Tiistai 16.7.2019

Nyt tuli karu lista Antti Rinteelle: ”Tehtävä samansuuruisia uudistuksia kuin Sipilä teki”

Luotu: 
11.5.2019 09:47
  • Kuva: Alma Media arkisto / Merja Ojala
    Kuva
    Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää 75 prosentin työllisyysastetta kovana tavoitteena.
|
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan alkavan hallituskauden tavoite 75 prosentin työllisyydestä ei toteudu ilman merkittäviä uudistuksia työmarkkinoiden rakenteisiin sekä kilpailukykyä parantavaa palkanmuodostusta. Jotta työllisyystavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan Etlan mukaan noin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutoinkin syntymässä. 
 
Tarve on siis vielä samansuuruisille toimille kuin edellisen hallituksen aikana, käy ilmi Etlan tänään julkistamasta muistiosta.
 
Etla huomauttaa, että Suomessa on edelleen lähes 10 miljardin euron kestävyysvaje, joka sulaa tehokkaimmin työllisyyttä parantamalla. Tuoreimman Etlan suhdanne-ennusteen mukaan työllisyysaste nousee hallituskauden loppuun mennessä vain 73,8 prosenttiin. 75 prosentin tavoite tarkoittaa siis sitä, että työllisyysastetta pitää pystyä nostamaan hieman yli prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa noin 40 000 uutta työllistä.
 
”Tavoite on kova. Sipilän hallitus sai aikaan omilla toimillaan noin 45 000 työpaikkaa. Tulevan hallituksen on siis tehtävä samansuuruisia uudistuksia kuin mitä Sipilän hallitus teki”, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi.
 
Hänen mukaansa Sipilän hallituksen aikana toteutettiin useita työn tarjontaa ja työllisyyttä lisääviä politiikkatoimia. Näitä uudistuksia on Kangasharjun mukaan mahdollista tehdä tulevallakin hallituskaudella. Hän muistuttaa esimerkiksi Työllisyyspaketti-työryhmän esityksistä, joista toteuttamatta ovat kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentäminen ja työttömyystuen lisäpäivien eli ns. eläkeputken ehtojen kiristys. 
 
Etla arvioi, että kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentämisen kasvattavan työllisyyttä arviolta 10 000 hengellä ja lisäksi Työttömyysvakuutusrahasto säästäisi noin 250 miljoonaa euroa. Etlan arvion mukaan verotulot kasvaisivat lisäksi noin 75 miljoonaa euroa. Eläkeputken kiristys puolestaan lisäisi Etlan mukaan työllisyyttä arviolta 3000 hengellä ja säästäisi julkisia menoja 15 miljoonaa euroa.
 
Etla huomauttaa lisäksi, että vuonna 2017 julkaistun kannustinloukkutyöryhmän selvityksen perusteella voidaan hallitukselle suositella esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan nostamista nykyisestä 300 eurosta 600 euroon ja työttömyyskorvauksen perusosan alentamista 0,5 eurolla/päivä. 
 
”Tämä muutos kasvattaisi osa-aikatyöllisyyttä arvioita noin 3 500 henkilöllä ja olisi julkisen talouden kannalta kustannusneutraali”, Etlan tiedotteessa todetaan. 
 
Lisäksi Etla nostaa esiin asumistuen ja toteaa, että sen enimmäismäärän leikkaaminen nostaisi työllisyyttä arvioilta 2 300 henkilöllä ja vähentäisi julkisia menoja.
 
”On huomioitava, että etukäteisarviot toimenpiteiden työllisyysvaikutuksista ovat vain suuntaa antavia. On kuitenkin selvää, että yksistään näilläkään uudistuksilla ei nosteta työllisyysastetta 75 prosenttiin. Tarvitaan muitakin toimia ja siksi kilpailukyky on työllisyyskehityksen kannalta olennaisessa asemassa”, Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen kommentoi.
 
