Sunnuntai 21.7.2019

Tutkijatohtorilta viesti suomalaisille: ”Huoneenlämpö max +20°C, vietä autottomia päiviä, kokeile fleksitarismia – yksilöiden pitää muuttaa elämäntapojaan”

Luotu: 
21.5.2019 18:44
  • Kuva: Colourbox
    Kuva
    Tutkija kannustaa kokeilemaan fleksitarismia.
|

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Lettenmeier listaa yliopiston verkkosivuilla vaikuttavimpia vinkkejä ilmastoystävälliseen elämään. Lettenmeier on yksi päätutkijoista Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tilaamassa elämäntapatutkimuksessa, joka julkaistiin viime viikolla. Lue lisää ja katso taulukko: Nyt tuli järisyttävä lista kaikille suomalaisille

Lettenmeierin mukaan ilmastonmuutoksen torjunnassa on turha kinastella siitä, onko vastuu muutoksen tekemisestä poliitikoilla vai yksilöillä. Hän kannustaa ihmisiä pieniin ja suuriin muutoksiin elämäntavoissa ja ajattelumalleissa. 

”Vaikka poliittisilla päätöksillä, rakenteilla ja infrastruktuurilla on suurin vaikutus, tämä ei ole ’joko–tai’ vaan ’sekä–että’ -kysymys. Myös yksilöiden pitää muuttaa elämäntapojaan”, Lettenmeier sanoo.

Lettenmeier kannustaa esimerkiksi viettämään autottomia päiviä siirtymällä joukkoliikenteen tai polkupyörän käyttäjäksi sekä vaatimaan työpaikalta mahdollisuuksia etätyöhön.

LUE MYÖS: ”Tämä ei voi olla vallankumous, sähköautot eivät vain ilmesty tänne” – Autoliitosta suorat sanat puolueille aamu-tv:ssä

Hän kehottaa myös tekemään heti ekosähkösopimuksen.

”Tiivistä ikkunat ja pidä huoneenlämpö maksimissaan +20°C:ssa. Pyykkien kuivaus ulkona säästää lämmityskuluissa”, Lettenmeier vinkkaa.

Hän kannustaa myös joustavaan kasvissyöntiin.

”Mitä useampi meistä ja mitä useammin pitää kasvisruokapäiviä, sen parempi. Kokeile joustavaa kasvissyöntiä eli fleksitarismia, kaikkien ei tarvitse heti ruveta vegaaneiksi tai kasvissyöjiksi. Kasvisten lisääminen ruokavaliossa on terveellinen muutos”, Lettenmeier sanoo.

LUE MYÖS: Professorilta ikävä totuus: ”Yksikin kaukomatka vuodessa tekee arjen ekoteot lähes merkityksettömiksi”

Sitran elämäntaparaporttia käsiteltiin tänään tiistaina myös Ylen Ykkösaamussa. Kestävän liiketoiminnan professori Minna Halme Aalto-yliopistosta sanoi ohjelmassa, että kyse ei ole totaalisista kielloista eikä mustavalkoisesta asetelmasta, vaan muutoksia voi tehdä pikku hiljaa.

”Käyttäytymisessä täytyy tehdä muutoksia. Mutta ne muutokset eivät ole torppaan takaisin muuttamista ja kävellen kulkemista. Lihansyöntiä voi pyrkiä hiljaksiin vähentämään. Muutoksia voi aloittaa tekemään sellaisista asioista, jotka on itselle helpompia ja pikku hiljaa jatkaa muutosten tekemistä”, Halme sanoi.

Sekä Halme että johtava asiantuntija Anu Mänty Sitrasta sanoivat, ettei elämäntapamuutosten tekeminen heidän mielestään heikennä elämänlaatua tai onnellisuutta. Mänty myönsi, että Sitran raportissa julkaistu lista oli ”veret seisauttava”.

Suomen kasvihuonepäästöt ovat vain yksi promille koko maailman päästöistä. Sitran Mänty kuitenkin toteaa, että yksittäisen suomalaisen keskivertohiilijalanjälki on kuitenkin verrattain korkea.

”Se on tuplasti sen, mitä keskimäärin maapallolla asuvan ihmisen hiilijalanjälki on”, Mänty sanoi.

Keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 10,4 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2e), kun tavoite 11 vuoden päästä vuonna 2030 on 2,5 tonnia (tCO2e). Laskennallisesti vähennys on vuositasolla 12 prosenttia, Aalto-yliopisto toteaa.

LUE MYÖS: Hallitusneuvotteluiden isossa kiistakysymyksessä uusi käänne: ”Arvio Suomen metsähakkuista perustuu virheellisiin lukuihin”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Rautomäki

Suomen merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa on mitätön, kun ilmakehä sattuu olemaan maapallon yhteinen.
Maapallon suurimmat ilmansaastuttajat ja hiilidioksidin tuottajat fossiilisilla polttoaineilla ovat viitanneet kintaalla ilmastosopimuksille.
Tuloksetonta itseruoskintaa Suomelle.

Pirjo Rantanen

Me sodan jälkeen syntyneet käytiin ulkohuusissa ja rypistettiin sanomalehteä pehmeäksi että sai pyllynsä pyyhityksi. Käveltiin tai mentiin potkukelkalla kouluun. Syötiin perunoita ja ruskeaa kastiketta. Pikkuhiljaa saatiin elintasoa nostettua. Nytkin eletään kohtuudella. Nyt on jonkun muun vuoro elää ilmastoystävälliseti.

Kenneth Ainetdin

Milloin suomalaisten itseruoskinta loppuu? Tehkää hyvät ihmiset opintomatka tänne Espanjan maaseudulle. Täällä esimerkiksi poltetaan vähän väliä palmunlehtiä, ja tästä nuotiosta lähtee sakea ja pistävä savu. Autot käyvät välillä pitkiä aikoja tyhjäkäynnillä, eikä kukaan välitä taikka moiti. Tämä lista on lähes loputon.

Onko Suomi niin käpertynyt oman napansa ympärille, että luulee sen olevan koko maailma?

virve lundgren

Saako siitä jonkin papukaijamerkin, kun on jo tehnyt nuo asiat? Meillä on. 20astetta on ihan mahdollista toteuttaa, mutta kerrostaloissa asuvat sitä harvoin tekevät, kun pienessä asunnossa tulee helposti kylmä, jos ei istu villapaita päällä. Etätyötä ei voi kaikki tehdä- heille pitää sitten kompensoida liikkumisen vaikeutumisesta aiheutuvat lisäkulut ja -aika.
Elämänlaatu ei noista heikkene, mutta jos nuo asiat on jo tehnyt niin saako jonkin uutissuodattimen, ettei tätä jatkuvaa ilmastopaasausta sitten tarvitse enää kuulla? Siitä nimittäin ainakin oma elämänlaatu nousisi ja voisi iloita siitä mitä on jo tehnyt!

Kari Seppänen

Täytyy kyllä tunnustaa, että tuosta max 20 asteen tavoitteesta tulee tingittyä varsinkin kesähelteillä. Asunnon jäähdytykseen menee paljon vähemmän energiaa, jos tyytyy johonkin max 23-24 asteeseen. Tällöin saa vielä nukuttua vielä ihan hyvin eikä lämpötilaero ulosmennessä ole niin valtava.

Ilkka Pönkänen

Ihminen ei säätele Maan ilmastojärjestelmän toimintaa. Tässä selostus lähitulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista luonnollisista tekijöistä:

1. Atlantin oskillaatio (AMO) kääntyy lähiaikoina negatiiviseen, eli viileään vaiheeseensa. Vaiheen pituus on yli 30 vuotta. Viileimmässä kohdassaan se tulee olemaan n. vuonna 2038-40.
2. Tyynenmeren oskillaatio (PDO) siirtyy negatiiviseen vaiheeseen. Sen pituus on vaihdellut, mutta se saattaa nyt olla 7-10 vuotta.
3. Aurinkominimi (GSM, Grand Solar Minimum) alkaa v. 2020 ja seuraavaa Solar Cycleä saadaan odotella useita vuosia ja sitten kun sellainen tulee niin se on hyvin heikko. On odotettavissa, että Auringon passiivista tilaa kestää 40, jopa 80 vuotta.
4. Nyt on voimassa mieto El Nino, joka väistyy syksyyn mennessä. Ensi vuodelle on ennakoitu tulevaksi La Nina.

