai luottokustannuksia lainkaan. Vastaavanlainen sanktiomekanismi voitaisiin ottaa käyttöön myös vanhuspalveluihin.”

Häkkänen pitää harkinnan arvoisen myös sitä, että valvontaviranomainen voisi kovissa lain rikkomistapauksissa määrätä liikevaihtoperusteisen sanktion väärinkäytöksiin syyllistyneelle yritykselle. Kova taloudellisen sanktion uhka pitäisi oikeusministerin mukaan ottaa aktiiviseen käyttöön.

”Kuntapäättäjien pitäisi ottaa kovat sopimussakot käyttöön. Jos ei saa sopimuksen mukaista laatua kotikunnan vanhuksille, tulee lasku jättää maksamatta ja periä automaattinen sopimussakko. Sosiaali- ja terveysministeriön kannattaisi tehdä valtakunnallinen ohjeistus näistä.”

Häkkäsen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan palvelujen valvonta on laitettava kaikilla tasoilla kuntoon. 

”Valvonnan tehostamiseksi tarvitaan lisää resursseja, matalan kynnyksen kanava epäkohtien ilmoittamiseen ja kovat uhkasakot. Valvontaviranomaisen pitäisi käyttää tuntuvia uhkasakkoja. Jos valvontakäynneillä havaitaan puutteita, niin kuuluu hyvään hallintoon, että annetaan kunnan oman hoivakodin, yrityksen tai järjestön korjata puutteet. Jos puutteita ei korjata, niin sakon uhka toteutuu automaattisesti. Tämän tulisi koskea myös kuntien omia palveluja. Ikäihmisen pitää saada hyvää hoitoa, oli hän sitten kunnan omassa hoivakodissa tai yrityksen hoivakodissa”, Häkkänen sanoo.  

Poliisi voi arvioida esitutkintakynnystä vihjeiden perusteella

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi sunnuntaina ministeriönsä käyvän Valviran kanssa läpi, mitä erityistukea poliisi voi antaa valvonnan koko ketjun onnistumiseen tässä tilanteessa. Hän muistuttaa, että poliisi voi arvioida esitutkintakynnystä myös vihjeiden perusteella. 

Yle kertoi aikaisemmin sunnuntaina, että Valvira harkitsee niin sanottujen haamuhoitajatapausten viemistä rikosprosessiin.

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) puolestaan vaatii keskusrikospoliisia (KRP) tutkimaan vanhustenhoidossa toimivien hoivajättien toimintaa ja ohjeistuksia keskitetysti.

Lue lisää:

Kansanedustaja vaatii KRP:tä puuttumaan hoivajättien toimintaan: ”Ovatko Attendo, Esperi ja Mehiläinen saaneet oikeudettomasti voittoa?”

Hoitoalan edustajat pöyristyivät Attendo-johtajan kommentista: ”Hoitajana tiedän, että ihminen ei kuole muuttoon”

Uusi Esperi Care –tapaus järkyttää: ”Tämä huutolaismarkkina on lopetettava”

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jyrki Uotila

Tämä koko sotku alkoi jo 90-luvun lopulla. Silloin jotkut valopäät ministeriöissä saivat päähänsä, että pitkäaikaishoitoa tarvitsevien laitospaikkoja pitää vähentää ja lopulta poistaa kokonaan. Tilalle kehiteltiin palveluasumisyksiköitä, joissa olisi kodinomainen tunnelma. Samalla kunnat säästäisivät suuria summia, koska nyt voitiin rahastaa asiakasta. Lisäksi henkilöstön määrät pienenisivät, koska kyseessä ei ole laitosasumista. Asiasta varoiteltiin useinkin, koska suuret ikäluokat olivat tulossa eläkeikään. Nyt tilanne räjähti käsiin. Yksityiset hoivayritykset haastoivat rahan. No jatkossa yksityiset luopuvat joko pakolla tai vapaaehtoisesti tästä bisneksestä ja kunnat saavat sen hoidettavakseen. SOTE ei ole ratkaisu, koska se sisältää edelleen yksityisen valinnanvapauden bisnekselle.