Tämän vuoksi Etla suosittelee toista noin 20 000 henkilön suuruista työllisyyden lisäystä tehtäväksi hintakilpailukyvyn parantamisella suhteessa kilpailijamaihin. 
 
Kangasharju ja Kauhanen korostavat, että hallitus voi lisätä työn tarjontaa ja purkaa kannustinloukkuja poliittisin päätöksin, mutta kilpailukyvystä huolehtiminen jää pitkälti työmarkkinajärjestöjen harteille.
 
”Seuraavan palkkaneuvottelukierroksen on tuettava kilpailukykyä. Työmarkkinajärjestöillä on myös tärkeä rooli työn tarjonnan kannustimien parantamisessa työttömyysturvan lisäpäiviin liittyvässä päätöksenteossa. Työllisyysasteen nosto vaatii siis monipuolisia toimia sekä hallitukselta että työmarkkinajärjestöiltä.”
 
Hallitusneuvotteluita vetävä sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne linjasi perjantaina, että, hallitusneuvotteluissa ei toistaiseksi kuljeta valtiontalouden raamit edellä, vaan annetaan luovalle ajattelulle tilaa. Lue lisää: Rinne: Nyt annetaan luovalle ajattelulle tilaa – Talouden raamit toistaiseksi syrjässä
 
Rinteen linjaus on saanut osakseen kuittailua sosiaalisessa mediassa. 
 
”Pelkään, että tämä päättyy huonosti. Kun on ensin raamien estämättä ideointia keksitty kaikkea kivaa, raamien rajoihin on tuskallista palata”, vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara kommentoi. 
 
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen vastaa olevansa samaa mieltä.
 
”Toivottavasti vihreät ja keskusta pitävät nyt järjenääntä esillä eivätkä salli tällaista demarien hölmöilyä yhteisillä rahoillamme. ”
 
 
Antti Rinne on myös linjannut hallitusneuvotteluissa, että talouden yllä on laajoja mustia pilviä, jotka täytyy ottaa huomioon taloutta mitoitettaessa. Nämä mustat pilvet ovat perjantaina lisääntyneet Suomenkin osalta, kun Donald Trumpin uudet tuontitullit uhkaavat kärjistää Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan.
 
Lue myös: 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Eikö näille "ekonomisteille" ja poliitikoille mene kaaliin, että raskaiden hallintorakenteiden purku ja rukkaaminen kuntoon on myös tehtävä.
Samoin turhien yritystukien leikkaaminen on tarpeellinen määrättyjen sosiaalitukien lisäksi.
Keskustan Mauri Pekkarisen johdollahan muodostettiin oikein ryhmä yritystukien kohtuullistamiseksi. Mutta koko asia jäi tekemättä.

Lauri Kiiski

Yritystukien purkamista ovat olleet sorvaamassa vuosien varrella kaikki merkittävimmät puolueet, mutta valmista ei ole tullut.

Sinänsä olisi edes johdonmukaista huomioida, mitä yritystuet sinänsä edes ovat ?

Rinne joutuu myös aivan pakosta perääntymään menolisäysunelmahäötöstä ja mitätöimään valheelliset vaalilupauksensa talouden raeeliteeti huomioon otettuna. Eiköhän ne jo EKP: sta ole kirjelmöineet ilkeän reaalisesti tälle puuhapetterille ?

Ari Mikkola

Öö, siis tiedätkö mitä ne yritystuet edes on ja mistä ne tulee ja miksi niitä maksetaan.
Googlestahan ne tarkat summat löytyy mutta valtaosa niistä kiertää eu kautta eli ne on Suomen eu maksujen palautuksia ja jos niitä tukia ei haeta niin Suomen eu maksut eivät silti pienene. Sitten kuljetus ja energiatuet jotka tasoittaa Suomen ilmastosta ja sijainnista johtuvaa takamatkaa kilpailijamaihin nähden.suomesta on keskimäärin 1000km pitempi matka Euroopan ja maailman markkinoille kuin esim ruotsista. Ja Suomessa tehtaita pitää lämmittää, pihoja aurata, tuotteita suojata aivan eri kustannuksella kuin kilpailijoilla.
Tueksi lasketaan myös alennetut verokannat, esim partureiden, kirjojen yms alv voi olla pienempi kuin muilla jolloin erotus lasketaan tuen osuudeksi.
Energiaintensiivisen teollisuuden tuki on halvempi sähkön vero metalli ja metsäteollisuuteen.
Jne jne eli luova tuho pääsisi Vihreiden utopian mukaan tuhoamaan nuo työllistävät, tuottavat teollisuuden alat jolloin tilalle kasvaisi jotain joka työllistäisi, muttei saastuttaisi..