Nuo neljä edellämainittua tekijää vievät ilmastoa viileään suuntaan. Epävarmuuksia toki on koskien sitä kuinka pitkä viileä vaihe on ja kuinka paljon globaali keskilämpötila laskee. Oma ennusteeni on, että v. 2040 mennessä globaali keskilämpötila on 0,8-1,2 celsiusastetta matalampi kuin nyt. Jos aurinkominimi jatkuu pitkään niin lämpötila laskee tuosta edelleen.

Olen koettanut miettiä myös onko odotettavissa jotain lämmittäviä tekijöitä, jotka voisivat kumota em. viilentävät tekijät. En ole löytänyt sellaisia. Sellaiseksi ei kelpaa alailmakehän CO2-pitoisuus 415 ppm. On muistettava, että Maan pinnalla oleva lämpöenergia on merissä, ei ilmakehässä eikä maaperässä. Siksi nuo edellämainitut valtamerten oskillaatiot vaikuttavat voimakkaasti ja nopeasti. 

Auringon aktiivisuus vaikuttaa myös, mutta sen säteilyvoimakkuuden (TSI, Total Solar Irradiance), vaihtelujen vaikutus näkyy viiveellä johtuen siitä, että valtamerten vesimassa (välittäjäaine) on nin suuri. Vuosien 1930-2000 välillä tapahtunut alailmakehän lämpeneminen seuraili tarkasti TSI:n voimakkuuden vaihtelua. Ilmasto toimii syklisesti ja nyt seuraa viilenevä vaihe. Maan pinnalla oleva lämpöenergia on merissä ja siksi alailmakehän lämpötilan vaihtelut seuraavat termohaliinikierron oskillaatioita hyvin tarkasti.

Mediassa monesti näkyvä väite, että ihminen lämmittää ilmakehää ja tästä lämmöstä 90% "painuu meriin" on väärä. Se on termodynamiikan toisen perussäännön vastainen.

Markku Hatakka

Puhutaan jopa 500 vuoden ”inertia kierrosta”!

”Fifteen years ago, most scientists accepted that the "ocean lag time" for heat storage was "a decade or so". Hunt & Wells (1979) suggested only 8 years. Hoffert et al. (1980) suggested 8 to 20 years to achieve 63% of equilibrium warming. Offenborn & Grassl (1981) said it was 10 years. In 1984, Schlesinger & Gates had extended the lag time to 75 years for 63% of equilibrium warming.”

”By 1989, Ann Henderson-Sellers was talking in terms of 100 years, and hinted that it might even be as much as 500 years.”

Sininen syvä valtameri
The Deep Blue Sea
http://www.john-daly.com/deepsea.htm

Topi Rantakivi

Haistakaa omat homet! Minulla mittarissa lukee nyt 25,9 astetta sisällä. Ulkona 20,2 astetta ja kaikki ikkunaluukut auki sekä parvekkeen ovi eikä mikään ole päällä muuta kuin tietokone.

Ulkonako meidän kaikkien suomalaisten pitäisi olla taivaan tumman sinen alla?

Uskokaa jo luonnon jätteet, että ette voi aina vaatia suomalaisilta mahdottomia asioita ja niitä minä en ala muuttamaan ja olen tehnyt paljon ympäristöystävällisyyttä, että tässä ei muutakaan voi enää tehdä!!!

Topi Rantakivi

Eikä kasvisruokakaan sovi kaikille kuten esim. minulle.

Kasvisruoassa pitää aina ottaa vitamiinipillereitä joka päivä, että se auttaisi korvaamaan elimistön helvetin tärkeitä aineita. Miksi se teillä perkeleen Uudessa Suomessa unohtuu kaikki ne faktat luettelematta? Olen totaalisen kyllästynyt siihen, että olette jo jauhaneet yli puoli vuotta ilmastohysteriaa ja ravintohysteriaa raivoisasti koko ajan.

Minä en usko siihen pätkääkään. Äitini joutui noudattamaan lääkärinsä viher-ruokapuolta ja sen tuloksena kolesteroli vain nousi, mutta sitten heitettyään helvettiin sen ruokavalion ja söi rasvaista ruokaa, kolesteroli laski.

On kuulkaa jumalauta olemassa erilaisia ihmisiä ettekä te voi panna ihmisiä samoihin muotteihin, kun ne eivät sitä ole!

