Lauantai 20.7.2019

Hallitusneuvottelija Li Andersson tilittää ”verotsunamista” ja SAK:n listasta – ”Heti alkuun pitäisi kuulla VM:n saatanalliset säkeet”

Luotu: 
17.5.2019 12:05
Päivitetty: 
17.5.2019 12:08
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Li Andersson.
|

Hallitusneuvotteluihin osallistuvan vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson avautuu Facebookissa neuvotteluiden ympärillä käytävästä mediakeskustelusta. Katso Anderssonin päivitys jutun lopusta.

Julkisuudessa on ollut esillä kriittisessä sävyssä muun muassa hallitusneuvotteluiden vetäjän Antti Rinteen (sd) kommentti siitä, että talouden raamit eivät aluksi rajoita luovuutta, vaan tulevat kuvaan vasta myöhemmin. LUE LISÄÄ: Antti Rinne: Talouden raami nyt syrjässä – ”Ei rajoita ihmisten luovuutta”

”Ilmeisesti päättäjillä ei ole Suomessa lupaa unelmoida paremmasta ja pohtia tulevaisuusinvestoinnit mahdollistavia malleja talousraamille, vaan heti alkuun pitäisi kuulla VM:n [valtiovarainministeriö] saatanalliset säkeet ja sitten mukautua maailmaan, jossa mihinkään ei ikinä riitä rahaa”, Andersson kritisoi.

Andersson puuttuu myös äläkkään, joka nousi SAK:n esityksistä. LUE LISÄÄ: SAK iski miljardin esityksen pöytään Säätytalolla – Tämä lista sai kokoomuksen suunniltaan

”Tämän jälkeen elinkeinoelämän lobbarit ovat kritisoineet hyvinvointi-investoinnit mahdollistavia veronkorotuksia erittäin kovaäänisesti julkisuudessa. SAK:n toimenpidelistaa, jolla olisi ollut mahdollista kerätä vähän alle miljardi lisää verotuottoja he kutsuvat ’verotsunamiksi’. Ketään ei kiinnostanut, miten edellisen hallituskauden yli puolentoista miljardin verokevennykset vaikuttivat heikentävästi esimerkiksi vanhuspalveluiden, sosiaaliturvan ja koulutuksen rahoitukseen”, Andersson jatkaa.

”Tulevaisuusinvestoinnit tarvitsevat rahoitusta, muuten niitä ei ole mahdollista tehdä. Verotusta on siksi täysin turhaa demonisoida, sen sijaan on tärkeää että tehdyt vero-uudistukset ovat oikeudenmukaisia ja perusteltuja niin tulonjaon kuin ympäristön kannalta”, Andersson linjaa.

LUE MYÖS: Nyt aukeaa Pekka Haavistolle unelmien työ? Antti Rinne vihjaisi torikahveilla vihreiden suuresta mahdollisuudesta: ”Täytyy arvostaa”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Janne Pohjala

Ei. Eikä hämmästytä sekään että Suomen Kommunistisen Puolueen (1991 alkaen Vasemmistoliitto) Andersson ei kykene ajattelemaan että jos rahaa ei ole riittävästi, että katsottaisiin lisäverottamisen sijaan mihin se lähes 60 kerättyä miljardia menee.

Voitaisiin esimerkiksi laskea saadaanko 1,2 miljardilla kehitystukeen mitään mitattavaa tulosta aikaan? Entä jo sen pudottaisi 100 miljoonaan vuodessa ja sitä alettaisiin antaa mikrolainoina niille kehitysmaiden kansalaisille, jotka haluavat työllistää itsensä.

Joka vuosi laitetaan kassaan uusi 100 miljoonaa ja osa lainoista tulee myös maksetuksi takaisin, jolloin potti kasvaa.

Tarvitseeko Tuulivoima enää tarfiitukia? Taervitseeko valtion tukea tuhatta yhdistystä ja suojatyöpaikkaa? Tarvitseeko valtio 50 000 paperinpyörittäjää? Voisiko tämä hallitus laskea maahantulon kustannukset? Vahtera päätyi 3,2 miljardiin.

Jos halutaan tehdä jotain uutta tai enemmän, niin pitää lakata tekemästä jotain muuta.

Jos taas halutaan lisää verotuloja niin sitten pitää luoda lisää työpaikkoja joista saadulla palkalla tulee toimeen ilman tulonsiirtoja. Jokakainen politikko osaa kasvattaa varojen-pakko-ottoa ja ottaa velkaa, mutta mutta kansantuotteen kasvattaminen on täysin tuntematon alue.

Malkus Lindroos

Verothan voivat sinänsä olla hyvinkin järkeviä silloin kun niillä rahoitetaan mm. koulutsta tai liikenneverkkoa. Ongelma Suomessa on siinä, että verot on nostettu niin korkealle, että jokainen veronkorotus pienentää verojen tuottoa jo keskipitkällä aikavälillä.