Risto Salonen

Luulisi vihreänkin tietävän, että ETLA on yksityinen tutkimuslaitos. Sen lopettaminen ei vaikuta mihinkään säästöön.
Lopetetaan mielummin Greenpeace, Amnesty, Animalia ym. Enemmän säästöä julkiseen talouteen niistä.

Tapio Angervuori

Yllä mainitut ehdotukset tuntuvat olevan nappikauppaa.
Tässä Rinteelle järeämpi luova ehdotus:
Suomen palvelutase on -2.3 mrd. euroa miinuksella vuonna 2018 (valuuttatulot - menot ulkomaankaupan kuljetuksista, vakuutuksista ja matkustamisesta).
Nostetaan lentoveroa huomattavasti ilmastomuutoksen hillitsemiseksi!
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla: 1) Lentomatkustamien kallistuu, joka hillitsee lomamatkailua lentoteitse. 2) Hiilidioksidipäästöt pienenevät!

Lauri Kiiski

Höps. Ruotsin kruunu on ollut jota kuinkin linjassa euron kanssa koko rahaliiton historian ajan.

Ruotsissa on vain tehty kilpailukykyä turvaavat rakenneuudistukset vuosia takaprin , Suomessa ei sitten yhtään mitään pientä sipistelyä lukuunottamatta.

Petri Kivenheimo

Vaikuttaa siltä, että Suomessa on "poliittinen rakenneongelma", joka liittyy siihen, että mainostoimistot on pestattu poliitikkojen ja äänioikeutettujen väliin tuottamaan "vaalinalusunelmahöttöä" äänimäärien maksimoimiseksi. Näin äänestäjät pidetään "pumpulissa" ja pyritään tuottamaan vain "hyvää fiilistä" äänestyspäätösten pohjaksi. Kun sitten vaalien jälkeen pitäisi politiikan ylätasolla jatkaa siitä, missä valtiona ja yhteiskuntana todellisuudessa ollaan, tuskin kukaan on valmis tinkimään mistään, kun se niin "droppais mun tunnelmaa".

Kenties Antti Rinteen linjaus, että ensin visioidaan vapaasti ja sitten vasta otetaan hintalaput esille ja katsotaan, mihin todellisuudessa voisi olla varaakin, onkin tarkoitettu saamaan neuvottelijoista enimmät "höngät" esille ja paperille heti kerralla, jotta realismi sitten purisi "juustohöyläperiaatteella" kaikkiin näihin höttöihin. Jos ei loppuviimeksi ollutkaan varaa juuri mihinkään unelmaan, niin tämä yhteinen suru puserossa voisi sitten kenties jatkossa toimia aiottuja hallituspuolueita yhdistävänä tekijänä: "Kylläpäs meille kaikille kävikin kurjasti, samassa veneessähän tässä ollaan!"