Mika Leinonen

" Sitran Mänty kuitenkin toteaa, että yksittäisen suomalaisen keskivertohiilijalanjälki on kuitenkin verrattain korkea."

”Se on tuplasti sen, mitä keskimäärin maapallolla asuvan ihmisen hiilijalanjälki on”, Mänty sanoi."

Kaiken maailman idiootteja sitä onkin. Sitran voi lopettaa ihan huoletta - pärjäämme vallan mainiosti ilman näitä Sitran idiootteja.

”Se on tuplasti sen, mitä keskimäärin maapallolla asuvan ihmisen hiilijalanjälki on”, Mänty sanoi."

Jaa jaa, ja Suomessa asutaan paljon kylmemmässä ilmastossa kun maapallolla keskimäärin. Täällä pitää lämmittää. Kaikenlaisia typeryksiä sitä onkin, kuin esim. tämä Mänty.

Martti Immonen

Mika Leinonen
22.5.2019 08:38
Täysin samaa mieltä. Ensinnäkään yhden ihmisen hiilijalanjälki on humpuukivertaus.
Kehitysmaissa, joissa elintaso nousee, jokaisen hiilijalanjälki nousee nopeasti. Siellä elintasonnousu näkyy myös kaikessa kulutuksessa, ruuasta autoihin, tehtaisiin ja lentämiseen.
Sen mitä suomalainen voi omaa ns. "hiilijalanjälkeä" EHKÄ laskea, muualla se kasvaa moninkertaisesti ja lujaa. Suomen Savupiipputeollisuus on koko maailmalle ekoteko, sanoi eräs toinen asiantuntija ja näin lieneekin. Jos meidä osuus on kaikesta noin promillen luokkaa, ei auta vaikka koko Suomi pyyhkäistäisiin pois kartalta, koska muualla ilmastonmuutos nousee enemän kuin Suomen päästöt on. Esimerkiksi Kiina tuotta 8 tunnissa ne co2 päästöt mitä Suomi koko vuonna. Joten tämä suomalainen ilmastohysteria on ihan luonnotonta hömppää ja ihmisten pelottelua ja kiusaamista.

Hannu Rautomäki

Näinhän se on.
Väestönkasvu on ollut 1900-luvun alusta räjähdysmäinen, eikä asialle ole tehty mitään, eikä kyetäkään tekemään.
Monista syistä johtuen ihmiskunnan taru on aikanaan kuitenkin loppu, eikä ole mitään valittamista, kun ei jää ainuttakaan valittajaakaan.

Risto Salonen

Tavalliselle suomalaiselle nousee niskakarvat pystyyn, kun norsunluutorni-ihmiset kertovat, miten pitää elää.
Ei varmasti tehdä. Ajelleen autolla, käydään lentämässä, kaadetaan puita surutta.
Me olemme kuitenkin muuttaneet käyttäytymistämme 50 vuodessa. Ilma ja vesi puhdistunut, olemme vapautuneet alemmuudentunnostamme, vaurastuneet, kansainvälistyneet, mutta ennenkaikkea väkiluvun kasvumme on kääntynyt jopa niin negatiiviseksi, että sitä pitää kasvattaa maahanmuutolla. Kaikki omin voimin aika huonosta ja kylmästä lähtökohdasta.
Nyt emme saisi kasvattaa karjaa, syödä maitotuotteita, lihasta ei saisi puhuakaan. Soijaa ja muuta Suomessa menestymätöntä kasvia pitäisi rahdata syötäväksi. Kukaan ei kysy, millä me tundraihmiset sen maksamme. Puuta ei saa kaataa eikä sellua keittää, mutta lattea pitää saada juoda ja ituja syödä. Näinkö olemme jälkipolvemme kasvattaneet.
Säätytalolla mietitään, mistä saataisiin meiltä halveksituilta maksajilta lisää veroja 8 miljardia.

Jouni Halonen

Taidanpa muuttaa torpan lämmityksen puunpoltosta kivihiilelle. Vie vähemmän varastotilaa ja uunitilaa. Kivihiiltä pystyy polttamaan hitaammin kuin palavia kaasuja tuottavia klapeja. Kuluttajahinta on keinotekoisesti tehty vainen liian kovaksi.