Verotuksella on optiminsa, jossa verotuotto on mahdollisimman suuri. Sen jälkeen veronkiristys vähentää veropohjaa enemmän kuin isompi prosentti kasvattaa tuottoa. Esimerkki tästä oli yhteisöveron prosentin lasku Urpilaisen valtiovarainministerikaudella, jonka seurauksen siirryttiin kohti optimia ja tuotto kasvoi vaikka veroprosentti laski.

Tästä johtuen jos haluaa unelmoida, kannattaa pysyä oppositiossa. Hallituksessa asia on juuri niin ikävästi, että raha ei riitä eikä sitä saa taiottua lisää edes verotusta kiristämällä. Julkinen sektori on liian suuri siihen nähden mitä veroilla on mahdollista kerätä.

Johannes Sivula

Jaakko Hämeen-Anttila taannoin kirjoitti sopivasti. Rahaa toki löytyy, pilvin
pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään.
Sitähän löytyy verokiertoon ja järjettömiin yritystukiin.
Viime vuoden alussa ylen aamutv.ssä oli haastateltavana, Elo, Kaikkonen ja
Jokinen, kun yritystukien arviointi oli mennyt kuralle.
Voi sitä huutoa, pateettista katseltavaa.
Nyt saimme vuoden alussa tietää, että yritystukea saaneet olivat
takoneet muiden mukana voitot, josta riitti 14 miljardia osinkoihin.
Osinkoveron alaisia tuloja löytyi 1 miljardin edestä 3.2 miljardia meni
hallintarekisterien yms kautta Jerseyn saarille.
Korporaatiosuomi elää ja voi hyvin.

Olli Parviainen

Köyhille ja vähätuloisille kanavoidaan todellisuudessa erittäin merkittävä määrä rahaa, puolet Suomen julkisista menoista käytetään sosiaalisiin tulonsiirtoihin.

Todellisuudessa Suomi on sosiaaliturvan suurvalta, erittäin harvassa paikassa on yhtä kattavaa sosiaaliturvaa kuin Suomessa. Ilmeisesti sosiaaliturva ei kuitenkaan voi olla koskaan niin hyvä että kaikki olisivat asiaan tyytyväisiä.

Vesa Kiljunen

Kompetenssi henkilöllä,joka ei ole tuottanut tälle yhteiskunnalle kuin menoja on aika ohkainen.Menojen lisäksi pätemässä joka asiaan,kuin olisi joku messias.
Paksu lompakko toisten tienaamilla rahoilla antaa vahvan kuvan yhteisen kakun kasvattamisessa.

Jaakko Aalto

Kuten hyvin tiedetään, mikään ei ole mahdotonta sille, jonka ei tarvitse tehdä sitä itse, jonka ei tarvitse edes kertoa, miten se voidaan tehdä, jonka ei tarvitse vastata seurauksista ja jonka ei tarvitse maksaa laskuja. Hän voi tyytyä soimaamaan realistisemmin suhtautuvia siitä, että "päättäjillä ei ole Suomessa lupaa unelmoida paremmasta".

Olli Parviainen

Mistä veronalennuksista se Andersson oikein puhuu?

Sipilän hallitus aloitti 2015. Siitä alkaen valtion verokertymä on vain kasvanut vuosi toisensa perään:
2015 verokertymä 39,9 miljardia €uroa
2016 - 40,8 miljardia €uroa
2017 - 41,7 miljardia €uroa
2018 - 44,0 miljardia €uroa
2019 - 45,8 miljardia €uroa

Nykyinen valtion verokertymä on kaikkien aikojen korkein. Koskaan Suomen valtio ei ole kerännyt enempää veroja kuin tänä vuonna.

Olli Parviainen

Sipilän hallituksen aikana ylempi pääomaveroprosentti nousi hieman ja solidaarisuuveroa laajennettiin koskemaan entistä suurempaa (netto)maksajajoukkoa.

Työllisten määrä kasvoi +5% vuosien 2015 ja 2018 välillä. Valtion tulo- ja pääomaverokertymä kasvoi reaalisesti saman verran.

Näiden perusteella nettomaksajien lukumäärän voi olettaa kasvaneen maltillisesti.

Asko Hiltunen

Menotoiveita on aina enemmän kuin rahat antavat myöten. SAK tarjoaa talouselämälle ja yrittäjille karvasta kalkkia veronkorotusten muodossa. Miksi SAK "unohti" tärkeimmän: ammattiyhdistysmaksut verotuksessa vähennyskelvottomiksi ja liittojen saamat tulot verotetaan progression mukaisesti. Siitä taitaa irrota enemmänkin kuin yksi miljardi.