Varsinainen ongelma näyttäisi siis kuitenkin olevan syvemmällä tasolla eli itse politiikan harjoittamisen tavassa: jo ensimmäisistä yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella toimeenpannuista eduskuntavaaleistamme asti maassamme on liikkunut poliittisia helppoheikkejä, jotka ovat saaneet laajat kansalaispiirit siihen harhaiseen käsitykseen, että maahamme saadaan nopeasti paratiisimainen olotila, kun vain se "punainen viiva" vedetään äänestyslipussa tietyllä tavalla. Tosiasiassahan vastuu asioiden hoitamisesta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta, ja tämän vastuun kantaminen edellyttäisi täysjärkistä ja hyvin informoitua todellisuudentajuista politiikkavaihtoehtojen hahmottamista ja valikointia. Niin unelma- kuin uhkakuvahöttökin on myrkkyä toimivalle demokratialle, johon kuuluisi realiteettien tunteminen ja tunnustaminen lainsäädännön ja julkistalouden ohella kaikessa muussakin kuten vaikkapa työmarkkinakysymyksissä. Ehkä siitä Ruotsista olisi todellakin meille malliksi näissä asioissa: kun vaaleihin käydään poliittisina blokkeina "sitä saa, mitä tilaa" -periaatteella (on jo etukäteen selvää, millainen hallituspohja saadaan milläkin vaalituloksella), niin vaalikeskusteluihinkin tullee konkreettinen sävy, joka antaa pohjaa harkituille äänestyspäätöksille. Moraaliposeerauksen sijasta puoluejohtajien on siis jo ennen vaaleja esitettävä kaiken kansan harkittaviksi vaihtoehtoisia hallitusohjelmia, ja näin äänestäjä tietää, mihin hän oikeastaan on kulloisissakin vaaleissa ottamassa kantaa.

Raimo Alha

Keinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan kestävyys ja sen arvioitu vaje on katettava varsinaisesta elämästä.

Ekonomistisesti älykkäät ovat tähän saakka keinotelleet budjeteilla, yritystuilla, veronkierrolla, eläkemaksuilla, etuuksilla, tulonsiirroilla ja sosiaalimenoilla. Näin tehden taloutta ohjaavat ovat myös asettaneet samalla focukset vääriin tavoitteisiin ja sitten ihmettelevät miksi kilpailukyky romahtaa, miksi laatu ja taitava osaaminen taantuu, miksi sosiaali- ja terveysmenot räjähtävät kasvuun tai miksi työntekijät lakkoilevat, sekä miksi ihmiset kapinoivat keltaiset luotiliivit yllään.

Keinoelämä on pomottanut itse elämän ja sitä vuorovaikuttavat ihmiset sen keskiöstä offline-tilaan. Elämän tilalle on rakennettu teollisuusautomaatiota, robottiohjattua kokoonpanolinjoja, kauppakeskuksia, liikenteen moottoriteitä, lomamaan matkailua, keinoälyllä profilointia ja ihmisten kameravalvontaa nettiohjatulla mainonnalla.

Finanssitaloutta ryvettää mustan joutsenen rahapesu, kapitalistisia startuppeja toisiaan rajoittavat kilpailukieltosopimukset ja pääomaiset sijoittajat, globaalin vapaakaupan asekaupat, fuusioitavat monikansalliset suuryritykset, keskuspankkirahoituksilla vahvistuva pörssikeinottelu, liittovaltiolla keskittyvä harvainvalta, sekä valerahan generointi asukkaita velkaannuttamalla.
Vakuutena kaupataan omistuspolitiikkaa, jonka kautta lobbaavat hyvät veljet, verkostotalouden sisäpiirit ja valeuutisia levittävät ja peloilla markkinoivat piiloviralliset tahot.

Näiden tiimoilta Etlan talousjauhanta jatkuu keinoelämää tyydyttävillä visioilla ilman viisautta eli niitä käytännön toimia, joilla olisi ihmisiä resurssoiva luonne luomalla nostetta perustarpeille ja -arvoille, sekä yhteisille tulevaisuustoiveille.

Uusvision valta kumoon -tyrmäys on, että bruttokansantuote on ollut harhaan johtanut skeema, josta kansa herätessään alkaa toimia osallistuvan demokratian puolesta ja edustuksellinen päätäntävalta jää viisaasti koordinoivalle läsnäolevan tiedon päälle rakennetulle argoritmille. Lopultakin vastuu alkaa motivoida ihmisiä (ilman byrokratian ajattelupakkoa) yhteiseen tekemiseen puhtaan luonnon ja ilmaston puolesta spiraalisesti ilman vastakkain karrikoivia ääripäitä. Kansalaisista tulee maanlaisia.