Markku Lehto

Hyvä läpileikkaus. Mutta mitä näissä laeissa sanotaan sanktioista siinä tapauksessa, että ko. lakeja ei ole noudatettu ? Ja koskeeko lait vain julkisen vallan vastuussa olevia palveluiden järjestäjiä vai myös ulkoistettujen palveluiden toteuttajia ( hoivayhtiöitä ) ?

Tulee mieleen se vanha metro-korruptiojuttu, jossa hankejohtajan asema virkamiehenä vai työsuhteisena nousi ratkaisevaan asemaan.

Lainaus Wikipediasta: Metrojupakka:

"Metrotoimiston johtajan Unto Valtasen osalta ratkaisevaksi koko jutun käsittelyn aikana muodostui kysymys siitä, oliko hän virkamies vai työsuhteessa Helsingin kaupunkiin.[1]"

Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Metrojupakka

Tulee tuosta mieleen, että mikä on näiden hoivafirmojen juridinen asema ja oikeudellinen vastuu hoivapalveluiden toteuttajina ? Kyseessähän on kuitenkin ihmisten turvallisuus. Ovatko nämä firmat vain yrityksiä, jotka toteuttavat palvelua ja ottavat sitten tarvittaessa haukut niskaansa, pyytävät nöyrästi anteeksi ja ehkä vetäytäytyvät sitten jotkut sakot maksaen vastuusta ? Tai sitten menevät hallitusti konkurssiin ja jättävät jäljet muiden siivottaviksi. Ja lopullisen juridisen vastuun seurannaiskustannuksineen kantaa sitten julkinen sektori ja sen virkamiehet.

Pentti Westerholm

Häkkänen on hoitanut asioita johdonmukaisesti.Hänen ehdotuksensa sanktioista hoitotyön laiminlyönnistä seuraa tätä linjaa.Vanhustenhoito on kautta aikojen ollut osittain asenneheikkouden alaista toimintaa.Parannettavaa varmasti löytyy sekä julkiselta ,että yksityiseltä puolelta.

Kai Auvinen

Kenet sinä Häkkänen asetat vastuuseen ja syytteeseen. Osastonhoitajan, toimitusjohtajan vai hyödyn saajan, osakkeenomistajan ? Etpä taida poikaressukka osata vastata.

Tällä hetkellä poliitikoilla vain on suuri kiima saada jatkaa nykyistä toimintaansa ja osoittaa muka tekevänsä jotain.

Seppo Himanen

Vahvistetaan julkisen puolen toimijoita. Sairaanhoitopiirit valtion johtamiksi ja annetaan sinne ne rahat, mitkä nyt valuvat ulkomaille. Lääkärikoulutukseen valituille velvollisuus työskennellä tietty aika julkisella puolella. Kyllä Suomi pystyy hoitamaan sairaat ja vanhukset itse, jos se haluaa. Kyse on arvovalinnoista. Länsimainen liberaali arvottomuus ei auta tässä asiassa.

Risto Salonen

Juna taisi jo mennä. Julkisella puolella ei vaan ole rahaa. Olemme kansakuntana liian vanhoja ja huonokuntoisia. Maa on liian iso näin pienelle populalle. Omaiset asuvat väärällä puolella maata. Jos yksityinen toimija ei saa hommaa toimimaan, miten julkinen virkamies sen saisi. Kuka virkamies lähtee epävarmaan virkaan syrjäseudulle, jossa takuuvarmasti ei ole muulle perheelle toimeentuloa, ei päiväkotia tai koulua.

Veijo Nieminen

no niin sen haluaisin nähdä ja kuulla kun häkkänen ja orpo ja muut kokoomuslaiset ehdottavat sanktioita ja sakkoja parhaille kavereilleen ja ystävilleen....siinä voi nimittäin käydä päinvastoin että kunnat joutuvat maksamaan amerikkalaismallisia korvauksia rehellisille yrittäjille elinkeinon rajoittamisesta......

Markku Lehto

Kun jatkossa ollaa entistä enemmän menossa useilla aloilla julkisten palveluiden tuottamisen ulkoistamiseen, niin pitäisikö niiden säätelyyn laatia ihan oma lainsäädäntönsä sanktioineen ? Silloinhan pelisäännöt olisivat selvät jo etukäteen.

