Maanantai 27.5.2019

Antti Häkkänen v. 2019 vs. Antti Häkkänen v. 2018 – Näin selittää eron sote-puheissa

Luotu: 
20.3.2019 16:57
  • Kuva: Petteri Paalasmaa & Tiina Somerpuro
    Kuva
|

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, toimitusministeristön oikeusministeri Antti Häkkänen katsoo, että ”mammuttimaisten” hallinto- ja sote-uudistusten tie on nyt kokeiltu Suomessa riittävän pitkälle. Siksi kokoomus haluaa rakentaa sote-palvelut nykyisten kuntien ja niiden yhteistyön varaan.

Vuosi sitten maaliskuussa Häkkänen korosti kokoomuksen puheenjohtajapäivillä Tampereella, että sote-miljardit tarvitsevat oman hallintonsa.

”Pitää muistaa, että 24 miljardia euroa sote-rahaa ei voi levätä missä tahansa, vaan pitää olla struktuuri ja hallinto”, Häkkänen sanoi kokoomuslaisille vuonna 2018.

”Perustuslakivaliokunta edellyttää, että hallinnon pitää olla kansanvaltaisesti ohjattu ja rahoituksen pitää olla kunnista irrotettu. Jonkinlainen vaaleilla ohjattu organisaatio piti tulla. Onko se läänin tai maakunnan kokoinen – se on toissijainen kysymys tässä vaiheessa. Tulevaisuus tulee varmasti vielä järjestelmää kehittämään”, hän jatkoi puheessaan.

LUE MYÖS: Kokoomusjohto sotesta omilleen: 24 mrd.€ tarvitsee hallinnon – Valinnanvapaus ”käännekohta”

Nyt kokoomuksen esitellessä omia sote-linjauksiaan kevään eduskuntavaaleja varten Häkkänen sanoo Helsingin puoluetoimistolla, että ”pakkohallintoa” ei tarvita.

”Me olemme sen takia päätyneet tähän malliin, että tällaisten mammuttimaisten, suurten pakkohallintouudistusten – siis lainsäädännön pakkohallintouudistusten – tie on kokeiltu Suomessa jo aika pitkälle. Ne vievät vuosikausia tässä maassa, mutta niihin liittyy väistämättä myös merkittäviä perustuslaillisia ongelmia ja riskejä. Niin kuin liittyi tähän aiempaan malliinkin, joka ei ehtinyt tällä vaalikaudella”, Häkkänen kertoo nyt.

”Perin suuri kysymys tässä tilanteessa on, että kun jo on syntymässä vapaaehtoisesti – alueiden päättäjät, kuntapäättäjät – ovat ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja tajunneet, että palvelut pitää olla laajemmilla hartioilla; palvelupolut pitää olla yhdistettynä, jotta syntyy säästöjä ja parempia palveluita; niin minkä ihmeen takia tähän päälle pitäisi ryhtyä rakentamaan ensi vaalikaudella vuosikausien pakkolainsäädännöllä hallintotasoa, maakuntahallintoa toisin sanoen”, hän jatkaa.

Häkkäsen mukaan vuosien 2018 ja 2019 puheissa ei ole ristiriitaa. Hän selventää, että kun kunnat vapaaehtoisesti muodostavat kuntayhtymiä sote-palveluiden järjestämiseksi, pakkohallintoa ei tarvita.

”Perustuslaissa kun on kunnallinen itsehallinto, niin se on ollut kaiken ytimen juuressa viimeisen 14 vuotta. Vapaaehtoisesti kunnat voivat tehdä laajat palveluhartiat eli kuntayhtymät, missä on perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito. Integraatio toteutuu, sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat”, Häkkänen perustelee.

”Mutta jos pakolla yritetään tehdä se, niin silloin ei voi olla sellaista mallia, jossa ei olisi vaaleja tai kunnista irrotettua rahoitusmallia. Sen takia sdp:n, kepun, vihreiden malliin pitää tehdä käytännössä kunnista irrotettua rahoitus, eli verojärjestelmä, vaalit ja raskas hallintomenettely”, hän jatkaa.