Henri Järvi

Joo joo. Kaikkihan tietää mitä tarkoittaa uudistusten tekeminen, siis että mikä kansanosa on tarkoitus laittaa maksajaksi jotta ylemmän keskiluokan hyvinvointivaltio voidaan säilyttää. Uudistukset tarkoittavat sitä että ruokajonot pitenevät. Eurokapitalismia. Äsken oli eurooppapäivä ja Suomalaisten osalta, siis kansalaisten, EU:ssa oleminen on merkinnyt pelkkää kurjistumista. Eli lippu olisi pitänyt vetää puolitankoon, sillä en ymmärrä että mitä viisautta Brysselissä muka on mitä ei meiltä itseltämme löytyisi. Mitä järkeä on olla mukana euroopan sosiaalitoimistossa Saksa-Ranskan vasallina?

Olli Parviainen

"Ylemmän keskiluokan hyvinvointivaltio" tarkoittaa ilmeisesti ylemmän keskiluokan kustantamaa hyvinvointivaltiota, sillä juuri niinhän asia on: Puolet Suomen julkisista menoista käytetään sosiaalisiin tulonsiirtoihin, ja lystin maksaa keskituloiset palkansaajat, pääosin siis ylempi keskiluokka.

Mikko Toivonen

Kyllähän meillä on edelleenkin erittäin suuria muutoksia tehtävänä:
Koko energiapilitiikka
Teollisuuspolitiikka
Liikenneinfran täysuusiminen mukaanlukien sisävesi-infra
Maa-ja metsätalouden täysuudistamine koko pohjaltaan
Vuokra asuntopolitiikka kasvukeskuskeskeisesti
Sote ja vanhustenhuolto täysin irti pörssiyhtiöistä ja tehostettua ainakin vastaavalle saksalaiselle tasolle kohtuuhintaisen lääkärillepääsyn osalta
Maahantulopolitiikka sellaiseksi että maahan otetaan vain YK sopimuksen mukaiset 750 leireilä paikallissopivuuteen ennakkovalittua aitoa pakolaista ja muita helpotetulla mutta määräaikaisella viisumilla suoraan työnantajan hakemaan työpaikkaan. Ja niihin myös helpotetuilla ehdoilla suhteessa lähtijän oman maan tasoon siiheksi kunnes on osoittanut paikallistaitonsa ja sopeutuneisuutensa

Siinäpä sitä pikkuisen ähertämistä ihan alkajaisiksi

Tuula Räikkönen

Miksihän kotihoidontuen lyhentämistä aina vain vaaditaan, vaikka jokainen päiväkotilapsi tulee veronmaksajille paljon kalliimmaksi kuin kotona hoidettu, ja vaikka vanhemman ollessa kotona hänen sijaisensa maksaa palkastaan verot eikä saa työttömyyskorvauksia?
Jos kotihoidontukea lyhennetään, näiden lisäksi maksettavaksi tulee uusia päiväkoteja ja henkilökuntaa.

Ari Mikkola

Siis järjen ääni ja vihreät mainittu samassa lauseessa. Todennäköisemmin kirjoitusvirhe.
Tälläiset yhden asian liikkeet ja puolueet kuin vihreät, vasemmisto, kd, Persut ja Rkp eivät voi eivätkä käytä järkeä kun puhutaan siitä asiasta joka on heidän olemassaolonsa perusta.
Järki ei ole poliittisen ideologian polttoainetta. Sehän nähtiin Sipilän keskustan ja Sinisten kohtalossa. Ei järjellä ole järkeä perustella ideologisia ratkaisuja koska toisella ideologialla varustetulla järkevä ratkaisu on jopa täysin vastakkainen kuin toisen.