Toinen vaihtoehto on pitää nykyinen lainsäädäntö ennallaan ja sitten tapaus kerrallaan kaivaa nykylainsäädännöstä soveltuvia kohtia joita sovelletaan ja niistä sitten poimittaisiin myös sovellettavat sanktiopykälät. Se saattaa johtaa melkoiseen tilkkutäkkiin ja kädenvääntöön siitä mitä lakia missäkin noudatetaan. No kyllähän siinä sitten lakimiehet ja oikeusistuimet saisivat enemmän kuin riittävästi lisää töitä. Jo nyt syyttäjät ovat musertua jutturuuhkien alle.

Ja mistä revitään nämä palveluiden ulkoistamisen rikkomuksia tutkivat resurssit ? Poliisikin alkaa olla jo melkolailla ylityöllistetty niin, että pienemmät jutut jätetään jo sivuun. Ei kuulosta hyvältä oikeusvaltiossa.

Timo-Pekka Mustakallio

Miten saatettiinkaan kuvitella, että laadukas vanhuspalvelu voisi olla raakaa ja laajalti rakkaudetonta "bisnestä"? Näinhän voi olla vain, jos kuljetaan jatkuvasti heikkenevän palvelun polkua pihistämällä vaikkapa henkilöstökuluista (määrä, koulutustaso) eräänä suurista eristä, ja samalla voidaan osoittaa sijoittajalle toiminnan tuottavuuden jatkuvaa kasvua. Pääomasijoittajien mukaantulo on laadukkaan vanhuspalvelun kannalta aivan käsittämätöntä, sillä päätöksentekijät etääntyvät palvelun arkitodellisuudesta (mukava, mutta brutaaleihin tehostuskeinoihin tai henkilökunnan näännyttämiseen johtava "disconnect"), pahimmillaan ulkomaille tavoittamattomiin, ehkä vastuukysymyksissäkin.

Liikeyritysten kyytiin meneminen tuottaa toki myös toisenlaisia riskejä: liikeyritys voi myös epäonnistua, eli ajautua vararikkoon. Miten vanhuspalvelun käyttäjät on suojattu tällaiselta riskiltä - asunnottomaksi ja vaille tarvitsemiaan palveluja jääminen? Elämme tällä hetkellä epätodellisessa talouskuplassa, jota on keinotekoisesti pumpattu eri keskuspankkien "setelipainoja" vinhasti pyörittämällä: kun keskuspankit ovat nyt vähentäneet pumppaamista, yrittäneet lopettaa sen, ja samaan aikaan esimerkiksi luisussa oleva läntinen (kohta kai entinen) suurvalta on harjoittanut epätavanomaista kauppapolitiikkaa (taloussotaa), on maailmantalous loppuvuodesta 2018 alkanut jarruttaa hyvinkin voimakkaasti. Talouskehityksen äkillinen hidastaminen voi johtaa taantumaan, kenties kriisiin, pessimistisimmissä visioissa jopa 1930-luvun suurta lamaa pahempaan myllerrykseen. Jopa IMF on väläytellyt rumaa "systeemikriisi"-sanaa.

On ihan hyvä, että ministeri Häkkänen miettii laillisuuskysymyksiä... mutta riskeistä myös talousriskit pitäisi huomioida, tehdä "stressitestit" yrityspohjaisille hoiva-alan toimijoille (ja erityisesti niille, jotka ovat menneet kasvottomien sijoittajien hallintaan) erilaisissa, myös suuren talouskriisin uhan huomioivissa "worst case"-skenaarioissa. Laillisuustutkinta taas pitäisi ulottaa myös yritysten ja poliitikkojen päätöksiin, joilla vanhuspalvelu yksityistettiin: muutama henkilö on äkkirikastunut alan eri järjestelyissä, ja päätöksiin on kenties myös vaikutettu "kickback"-etuja lupailemalla. Saattaisi arvata, että näissä järjestelyissä ei ole aina toimittu täysin moitteettomasti: joissain niistä on selvää korruption lemua, ja tarkempi tutkimus saattaisi paljastaa laittomuuksia, sopimattomia tekoja tai tekemättä jättämisiä.

Selvittelytyötä ei pitäisi lykätä hetkeen asti, jolloin (vanhuspalvelualan kielellä) "suoli on toiminut", eli ikävä tilanne hyökkää päälle.