”Mutta jos kunnat nyt ottavat lusikan kauniiseen käteen muuallakin kuin nyt vain näissä noin kymmenessä maakunnassa ja tekevät vapaaehtoisesti näitä – hallituksen ja valtiovallan tukemana ehkä – niin silloin siinä ei tule näitä perustuslaillisia ongelmia”, Häkkänen päättää.

LUE LISÄÄ:

Annika Saarikko: ”Petteri Orpo esitteli Vapaavuoren soten”

”Nopeampi hoitoon pääsy 1,5 miljoonalle suomalaiselle” – Kokoomus: Tämä sote-ongelma korjattava heti

Petteri Orpo tekee nyt selvän eron valinnanvapauteen ja maakuntiin – ”Emme ole luomassa sellaista mallia”

Päivi Nergiltäkin tuli jo tyrmäys – HS: Kokoomus jäi aivan yksin sotessa

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Lapveteläinen

On totta että pakkolainsäädännöllä ei maakuntaratkaisua tarvitse rakentaa. Asia on perustuslaillisesti ajateltu täysin oikein. Mutta yhteisyötä pitäisi kuitenkin jatkossa kuntien kesken jollain tavoin tiivistää, kuinka tämä ratkaisu sitten käytännössä toteutetaan, koska kunnat ovat taloudellisesti niin eriarvoisessa asemassa toisiinsa verrattuna. Hyväosaiset kunnat eivät yksinkertaisesti halua jakaa julkisia palveluja huono-osaisen naapurikunnan kanssa, heillä on ollut aikoinaan todella hyvä tuuri, että joku yksittäinen kunta on napannut kaikki nämä kymmenen eri suuryritystä juuri siihen yksittäiseen samaan varakkaaseen tai rikkaaseen kuntaan. Tällä ratkaisulla jätetään nämä köyhät kunnat sitten eduskunnan päätöksenteon alaisuuteen perustuslaillisesta kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta välittämättä. Jokainen järkevä suomalainen ymmärtää, että maakunta olisi luonnollisesti se paras ratkaisu kuntien yhteistyölle jatkossa. Tämän ymmärtää jokainen ranskalainen ja amerikkalainenkin tasavaltalaisuuden ja demokraattisen oikeusvaltion puolustaja. Eihän kaveria köyhästä naapurikunnasta heitteille, edustaja Häkkänen, voi isänmaassa heitellä, eihän? Kunnissa ei tarvitse juuri tehdä minkäänlaisia muita ratkaisuja kuin mitä siellä jo tällä hetkellä on. Julkiset palvelut säilyvät jokaisessa kunnassa. Kunnallisvaalien voittajat siirtyvät maakuntavaltuuustoon. Ja maakuntavaltuuston edustajat siirtävät jokaisessa kunnassa 75% julkisesta palvelusektorista maakunnan alaisuuteen. Ratkaisu tasaa verotusta kuntien kesken. Kunnanvaltuuston alaisuuteen jää 25% julkisesta palvelusektorista. Jokainen yksittäinen kunta tulee näin taloudellisesti toimeen, ja kunnat ovat nyt perustuslaillisia itsemääräämisoikeutettuja kuntia tehden jatkossa itsenäisiä ratkaisuja. Maakuntavaltuusto toimii puolestaan jatkossa yhteistyössä eduskunnan kanssa. Jotta maakuntavaltuusto saisi täydellisen työrauhan maakunnassa kehityssuunnitelmien luomiseen, Helsinkiin tarvitaan maakunnan edustaja, jonka tehtävänä on toimia yhteistyössä eduskunnan ja maakuntavaltuuston välillä. On kuitenkin varmasti parempi hengähtää ensin vanhan kunnon kuntamallin puolesta, jotta asia sitten jatkossa tulee selviämään kaikille ihmisille minkälainen ratkaisu isänmaan puolesta olisi järkevintä toteuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Kaarlo Erjala

Muistanko oikein, että Tanskassa maakuntamallista on siirrytty takaisin kuntamalliin?
Olen ollut myös huomaavinani, että meille maakuntamallia rakennettaessa pienten kuntien yhtyminen suuremmiksi on pysähtynyt. Henkilökohtaisesti uskon kuntapohjaiseen Suomeen.